TYÖNJOHTO JA TYÖNOHJAUS
Hotelli- ja ravintolaelinkeinon jatkuva voimakas kasvu asettaa alan yrityksille kasvavia vaatimuksia myös pätevän työnjohdon ja työntekijöille annettavan työnohjauksen suhteen. Enää ei ole aikaa eikä taloudellisia resursseja antaa pääasiassa työn opettaa tekijäänsä, vaan työnjohdon on oltava mahdollisimman rationaalista ja tehokkaan työpaikkakoulutuksen kuuluttava siihen sen yhtenä oleellisena osana. Vanhat käsitykset on romutettava ja työpaikoilla tapahtuva järjestelmällinen koulutus omaksuttava liikkeenjohdon yhteiseksi asiaksi. Alan koulumuotoisen koulutusorganisaation voimakkaasta kehityksestä huolimatta tuskin koskaan päästään sellaiseen onnelliseen olotilaan, että yritykset saisivat alan ammattioppilaitoksista riittävän työvoimatäydennyksen, vaan koulutuksen painopiste tulee yhä kasvavassa määrin sijoittumaan kentälle, ts. alan yrityksiin niiden tyypistä ja tasosta riippumatta. Asiantila on sama kaikkialla, olipa kysymyksessä mikä maa tahansa, Suomi ei tee tässä poikkeusta. Elinkeinon ekspansio ja toisaalta työvoiman naisvaltaisuudesta johtuva suuri vuotuinen poistuma sanelevat tässä suhteessa väistämättömät ehdot.
Toisaalta monet tehtävät alan liikkeissä yksinkertaistuvat rationalisoinnin ja standardoinnin myötä. Liikkeet erikoistuvat ja ryhtyvät yhä enemmän käyttämään hyväkseen mm. elintarviketeollisuuden koko- ja puolivalmisteita. Käsityön osuus ravintoloissa vähenee, myynti saa yhä merkittävämmän sijan liikkeen toiminnassa. Ravintolan ensisijaisena tehtävänä ei suinkaan ole pyrkiä valmistamaan itse mahdollisimman paljon tarjoiltavia tuotteita vaan myydä mahdollisimman paljon. Vain täten saadaan tuottavuutta parannetuksi, mikä on ainoa tie kustannuspaineesta selviytymiseksi. Tapahtuu siis eräänlaista pelkistymistä, mikä toisaalta helpottaa myös työpaikoilla tapahtuvaa koulutusta.
Hotelli- ja ravintolaopistoa rakennettiin Helsinkiin alkuvuonna 1969. Oppilaitos koulutti modernin näkemyksen omaavia esimiehiä.