KHO vahvisti KEHA- keskuksen toimineen virheellisesti

KHO vahvisti KEHA- keskuksen toimineen virheellisesti

  • Teksti: Jukka Suominen
  • Kuvat: Shutterstock

Korkein hallinto-oikeus vahvisti MaRan näkemyksen oikeaksi koronahyvitysten laskemisessa. KEHA-keskukselta on jäänyt osa hyvityksistä maksamatta.

Ravitsemisliikkeet ­suljettiin lailla huhti-toukokuussa 2020 koronan leviämisen estämiseksi. Yksittäisen elinkeinon harjoittamisen täydellinen kieltäminen oli ainutlaatuinen toimi. Eduskunta edellytti sulkulakia säätäessään, että valtion täytyi hyvittää yrityksille kohtuullinen osuus ­tappioista.

Hyvityslaissa korvauksen euromäärä laskettiin myynnin vähenemisen kautta. Työ- ja elinkeinoministeriö ohjeisti, että tuen laskennassa huomioidaan kaikki sellainen myynti, mikä estyy ravintolatilojen sulkemisen takia.

Suurin osa yrityksistä sai hyvityksen ilman erillistä hakemusta joukkomaksatuksessa kahdessa erässä kesäkuussa 2020. Ne ravintolatoiminnan harjoittajat, jotka eivät syystä tai toisesta olleet mukana joukkomaksatuksessa, joutuivat kuitenkin hakemaan hyvitystä KEHA-keskukselta.

MaRa kiinnitti heti huomiota siihen, että KEHA-keskus ohjeisti hakijoita ilmoittamaan vain 14 ja 24 prosentin arvonlisäverokannoilla olleet myynnit. KEHA ilmoitti MaRalle, että hyvityksen määrän laskennassa voitiin huomioida vain 14 prosentin arvonlisäverokannalla oleva ruokamyynti ja 24 prosentin arvonlisäverokannalla olevan alkoholimyynti.

MaRa ilmoitti hakijoiden tukimäärää vähentävän menettelyn olevan lainvastainen ja vaati KEHA-keskusta oikaisemaan virheelliset päätöksensä. Jäseniään MaRa ohjeisti tarkistamaan, että hyvitys oli laskettu kaikkien ravintolasulun takia menetettyjen myyntien kautta ja tekemään tarvittaessa oikaisupyynnön KEHA-keskukselle. Tästä KEHA pahoitti mielensä ja vaati MaRaa oikaisemaan virheellisenä pitämänsä ohjeistuksen.

MaRa vei eri hallinto-oikeuksiin muutamia valituksia, joiden ratkaisuissa yhtenevästi katsottiin, että arvonlisäverokannalla ei ole mitään merkitystä hyvityksen määrää laskettaessa. Tuomioistuinten ratkaisujen mukaan myynnin vähenemistä laskettaessa tuli ottaa huomioon niin ravintoloiden 10 prosentin arvonlisäverokannan pääsylippumyynnit kuin opiskelijaravintoloiden arvonlisäverottomat opiskelija-ateriamyynnitkin. KEHA-keskuksen toiminta oli niin selkeästi lain vastaista, että hallinto-oikeus tuomitsi valittajan oikeudenkäyntikulujakin KEHAn maksettavaksi.

Korkein hallinto-oikeus vahvisti 1.12.2022 antamassaan päätöksessä H3455/2022 jo hallinto-oikeuksien vakiinnuttaman ratkaisun arvonlisäverokantojen merkityksettömyydestä. Tämän lisäksi korkein hallinto-oikeus katsoi, että koska ravintolatilat jouduttiin pitämään suljettuna rajoitusvelvoitteen vuoksi, tiloissa ei voitu tarjota asiakkaille mahdollisuutta biljardin pelaamiseen. Yhtiön pelitoiminnan myynnin menetyksellä oli suora yhteys säädettyyn rajoitusvelvoitteeseen, joten myös menetetyt biljardipelimaksut tuli huomioida hyvityksen määrää laskettaessa.

MaRan valituslupahakemuksessa oli korostettu ennakkopäätöksen saamisen tarvetta sillä, että vastaava tilanne ravintolatilojen sulkemisella oli syntynyt myös muun muassa keilahalleissa. MaRa on kirjelmöinyt ongelmasta useampaan kertaan TEMiin ja vaatinut virheellisten päätösten oikaisua, jotta vältyttäisiin tuomionpurkuhakemuksilta.