Kisällistä tai noviisista mestareitten avulla alan osaajaksi oppisopimuksella

Kisällistä tai noviisista mestareitten avulla alan osaajaksi oppisopimuksella

  • Teksti: Minna Halmetoja
  • Kuvat: Maarit Tiala / Keuda

Työntekijäpulan kanssa painiskelevien yritysten kannattaa muistaa, että sopivan työntekijän voi saada oppisopimuksen avulla.

Viime vuoden alussa toisen asteen ammatillisissa tutkinnoissa tapahtuneiden uudistusten myötä yhä suurempi osa tutkinnoista, toisinaan jopa koko tutkinto, suoritetaan työpaikalla oppien. 

Nykyajan koulutus esimerkiksi kokiksi tai tarjoilijaksi on erittäin käytännönläheistä. Ravintoloitsijoille on Suomessa tarjolla ikään kuin kisälli ja mestari -malli sekä noviisi ja mestari -malli. Molemmissa on kyse oppisopimuksesta.

 

Mikä oppisopimus on ja mitä tutkintoja sillä voi suorittaa?


Opiskelija aloittaa yrityksessä joko uutena rekrytointina tai joku työntekijöistä alkaa opiskella oppisopimuksella. Oppisopimuksessa on mukana aina kolme osapuolta: työnantaja, opiskelija ja alan ammatillinen oppilaitos koulutuksen järjestäjänä. 

Oppisopimus liittyy ammatillisessa koulutuksessa toisen asteen tutkintoihin, ei korkea-asteen opintoihin. Oppisopimuksella voi siis suorittaa eritasoisia toisen asteen ammatillisia tutkintoja: perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot on tarkoitettu ensisijaisesti alalta jo kokemusta hankkineille, erikoistuvaa osaamista tarvitseville tai hankitun osaamisen näyttäjille. Näitä opintoja voi kuvailla kisällivaiheen opinnoiksi. Perustutkintoa opiskelevia voidaan osaamisen tason osalta verrata puolestaan niin sanottuihin noviisivaiheen oppijoihin. Samaa perustutkintoa opiskelevat tosin nykyään sekä 15–18-vuotiaat nuoret että aikuiset, joilla kaikilla on eritasoista osaamista useilta elämänalueilta jo ennestään. Noviisi viittaakin vain alan osaamiseen yleistasolla ja siitä näkökulmasta, että kyseessä on alan perustutkinto. On tärkeää muistaa, että kunkin opiskelijan tilanne ja osaamistaso on aina henkilökohtainen.

  Oppisopimus pähkinänkuoressa

 

  • työpaikalla työsuhteessa oleva työntekijä opiskelee oppisopimuksella. Opiskelu tapahtuu pääasiassa työpaikalla töitä tehden sekä opiskelemalla alan oppilaitosten tarjoamia opintoja.
  • työnantaja antaa töitä keskimäärin vähintään 25 tuntia viikossa tessin mukaisella palkalla
  • työnantaja nimeää opiskelijalle työpaikkaohjaajan
  • yritys miettii yhdessä opiskelijan ja oppilaitoksen edustajan kanssa parhaiten sekä yritystä että opiskelijaa palvelevan koulutuskokonaisuuden tutkinnosta
  • oppilaitosten tarjoamat opiskelumuodot ovat joko verkko-opintoja tai lähiopetuspäiviä tarpeen mukaan
  • oppisopimus on määräaikainen työsuhde työnantajan ja työntekijän välillä. Jos työntekijällä on jo toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, sen ehdot pysyvät ennallaan ja oppisopimuksesta tehdään sen lisäksi määräaikainen erillinen sopimus. 
  • opiskella voi joko koko tutkinnon tai osia siitä
  • ammattitaidon osaaminen todennetaan työpaikalla osaamista näyttäen eli käytännön työtehtäviä tekemällä
  • osaamisen arviointiin osallistuvat aina sekä työelämän että koulutuksen järjestäjän edustaja
  • opiskelijan itsearviointi on osa ammattitaidon kehittymistä 

 

Mitä hyötyä oppisopimuksesta on yritykselle? 


