Kevään 2027 jälkeen aloittava hallitus on kiperässä tilanteessa. Julkinen talous velkaantuu vauhdilla. Tällainen meno ei voi jatkua. Julkisen talouden sopeutus voidaan tehdä joko menoja karsimalla tai veroja korottamalla taikka niiden yhdistelmällä. Hallituspohja ratkaisee, mikä on menoleikkausten ja verojen korotusten suhde.

Monet ekonomistit ja heidän vanavedessään poliitikot toteavat, että verotusta tulee siirtää työn ja yrittämisen verottamisesta kulutuksen ja haittojen suuntaan. Lause on monessa suhteessa ongelmallinen. Erityisesti se on sitä, koska Suomen kulutusverotus on jo valmiiksi EU-maiden huippua.

Hokema perustuu myös vanhaan käsitykseen palvelualojen kansainvälisestä kilpailutilanteesta. Monet palvelutoimialoista altistuvat kansainväliselle kilpailulle samalla tavalla kuin teollisuustoimialojen yritykset. Verkkokauppa ja matkan hintojen helppo vertailtavuus ja kaupanteko ovat lisänneet kotimaisten palvelualojen hintakilpailukyvyn merkitystä. Matkailussa juuri hintakilpailukyvyn puute on suurimpia ongelmiamme.

Julkisessa keskustelussa monet julkista toimijaa edustavat ekonomistit, etunenässä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT ja valtiovarainministeriö, ovat innokkaita alennettujen arvonlisäverokantojen korottajia tai jopa niiden poistajia. Tutkijat laskevat kammioissaan, kuinka monta miljardia euroa alennettujen arvonlisäverokantojen korottaminen tai jopa niiden poistaminen toisi valtion kassaan.

Nämä tutkijat näkevät arvonlisäveron lähinnä tulonjako-, ei kilpailukykykysymyksenä. Laskelmat perustuvat menneen maailman kilpailuasetelmaan ja staattisiin laskelmiin. Niissä ei oteta huomioon arvonlisäveroja maksavien yritysten taloudellista tilannetta, vaikutusta palvelujen kotimaiseen ja ulkomaiseen kysyntään, muihin verotuloihin eikä työllisyyteen. Nämä laskelmat yliarvioivat rajusti veronkorotusten julkiselle taloudelle tuomat hyödyt. Ikävää on, että iso osa poliitikoista luottaa näihin laskelmiin. Näin siitä huolimatta, että monen vuoden ajalta on näyttöä siitä, että VM yliarvioi jatkuvasti myös staattisissa laskelmissaan veronkorotusten tulot valtiolle.

Joidenkin tutkijoiden mielestä alennetut verokannat ovat verotukea niille yrityksille, joiden palvelut ovat alennetuissa verokannoissa. Ikään kuin kireä verotus olisi lähtökohta ja tavoiteltava olotila. Lisäksi alennettuja verokantoja on matkailu- ja ravintola-alalla kaikissa EU-maissa Tanskaa lukuun ottamatta. Monissa menestyvissä matkailumaissa verokannat ovat vielä tuntuvasti Suomen alennettuja verokantoja alempia.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla tekee MaRan toimeksiannosta tutkimuksen, jossa selvitetään muun muassa arvonlisäverojen tason vaikutusta työllisyyteen ja kansainväliseen hintakilpailukykyyn. Tutkimus valmistuu ensi syksynä.

Alennettuihin alv-kantoihin kohdistuu iso paine

Ehkä tärkein hallitusohjelmatavoitteemme on säilyttää 13,5 prosentin arvonlisäverokanta nykytasolla. Käytännössä kaikki jäsenyritystemme palvelut ovat tuossa verokannassa alkoholin anniskelua lukuun ottamatta. Jokainen prosenttiyksikön korotus 13,5 prosentin arvonlisäverokantaan nostaa jäsentoimialojemme yritysten verotusta sadalla miljoonalla eurolla vuodessa.

Petteri Orpon hallitus korotti ensitöikseen monien matkailupalvelujen arvonlisäveron 10 prosentista 14 prosenttiin. Korotus oli harkitsematon toimenpide, jonka taloudelliset vaikutukset veron korotuksen kohteena oleviin yrityksiin olivat heikosti valmisteltuja. Hallituksen esityksessä ei edes yritetty tarkastella toimialoittain, millaisia vaikutuksia veron korotuksella on. Sittemmin veroa on alennettu 13,5 prosenttiin. Hotellialan heikosta tilanteesta huolimatta hallitus on tehnyt päätöksen myös matkailijaveron säätämisestä. Veron yksityiskohdat ovat vielä auki.

Suomen matkailualan verotus on jo nyt EU-maiden kireimpiä, ainoastaan Tanska kilpailee kanssamme ykkössijasta. Ylikireä ja hintakilpailukykyä heikentävä verotus yhdessä yleissitovien työehtosopimusten kustannusten kanssa on johtanut siihen, että Suomen hotelli- ja ravintola-alan hintataso on EU:n kolmanneksi korkein.

Korkea hintataso vaikuttaa erityisesti suomalaisiin asiakkaisiin heidän valitessaan matkaa koti- ja ulkomaan välillä ja päättäessään, nautitaanko illallinen ravintolassa vai tehdäänkö ruokaa itse kotona.

Suomen matkustustase on 1,6 miljardia euroa miinuksella. Matkustustaseen parempi tasapaino toisi valtiolle satoja miljoonia euroja verotuloja.

Ylikireä verotus johtaa myös heikkoon kannattavuuteen. Ravitsemisalan liiketulos on vaihdellut tällä vuosikymmenellä 0,4 prosentin ja 1,2 prosentin välillä. Hotellien liiketulos on ollut keskimäärin tappiolla 5,2 prosenttia vuosina 2020–24.  Heikko kannattavuus vähentää yritysten investointeja ja henkilöstön palkkaamista.

Verojen korotukset eivät tuo enää valtiolle sen laskemia verotuloja tilanteessa, jossa verojen tasot ovat korkeita. Tästä Juha Tervala kirjoitti Vitriinissä 4/2024. Korkeiden arvonlisäverokantojen korottaminen heikentää tuotantoa merkittävästi. Tämä voidaan todeta myös todellisista arvonlisäverokertymistä, kun niitä verrataan VM:n ennen verojen korotusten voimaantuloa tekemiin arvioihin. Esimerkiksi vuonna 2025 VM arvioi arvonlisäverokertymän 1,2 miljardia euroa liian suureksi.

Matkailu- ja ravintolapalveluihin laajasti sovellettavalla 13,5 prosentin arvonlisäverokannan tasolla on erittäin tärkeä merkitys alan yritysten kasvulle, investoinneille ja työntekijöiden palkkaamiselle. Verokantaa ei voida korottaa aiheuttamatta merkittävää vahinkoa alan yrityksille ja työntekijöille.