Avoimuusrekisteri lisää edunvalvonnan läpinäkyvyyttä

Avoimuusrekisteri lisää edunvalvonnan läpinäkyvyyttä

  • Teksti: Sami Hämäläinen  
  • Kuvat: Shutterstock

Kansallisen tason edunvalvontatoimintaa koskeva avoimuusrekisteri avattiin tämän vuoden alussa.

Avoimuusrekisterin tavoitteena on parantaa eduskunnan ja ministeriöiden päätöksenteon avoimuutta. Rekisteri tekee näkyvämmäksi päätöksentekoon liittyvää epävirallista vaikuttamistoimintaa, jota tehdään virallisten työryhmien ja kuulemisten ulkopuolella.

Avoimuusrekisteri on internetissä julkisesti saatavilla oleva rekisteri, jota kuka tahansa voi tarkastella. Se sisältää tietoa vaikuttajista, vaikuttamistoiminnasta ja siihen käytetyistä resursseista. Rekisteriä ylläpitää ja ilmoituksia valvoo Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV.

Avoimuusrekisterilaki hyväksyttiin keväällä 2023.

 

Mistä toiminnasta tulee ilmoittaa?

Avoimuusrekisteriin ilmoitetaan eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta pitkäjänteisestä ja suunnitelmallisesta vaikuttamistoiminnasta eli lobbaamisesta ja sen neuvonnasta. Vaikuttamistoiminta ja sen neuvonta on yhteydenpitoa, jolla pyritään vaikuttamaan asiaan tai päätöksentekoon edistämällä tiettyä etua tai tavoitetta.

Avoimuusrekisteri ei ole tapaamispäiväkirja. Rekisteriin ei raportoida erikseen jokaista yhteydenottoa ja sen päivämäärää. Rekisteriin ilmoitetaan vaikuttamistoiminnasta tai sen neuvonnasta aiheen perusteella. Tämä tarkoittaa, että sinne on ilmoitettava vaikuttamistoiminnan aiheet, yhteydenpidon tavat ja henkilöt, joihin on ollut yhteydessä aiheiden vuoksi.

 

Keitä ilmoittamisvelvollisuus koskee?

Ilmoittamisvelvollisuus koskee esimerkiksi yrityksiä, rekisteröityjä yhdistyksiä, säätiöitä ja osuuskuntia. Velvollisuus koskee myös yksityisiä elinkeinonharjoittajia eli toiminimiyrittäjiä, jotka päätoimisesti tekevät vaikuttamistyötä tai siihen liittyvää neuvontaa.

Pienimuotoisesta vaikuttamistoiminnasta ei tarvitse ilmoittaa, eikä pienimuotoista vaikuttamistoimintaa harjoittavan toimijan tarvitse rekisteröityä avoimuusrekisteriin.

Pienimuotoinen vaikuttamistoiminta tarkoittaa sitä, että yhteydenottokertoja vaikuttamistoiminnan kohteisiin on kalenterivuoden aikana enintään viisi kertaa. Jos määrä ylittyy kalenterivuoden aikana, toimijan tulee rekisteröityä.

Yhdeksi yhteydenottokerraksi lasketaan esimerkiksi yksittäinen puhelinkeskustelu, tapaaminen tai sähköpostiviesti. Yksittäisellä yhteydenottokerralla voi olla useita eri vastaanottajia eri organisaatioista. Silti ne lasketaan yhdeksi yhteydenottokerraksi.

Yhteydenotoiksi ei lasketa mukaan joukkoviestintää eli esimerkiksi laajalle vastaanottajajoukolle kohdistettuja uutis- tai asiakaskirjeitä, julkaisuja sosiaalisessa mediassa tai muuta vastaavaa viestintää.

 

Kuinka usein on ilmoitettava?

Avoimuusrekisteriin tulee ilmoittaa vaikuttamistoiminnasta ja sen neuvonnasta kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäinen ilmoitus tulee tehdä heinä-elokuun 2024 aikana, ja se koskee vaikuttamistoimintaa tai sen neuvontaa 1.4.–30.6.2024 välisenä aikana. Tämän jälkeen ilmoitukset tulee tehdä puolivuosittain tammi-helmikuussa ja heinä-elokuussa edellisen kuuden kuukauden aikana tehdystä vaikuttamistoiminnasta tai sen neuvonnasta.

Toimintailmoituksen tulee myöhemmin sisältää myös vaikuttamistoimintaa koskevat taloudelliset tiedot. Näillä tiedoilla tarkoitetaan muun muassa vaikuttamistoimintaan osallistuneiden henkilöiden kokonaismäärää, vaikuttamistoimintaan liittyviä markkinointi- ja edustamiskuluja sekä ostopalveluina hankitun vaikuttamistoiminnan neuvonnan euromääräisiä kustannuksia. 

Ensimmäistä kertaa taloudelliset tiedot tulee ilmoittaa vuonna 2026,  jolloin ilmoitetaan tietoja vaikuttamistoiminnasta vuodelta 2025.

 

Milloin täytyy rekisteröityä?

Eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvaa ammattimaista vaikuttamistoimintaa harjoittavien organisaatioiden rekisteröinti alkoi 1.1.2024. Niiden toimijoiden, jotka jo tekevät vaikuttamistoimintaa, tulee rekisteröityä avoimuusrekisteriin 31.3.2024 mennessä.

Jokaisen uuden toimijan on tehtävä rekisteröinti viimeistään vaikuttamistoiminnan tai sen neuvonnan aloittamispäivänä.

Avoimuusrekisterin verkkopalveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Asiointirooliksi valitaan rekisteröitävä organisaatio. Tämä on mahdollista vain, jos organisaatio on valtuuttanut henkilön asioimaan nimissään.

Järjestelmä hakee organisaation perustiedot yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä. Ilmoitukseen tulee kirjoittaa yleiskuvaus organisaation toiminnasta sekä ilmoittaa organisaation jäsenyydet vaikuttamistoimintaa harjoittavissa yhdistyksissä. Viimeisenä ilmoitetaan organisaation yhteystiedot.

Rekisteröinti-ilmoituksen voi tehdä vain kerran. Muutoksia ilmoitukseen voi tehdä sen jälkeen muokkaamalla ilmoitusta. Rekisteröitymisen voi tehdä osoitteessa avoimuusrekisteri.fi.