1. Oppisopimuksesta on apua alan vetovoimahaasteisiin. Oppisopimus on hyvä keino rekrytoida ja sitouttaa työntekijöitä. Oppisopimus kertoo, että työnantaja on tosissaan työntekijän suhteen ja haluaa pitää huolta ja kiinni työntekijästä. Työnantaja tukee työntekijää, joka on valmis sitoutumaan tutkintotavoitteiseen opiskeluun työn ohessa. 

Työnantaja saa motivoituneen työntekijän, sillä moni nuori haluaa kiinni työhön ja opiskelumotivaatio tulee työn kautta. Näin työnantaja myös edistää työntekijän osaamisen kehittymistä ja mahdollista etenemistä uralla. 

Yritys rakentaa niin ikään itselleen vastuullisen ja työntekijöihinsä sitoutuneen työnantajan mainetta, mikä näkyy parhaimmillaan positiivisesti kiinnostuneiden työnhakijoiden määrässä ja vaihtuvuuden vähenemisessä. 
 

2. Oppisopimuksessa yritys pääsee osaksi valmista koulutuskokonaisuutta, jota kuitenkin pystytään räätälöimään myös yrityksen tarpeiden mukaan. Valtakunnallisissa alan tutkinnoissa on yritysten puolesta rakennettu kattavat koulutusohjelmat ja niihin liittyvä opetus, ohjaus ja arviointityö. Oppisopimusten myötä yritykset saavat alan oppilaitoksista kumppaneita henkilöstönsä kehittämiseen ja rekrytointiin. 
 

3. Koko työyhteisö kehittyy oppisopimusopiskelijan avulla. Oppisopimusopiskelija tuo työpaikalle kaiken uuden oppimansa, jolloin myös muu organisaatio oppii. Osa oppisopimusopiskelijoista on alan vaihtajia, ja heillä on monesti myös uudenlaista näkökulmaa, josta on hyötyä ravintola-alallekin. Opiskelijoita tulee yhä moninaisimmilla taustoilla, esimerkiksi eri kulttuureista, maahanmuuttajia, digiosaajia. Opiskelijat voivat auttaa työpaikkaa kehittymään suhteessa asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin, sillä eritoten ravintola-alalla näkyy yhteiskunnan kehittyminen ja Suomen matkailullinen vetovoima. Tarvitaan henkilökuntaa, joka osaa palvella eri kulttuureista tulevia. Toisaalta esimerkiksi ravintola-alan palveluiden kehittämisessä voi olla apua juuri opiskelijoista, jotka ovat vahvoja digiosaajia. 

Koko työyhteisö voimaantuu, kun ymmärretään, että "me osaamme jo asioita" ja toisaalta "on mahtavaa, että voimme kaikki kehittyä, voimme jakaa osaamistamme ja saada tiimiin uusia voimia". 

Mestareita ovatkin yrityksen kaikki työntekijät, jotka osallistuvat oppisopimusopiskelijan ohjaamiseen työyhteisön jäsenenä. Kaikkien ammattitaito kehittyy työn ohessa. Oppisopimusopiskelijan ohjaus herättää miettimään, miten yrityksessä tehdään töitä ja miten ylipäätään ohjaamme toinen toisiamme. 

Oppisopimustoiminta haastaa myös kehittämään toimintoja: esimerkiksi sujuvoittamaan prosesseja, tekemään parempia ohjeistuksia, kiinnittämään enemmän huomiota palautteen antoon ja pitämään huolta henkilökunnasta muun muassa riittävillä tauoilla.
 

Oppisopimuksen avulla työnantaja saa motivoituneen työntekijän, sillä suurin osa nuorista haluaa kiinni työhön ja saa työn kautta opiskelumotivaatiota.

