Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden Suomessa käyttämän rahan määrä eli matkailukysyntä oli 16,3 miljardia euroa vuonna 2019. Ilman koronapandemiaa matkailukysyntä olisi noussut arviolta noin 17 miljardiin euroon vuonna 2021. Vastaavasti majoitus- ja ravintolatoiminnan osalta matkailukysyntä olisi yltänyt ilman pandemiaa yli 5 miljardiin euroon, mutta tänä vuonna jäädään arviolta noin 3,5 miljardiin euroon.
Kun tämänhetkisiä arvioita verrataan vuoden 2019 lukuihin, matkailijoiden kulutus Suomessa pienenee 30–40 prosenttia kuluvana vuonna. Jos matkailun elpyminen alkaa marras-joulukuussa 2021, kulutus supistuu noin 30 prosenttia eli yli 5 miljardia euroa. Jos elpyminen pääsee käyntiin vasta keväällä 2022, kulutus vähenee noin 40 prosenttia eli yli 6 miljardia euroa.
Vuoden 2021 matkailukulutuksen supistumisesta tehdyt arviot ovat nyt hieman myönteisempiä kuin alkukeväästä. Alan kokonaiskysynnässä ei ole kuitenkaan mahdollista päästä pandemiaa edeltäneelle tasolle ilman rajat ylittävän matkustamisen mahdollistamista.
Koronakriisi leikkaa ulkomaisten matkailijoiden kulutuksesta Suomessa tänä vuonna noin 70–80 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Tämä on merkittävä osuus Suomen palveluviennistä, josta matkailu muodosti 16 prosenttia aiempina vuosina ja ollen kolmanneksi merkittävin palveluviennin ala. Suomalaisten ulkomaanmatkailusta kotimaahan syntyvä kulutus vähenee noin 76–86 prosenttia.
Kestää ainakin vuoteen 2023 ennen kuin kysyntä palautuu vuoden 2019 lukuihin. Suomeen suuntautuva matkailu ja suomalaisten ulkomaanmatkailu on alkanut elpyä, mutta tulee lähitulevaisuudessa elpymään huomattavasti kotimaanmatkailua hitaammin.
Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2017–19 ulkomaalaisten Suomeen suuntautuva matkailu kasvoi noin kahdeksan prosenttia vuosittain. Ulkomaisten asiakkaiden varassa toimivia yrityksiä on satoja ja työntekijöitä useita tuhansia. Verrattuna vuoden 2019 tasoon Suomi menettää matkailutuloa peräti 12–13 miljardia euroa vuosina 2020–21.
Ulkomaisten asiakkaiden puuttumisesta kärsivät eniten yritykset pääkaupunkiseudulla, Pohjois-Suomessa ja itärajan kunnissa. Tilastokeskuksen matkailutilinpidon mukaan vuonna 2019 Uudenmaan osuus ulkomaalaisten matkailukysynnästä (5,3 mrd. euroa) oli 63 prosenttia, Lapin 12 prosenttia ja Etelä-Karjalan 5 prosenttia.
Matkailun avautumisessa ei ole syytä viivytellä
Suomella ei ole varaa jäädä sivustakatsojaksi, kun kansainvälinen matkailu elpyy. Suomi on jo nyt askeleen jäljessä ulkomailta tulevan matkailun markkinoiden jakamisessa. Kuluvan vuoden kesä-heinäkuussa ulkomaisten yöpymisten määrä hotelleissa oli Suomessa 82 prosenttia pienempi kuin vastaavana aikana 2019. Vastaavasti esimerkiksi Ruotsissa ulkomaisten hotelliyöpymisten määrä oli 68 prosenttia pienempi ja Tanskassa 77 prosenttia pienempi kuin kesä-heinäkuussa 2019.
Sekä alan yrittäjien ja työntekijöiden että koko valtiontalouden kannalta onkin äärimmäisen tärkeää, että ulkomailta Suomeen tuleva matkailu vapautetaan välittömästi. Mikäli matkailun avautuminen viivästyy, on vaarana, että ala menettää ulkomaisia asiakkaita naapurimaihin sekä yhä enemmän työntekijöitä ja investointeja muille elinkeinoaloille.
