Alustatalous – olisiko ongelmiin aika puuttua tosimielellä?

Alustatalous – olisiko ongelmiin aika puuttua tosimielellä?

  • Teksti: Timo Lappi
  • Kuvat: Pixhill

Alustatalouden suosimiselle ei ole kestäviä perusteita. Se tuottaa vähemmän työehtosopimusten ja eläkejärjestelmän piirissä olevia työpaikkoja ja verotuloja.

Alustatalous on kasvanut nopeasti. Alustatalous on syntynyt lainsäädännön harmaille alueille. Sen harjoittajat väittävät, että kysymys on jakamistaloudesta. Harmittomasta puuhastelusta, jossa ei tarvitse noudattaa kyseisen toimialan lainsäädäntöä eikä maksaa muun muassa arvonlisäveroja. Toiminnassa ei tarvitse noudattaa työehtosopimuksia, koska työsuhteita ei synny. Perinteisiä toimialoja, jotka kilpailevat alustatalouden kanssa lainsäädännön ja verojen rasittamina, pidetään kankeina, mielikuvituksettomina sekä uudistumishaluttomina ja -kyvyttöminä.

Alustatalouden sääntely ja elinkeinojen kilpailuneutraliteettiasiat kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle. Ministeriössä on valmisteltu useita selvityksiä ja raportteja aiheesta. Ministeriö uskoo alustatalouden itsesääntelyyn ja hyvien käytäntöjen luomiseen. Ministeriö on julkaissut juuri tuoreen loppuraporttinsa: Jakamistalouteen liittyvien kysymysten vaihtoehtoisia ratkaisutapoja. Jo raportin esipuhe osoittaa, ettei tälläkään kertaa olla matkassa tosimielellä. Siinä todetaan, ettei työryhmän tarkoituksena ollut laatia yksityiskohtaisia säädösehdotuksia.

On selvää, etteivät alustatalouden toimijat tule vapaaehtoisesti toimialoja koskevan lainsäädännön, verotuksen ja työehtosopimusten piiriin. Silloinhan ne menettäisivät parhaan kilpailu­etunsa. Alustatalouden toimijoiden intressissä on, että ministeriö laatii selvityksiä itsesääntelystä ja hyvistä käytänteistä. Näin ne saavat aikaa laajentua.

Hyvänä esimerkkinä tällaisesta toiminnasta on Easy Homes Oy, joka harjoittaa ilmiselvästi majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa säädettyä majoitustoimintaa. Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto määräsi Easy Homes Oy:n lopettamaan asuinhuoneistojen käytön majoitustilana sakon uhalla. Toiminnanharjoittaja on valittanut hallinto-oikeuteen. Päätöksen saaminen mahdollisesti korkeimmasta hallinto-oikeudesta kestänee useamman vuoden. Sillä välin Easy Homes Oy ja muut vastaavat toiminnan harjoittajat voivat jatkaa toimintaansa.

Myös Rovaniemellä ammattimainen kerrostalomajoitus on saanut laajat mittasuhteet. Kokonaisia kerrostaloja toimii hotelleina, mutta Rovaniemen kaupunki ei ole toistaiseksi kieltänyt toimintaa. Lappeenrannan kaupunki on sen sijaan kieltänyt yksittäisen asunnonomistajan majoitustoiminnan asuinhuoneistossa, jossa kukaan ei asu vakituisesti. Edellä mainituissa tapauksissa on kysymys vain siitä, voidaanko kaavassa asuinrakennukseksi määritellyssä rakennuksessa harjoittaa majoitusliiketoimintaa. Alustatalouden aiheuttamat kilpailuvääristymät ovat paljon laajempi ja monitahoisempi ongelma.

Edellisessä Vitriini-lehdessä julkaistussa kyselyssä käytännössä kaikki puolueet olivat varsin vahvasti sitä mieltä, että ammattimaisella majoitustoiminnalla pitää olla sama sääntely ja verotus, oli sitten kyseessä hotellirakennus tai asuinkerrostalo. Täysin samaa mieltä (10 asteikolla 1–10) olivat SDP, kokoomus ja vihreät.

Alustatalouden suosimiselle ei ole kestäviä perusteita. Se tuottaa vähemmän työehtosopimusten ja eläkejärjestelmän piirissä olevia työpaikkoja ja verotuloja. Se, ettei sääntely koske ammattimaista kerrostalomajoitustoimintaa, rikkoo räikeällä tavalla elinkeinonharjoittajien yhdenvertaisuutta ja kilpailuneutraliteettia. Lainsäätäjän tärkein tehtävä elinkeinolainsäädännössä on huolehtia samoista asiakkaista kilpailevien yritysten kilpailuedellytysten tasapuolisuudesta. Ratkaiskoon asiakkaat, ei lainsäätäjä, kuka menestyy markkinoilla. Puolueiden vastausten perusteella on aiheellista odottaa, että tällä vaalikaudella alustatalous saatetaan tasapuolisen sääntelyn ja verotuksen piiriin.