 

Tuleeko satsattu aika takaisin?  


Oppisopimuksessa opiskelijalle on työpaikalla nimetty työpaikkaohjaaja, joka erityisesti vastaa hänen ohjaamisestaan ja arvioinnistaan. Alan oppilaitoksen kautta työpaikkaohjaaja saa maksuttoman työpaikkaohjaajakoulutuksen, joka antaa tukea ja lisää osaamista perehdyttämis-, ohjaus- ja palautteenantotilanteisiin. Hän voi puolestaan jakaa osaamistaan eteenpäin muulle henkilökunnalle. 

Lähtötilanteessa yrityksen edustajalla ei välttämättä tarvitse olla valmiiksi koulutusta, koska hänet voidaan perehdyttää ja kouluttaa myös opiskelijan opintojen ohessa monimuotoisesti, työpaikalle sopivalla tavalla sopivina annoksina. Halu ohjata on tärkeintä alkuun pääsemiseksi. 

Työpaikalla on usein hektistä eikä ohjaamiseen ole aina helppoa löytää aikaa. Toisaalta silloin kun kouluttautumisesta ja työpaikkaohjauksesta tehdään osa työpaikan arkea, saadaan työn ohessa joustavasti koulutettua ja kiinnitettyä omaan yritykseen sopivia ammattilaisia. 

Yrityksellä voi ja kannattaakin olla useita työpaikkaohjaajia. Ihanteellista olisi, että mahdollisimman moni työyhteisössä voisi toimia ohjaajana, jotta työkuorma jakautuisi tasaisesti ja ohjausosaaminen kehittyisi samalla. Myös ohjatessaan oppii. Parhaimmillaan oppisopimus on koko työyhteisön yhteinen juttu.

Oppisopimusopiskelijan ohjaamiseen menevä aika olisi hyvä nähdä juuri sinä aikana, jota muutenkin työpaikalla käytetään esimiestyöhön – normaaliin perehdyttämiseen ja työntekijöiden kehittämiseen – sekä ylipäätään yrityksen kannattavan tulevaisuuden varmistamiseen.  
 

 

Oppisopimus sopii seitsemään alan tutkintoon

 

Perustutkinto
•    Ravintola- ja catering-alan perustutkinto
    –    asiakaspalvelun osaamisala, tutkintonimike tarjoilija
    –    ruokapalvelun osaamisala, tutkintonimike kokki

Ammattitutkinnot
•    Ravintolan asiakaspalvelun ammattitutkinto
    –    baarin asiakaspalvelun osaamisala, tutkintonimike baarimestari
    –    ravintolan asiakaspalvelun osaamisala, tutkintonimike tarjoilija (AT)
•    Ruokapalvelujen ammattitutkinto
    –    suurtalousruoanvalmistuksen 
        osaamisala, tutkintonimike suurtalouskokki
    –    ravintolaruoanvalmistuksen osaamisala, tutkintonimike ravintolakokki
•    Lähiesimiehen ammattitutkinto

Erikoisammattitutkinnot
•    Erityisruokavaliopalvelujen erikoisammattitutkinto
    –    tutkintonimike dieettikokki
•    Majoitus- ja ravitsemisalan esimiestyön erikoisammattitutkinto
•    Johtamisen ja yritysjohtamisen erikois­ammattitutkinto
 


Artikkeli on laadittu yhteistyössä seuraavien asiantuntijoiden kanssa:
Eira Bani, toimialapäällikkö, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda
Marja Hemmi, koulutusalajohtaja, ravintola-ala, Perho Liiketalousopisto
Tiina Lähteenoja-Niemelä, johtaja, Perho Liiketalousopisto, Perho Pro
Päivi Murtopuro, hrd senior manager, Fazer Food Services Finland
Irja Ylönen, asiakkuuspäällikkö, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, Työelämäpalvelut