Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut kaivoslain uudistamista hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. MaRa on ollut aktiivisesti mukana valmistelua tukevassa työryhmässä ja esittänyt huomioita matkailualan etujen nykyistä paremmasta yhteensovittamisesta alueilla, joilla kaivostoiminta aiheuttaa haittaa matkailulle.
Työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö julkaisivat viime kesänä teettämänsä kaivostoimintaa ohjaavan lainsäädännön toimivuutta koskevan selvityksen. Siinä nousi esille, että kaivoslain mukainen lupaprosessi ei sisällä varsinaista intressivertailua, jossa kaivostoiminnasta yhteiskunnalle syntyviä hyötyjä ja haittoja vertailtaisiin keskenään.
Nykyisin kaivoslain sääntely rakentuu oikeusharkinnan varaan, ja lupaharkinnassa keskeisenä tekijänä on ehdottomien esteiden tarkastelu kaivosluvan myöntämiselle.
MaRa on lain valmistelun yhteydessä vaatinut intressivertailun selvittämistä lupaharkinnan välineenä.
Alun perin hallituksen oli määrä antaa esitys kaivoslain uudistamisesta eduskunnalle viime joulukuussa. Intressivertailua koskevan selvityksen tekemisen takia hallituksen esitys viivästyy alkuperäisestä aikataulusta vuodella.
Mitä intressivertailulla tarkoitetaan?
Intressivertailun käyttöönottoa on käsitelty eduskunnan talousvaliokunnan kaivoslain muuttamista koskevaan kansalaisaloitteeseen huhtikuussa 2020 antamassa mietinnössä. Talousvaliokunta katsoi, että intressivertailun käyttöönotto lupaharkinnassa olisi suuri periaatteellinen muutos, mutta valiokunta piti perusteltuna selvittää sen käyttöönottoa kaivosluvan lupaharkinnassa.
Intressivertailua on esitetty keinona tarkastella lupaa hakevan toiminnan alueellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä ja haittoja.
Hyötyinä tulevat usein esille uudet syntyvät työpaikat ja toiminnan kerrannaisvaikutukset sekä yhteiskunnan raaka-aineiden tarve, johon kaivostoiminnan tuotanto vastaa.
Haittoina on sen sijaan tunnistettu kaivostoiminnan ympäristövaikutukset, muihin elinkeinoihin kohdistuvat kielteiset vaikutukset, kaivostoiminnan vaikutukset muulle maankäytölle sekä toiminnan edellyttämään maa-alaan kohdistuvat laajakantoisemmat vaikutukset.
Intressivertailu osana kaivoslain mukaista lupaharkintaa tarkoittaisi, että lupaviranomaisen tulisi arvioida kaivostoiminnasta sen alueelle ja sen vaikutuspiirissä oleville eri intressitahoille aiheutuvat vaikutukset ja niiden keskinäiset suhteet.
Ministeriö toteuttaa selvityksen
Työ- ja elinkeinoministeriö on nyt käynnistämässä selvitystä, jonka tuloksia hyödynnetään arvioitaessa mahdollisen intressivertailun käyttöönottoa osana kaivoslain mukaista lupaharkintaa.
Hanke käynnistyy aikataulun mukaan nyt helmikuussa, ja sen tulokset valmistuvat loppuvuodesta. Lupaharkinnan perusteisiin liittyvää selvitystä hyödynnetään jatkovalmistelussa.
MaRa on pitänyt tärkeänä, että intressivertailua koskeva selvitys tulee mukaan valmisteilla olevaan lakiuudistukseen. Selvityksessä on olennaista tarkastella intressivertailun oikeudellista sisältöä ja niitä tekijöitä, joita varsinkin kaivoslain mukaisessa lupaharkinnassa viranomaisen olisi intressivertailua tehdessään otettava huomioon. Selvityksessä tulee lisäksi tarkastella tapoja, joilla erilaisia intressejä on mahdollista vertailla keskenään.
Erityisen tärkeää on huomioida kaivostoiminnasta matkailualalle ja muille luontoon perustuville elinkeinoille aiheutuvat haitat ja selvittää tarkasti niiden painoarvo mahdollisiin kaivostoiminnan hyötyihin nähden.
Lupaa ei tulisi myöntää sellaiselle hankkeelle, jonka muille sen vaikutuspiirissä oleville elinkeinoille aiheuttamat haitat ovat hyötyjä suuremmat.
MaRa on toisaalta lain valmistelun yhteydessä katsonut, että tämä tulisi jo muutoinkin ottaa huomioon luvan myöntämisen arvioinnin yhteydessä parantamalla kaivostoiminnan paikallista hyväksyttävyyttä ja lisäämällä yksityisten mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, sallitaanko kaivostoiminta jollain alueella vai ei.
Esimerkki: Vesilain intressivertailu
Intressivertailu on yksi vesilain mukaisen luvan myöntämisen edellytyksistä. Vesitaloushankkeelle voidaan myöntää lupa, jos yleisten tai yksityisten etujen hankkeesta saama hyöty on huomattava verrattuna siitä koituviin menetyksiin.
Vesilain mukaisessa intressivertailussa hyötyjen ja haittojen painoarvoa arvioidaan lähtökohtaisesti yleiseltä kannalta katsottuna, mutta arviointi tehdään rahamääräisenä, jos se on mahdollista. Hyötyjen ja haittojen välisen erotuksen suuruuden ilmaiseminen numeerisesti ei aina ole mahdollista. Niiden määrittely voi sekin erota hankekohtaisesti jonkin verran.
Vesilakiin ei sisälly yleisen edun määritelmää, mutta sellainen voidaan johtaa lain luvantarvekriteerien listauksesta. Yksityiselle edulle aiheutuvina haittoina otetaan huomioon hakijalle myönnettävät käyttö- ja lunastusoikeudet, kustannukset sellaisista vahingoista ja käyttöoikeuksista, joista hakija on hankkeen toteuttamiseksi erikseen sopinut asianosaisen kanssa, ja vastaavassa tarkoituksessa hakijalle vapaaehtoisesti luovutettujen alueiden hankkimiskustannukset sekä muut hankkeeseen osallistumattomalle taholle aiheutuvat menetykset.
Nyt toteutettavassa kaivoslain intressivertailuselvityksessä onkin hyvä tarkastella, miten vesilaissa määritetyt käytännöt soveltuisivat kaivoslain lupaharkintaan.