Ongelmatonta työpaikkaa ei ole

Ongelmatonta työpaikkaa ei ole

  • Teksti: Marjut Pukarinen
  • Kuvat: Shutterstock, Kristiina Nieminen

Usein on helpompi lakaista ongelmat maton alle kuin nostaa ne esiin. Ristiriitojen ratkomisella on suuri merkitys työyhteisölle. Hyvänä apuna siinä voivat olla työyhteisömittarit.

Ihmiset suhtautuvat elämässä eteen tuleviin ristiriitoihin hyvin eri tavoilla. Jotkut saattavat pitää mykkäkoulua jopa vuosikymmeniä. On helpompi vaieta ja välttää toista kuin ratkaista asia puhumalla kasvotusten.

On myös työyhteisöjä, joissa on toisilleen puhumattomia työkavereita, sekä yrityskulttuureja, joissa mieltä painavia asioita ei syystä tai toisesta haluta ottaa esille ja ratkaista. Jos yrityskulttuuriin kuuluu ongelmista vaikeneminen, tätä puhumattomuuden ja luovuttamisen kulttuuria on vaikeaa muuttaa. Ajatellaan, että ilmapiiri on aina ollut huono eikä se siitä miksikään muuttuisikaan. Kaikkea on kokeiltu, mutta aina täällä on samanlaista, joten turha jatkossakaan yrittää mitään uudistuksia.
 

Puhumattomuus voi luoda tukahduttavan onnellisuusharhan

Työyhteisöt voivat myös langeta onnellisuusharhaan. Kuvitellaan, että meillä menee tosi hyvin eikä koskaan ole mitään ongelmia. Tosiasiassa tällainen yrityskulttuuri tukahduttaa myös rakentavan kritiikin, pitää vaikeiden asioiden esille tuomista riskinä ja asioihin puuttuvia henkilöitä hankalina tyyppeinä, jotka tahallaan yrittävät murentaa yrityksen hienoa ilmapiiriä.

Totuus on todennäköisesti jossain välimaastossa. Työyhteisö, jossa on hyvä ilmapiiri ja tekemisen meininki, ei tarkoita ongelmatonta tai ristiriidatonta työyhteisöä. Kyse on siitä, miten ristiriitoihin puututaan ja miten niitä käsitellään.

Avoin ja luottamukseen perustuva yrityskulttuuri sallii virheet ja erilaisuudet. Olennaista on ihmisten keskinäinen luottamus ja yhteistyö niin myötä- kuin vastamäessä. Ongelmien ratkaisuyrityksissä on samanaikaisesti sekä riski epäonnistua että mahdollisuus johonkin vielä parempaan.

Ongelmien ratkaisu vaatii halua puuttua asioihin silläkin uhalla, että se aiheuttaa leimahduksia ja jopa riitoja, Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Marjut Pukarinen kirjoittaa.

Ongelmien kohtaamista ei pidä pelätä

Ongelmien lakaiseminen maton alle ei ole pelkästään mieltä vaivaavaa vaan myös vahingollista. Minna-Maaria Hiekkataipaleen, Jyväskylän yliopistossa vuonna 2018 hyväksytyn, johtamiseen liittyvän väitöskirjan mukaan selvittämättömät ongelmat vaarantavat henkilöstön hyvinvoinnin lisäksi myös työyhteisön innovatiivisuuden ja maineen.

Mikä siis ratkaisuksi? Yrityksessä tulee olla foorumit ja työkalut henkilöstön osallistumista ja palautteen antamista varten. Se tarkoittaa säännöllisiä ja hyvin johdettuja palavereja, keskustelua työnjaosta, yrityksen avointa tiedotuspolitiikkaa, tasa-arvon toteutumisen seurantaa, esimiesten arkijohtamisen tukemista, kehityskeskusteluja ja muuta yhteydenpitoa sekä yhdessä toteutettavaa varhaisen tuen mallia.

Ongelmien ratkaisu vaatii myös halua puuttua asioihin silläkin uhalla, että se aiheuttaa leimahduksia ja jopa riitoja. Yrityksen johto ja esimiehet ovat avainasemassa ja myös esimerkin näyttäjiä. Mikäli johto ja esimiehet eivät puutu työyhteisön ongelmatilanteisiin, ei voi odottaa, että muutkaan ottaisivat niitä rohkeasti esille.

Työyhteisön tilaa on hyvä tutkia säännöllisin väliajoin. Siinä työyhteisömittarit toimivat oivana apuvälineenä.

Ongelmat ja epävarmuudet eivät aina tule työyhteisön sisältä kuten vuosi 2020 on hyvin osoittanut. Dramaattisia muutoksia tapahtuu lyhyessä ajassa, eivätkä selviytymiskeinot ole läheskään aina omissa käsissä. Tästä huolimatta, tai ehkä juuri sen vuoksi, yhteinen keskustelu muutosten vaikutuksesta omaan työhön ja työyhteisöön on juuri nyt entistäkin tärkeämpää.

 

Teksti on MaRan yhteistyökumppanin työeläkeyhtiö Elon tuottama.

Löydä kipupisteet Työkykyjohtamisen riskimittarilla

 

Ongelmien ratkaisu vaatii myös työkaluja, joiden avulla tunnistetaan asiat, joita on ensisijaisesti lähdettävä kehittämään.

Elon Työkykyjohtamisen riskimittari auttaa kartoittamaan yrityksen henkilöstöön ja toimintatapoihin sekä osaamiseen liittyviä kehittämistarpeita työkykyjohtamisen näkökulmasta.

Riskimittarin kysymyksiin vastattuaan käyttäjä saa palautteena raportin yrityksen nykytilasta sekä yksilöidyt kehittämisehdotukset työkyvyn johtamiseen. Näin yritys pystyy kohdistamaan toimenpiteet ennakoivasti sinne, missä niitä eniten tarvitaan.

 www.elo.fi/tyokykyriskimittari