Aalto-yliopiston selvitys: Jopa puolella mara-alan yrityksistä kassa tyhjä kuukaudessa

Aalto-yliopiston selvitys: Jopa puolella mara-alan yrityksistä kassa tyhjä kuukaudessa

  • Teksti: Irkka Honkakumpu
  • Kuvat: Pixhill

Aalto-yliopiston rahoituksen laitoksen selvityksen mukaan liikevaihdon romahtamisen jälkeen jo ensimmäisen kuukauden aikana 39–50 prosenttia matkailu- ja ravintola-alan yrityksistä ajautuu maksuvaikeuksiin.

Erityisesti matkailu- ja ravintola-ala kärsii koronaviruksesta. Aalto-yliopiston rahoituksen laitoksen tutkijat julkaisivat maaliskuun lopulla skenaarioita alan yritysten kassojen kestävyydestä liikevaihdon romahduksen jälkeen sekä kassavajeen mahdollisista määristä. Tulokset olivat dramaattisia, sillä joiltakin yrityksiltä hävisi koko liikevaihto lyhyessä ajassa.

Johtopäätökset tukevat MaRan esiin nostamaa alan yritysten tarvetta saada valtiolta enemmän suoraa tukea, jotta vältyttäisiin konkursseilta valtiovallan rajoitusten takia.
 

Radikaali skenaario: liikevaihto putoaa 80 prosenttia, kulurakenne ei sopeudu

Ensimmäisessä skenaariossa laskettiin syntyvät kassavajeet, kun liikevaihto laskee 80 prosenttia eikä kulurakennetta saada mukautettua. Skenaarion vaikutukset laskettiin yhden, kolmen ja kuuden kuukauden kohdalla. Jo ensimmäisen kuukauden aikana melkein joka toinen yritys ajautuu maksuvaikeuksiin.

Taloudelliset seuraukset ovat hyvin merkittävät jo ensimmäisen kuukauden kohdalla, jolloin arvioitu kassavaje on yhteensä 314 miljoonaa euroa. Kolmen kuukauden kohdalla se on jo 1,36 miljardia euroa.

Aalto-yliopiston rahoituksen laitoksen selvityksen mukaan liikevaihdon romahtamisen jälkeen jo ensimmäisen kuukauden aikana 39–50 prosenttia matkailu- ja ravintola-alan yrityksistä ajautuu maksuvaikeuksiin.


Maltillinen skenaario: liikevaihto putoaa 70 prosenttia, kulurakenne sopeutuu 20 prosenttia

Toinen skenaario havainnollisti maltillista alarajaa taloudellisille seurauksille. Syntyvä kassavaje ja likviditeettiongelma laskettiin tilanteessa, jossa liikevaihto laskee 70 prosenttia ja yritykset saavat mukautettua kulurakennettaan 20 prosenttia. Tässä skenaariossa 39 prosenttia selvityksen yrityksistä ajautuu maksuvaikeuksiin ensimmäisen kuukauden aikana, ja luku nousee 70 prosenttiin kolmannen kuukauden kohdalla. Tässäkin tilanteessa vain 15 prosenttia yrityksistä kestäisi omin voimin kuusi kuukautta.

Maltillisessa skenaariossa syntyvä kassavaje on huomattavasti pienempi eli 176 miljoonaa euroa ensimmäisen kuukauden kohdalla. Kolmannen kuukauden kohdalla kassavaje on jo 803 miljoonaa euroa.


Puolen vuoden jälkeen edessä katastrofi

Vaikka matkailu- ja ravintola-ala on sesonkiluontoista ja erilaisia muuttujia on paljon, Aalto-yliopiston selvitys antaa suuntaviivoja koronan taloudellisista vaikutuksista alaan.

Analyysissa keskityttiin yritysten kassatilanteen riittävyyteen. Alan ajautuessa kriisiin yhteiskunnan kannalta merkittäviä menetyksiä syntyy verotulojen pienentymisen kautta.

MaRan teettämän selvityksen mukaan majoitus- ja ravitsemistoimialan verojalanjälki oli yli 2,0 miljardia euroa vuonna 2017. Tähän sisältyvät kaikki verot ja veroluonteiset maksut.

Todellisuudessa verokertymä voi olla tätäkin suurempi (Lith, 2019). Aalto-yliopiston selvityksen mukaan noin 39–50 prosenttia yrityksistä ajautuu maksuvaikeuksiin ilman ulkopuolista apua ensimmäisen kuukauden aikana liikevaihdon romahtamisen jälkeen. Ensimmäisen kuukauden kohdalla alalle syntyvä kassavaje tulee olemaan 176–314 miljoonaa euroa.

Kolmannen kuukauden kohdalla 70–80 prosenttia yrityksistä saattaa ajautua maksuvaikeuksiin kassavajeen noustessa kokoluokkaan 803–1 359 miljoonaa euroa.

Tilanteen jatkuessa puoli vuotta seuraukset ovat jo katastrofaaliset ja vain 10–15 prosenttia alan yrityksistä selviää itsenäisesti ilman maksuvaikeuksia alakohtaisen kassavajeen noustessa 1,9–3,1 miljardiin euroon.

Raportin mukaan parhaiten kriisistä tulevat selviämään ketterät yritykset, jotka pystyvät mukauttamaan toimintaansa vallitsevaan tilanteeseen. Selvityksen tekijöiden mukaan on tärkeätä, että yritykset kehittävät vaihtoehtoisia tulolähteitä tai saavat kulurakennettaan joustamaan lyhyellä aikavälillä. Selviytymistä helpottavat myös kevyt kulurakenne, korkea voittomarginaali ja suuret kassavarat.