Euroopan komissio antoi kesäkuussa käteistä rahaa ja digitaalista euroa koskevat asetusehdotukset osana yhtenäisvaluuttapakettia. Tässä lehdessä käydään läpi käteistä rahaa koskevaa asetusehdotusta. Digitaalista euroa koskevaa lainsäädäntöaloitetta käsitellään tarkemmin Vitriinissä ensi vuonna.

Käteisasetusehdotuksen tavoitteena on turvata eurokäteisen rooli laillisena maksuvälineenä varmistamalla käteisen laaja hyväksyttävyys ja riittävä saatavuus. Digitaalista euroa koskevan lainsäädäntöesityksen tavoitteena on varmistaa, että suuren yleisön pääsy keskuspankkirahaan turvataan myös digitaalisena aikana.

Suomi muodostaa kantansa asiasta loppuvuonna. Valtioneuvoston kirjelmä annettiin eduskunnalle lokakuussa.

MaRa katsoo, että käteisen rahan vastaanottopakko on erittäin ongelmallinen matkailu- ja ravintola-alan yrityksille. Yrityksillä tulee olla oikeus kieltäytyä vastaanottamasta käteistä rahaa asianmukaisiin ja liiketoiminnallisiin syihin perustuen.

Käteisen käyttö on Suomessa vähäistä

Ehdotuksen suurin ongelma on, että se ei huomioi maksamisen tavoissa tapahtunutta markkinaehtoista ja luonnollista kehitystä. Suomi on edelläkävijä kortti- ja digimaksamisessa: suurin osa päivittäisistä maksutapahtumista tehdään kortilla ja sovelluksilla, ja käteisen käyttö on vähentynyt tasaisesti.

Käteinen mahdollistaa harmaata taloutta

Ehdotuksessa ei ole huomioitu, että käteisen rahan käyttöön liittyy digitaalisiin maksutapoihin verrattuna suurempi riski harmaan talouden ilmiöihin ja rahanpesuun.

Suomen ravintolasektorin harmaan talouden liikevaihdon määräksi on arvioitu noin 8–10 prosenttia alan liikevaihdosta eli noin 500 miljoonaa euroa vuodessa. Etelä- ja Itä-Euroopan maissa, joissa myös käteisen käyttö on yleistä, harmaa talous on huomattavasti Suomea suurempaa.

Komission ehdotus voisi lisätä käteisen määrää Suomessa. Käteisen yleistyminen maksutapana lisäisi harmaata taloutta ja sen torjuntaa tekevien viranomaisten työmäärää.