MaRa katsoo hallitusohjelmatavoitteissaan, että lainsäätäjän tärkein tehtävä on turvata tasapuolinen kilpailu. Tasapuolisuuden periaatteesta on kuitenkin poikettu monessa tapauksessa. Rakentamislain sääntely lyhytaikaisesta vuokrauksesta on tuorein muutos, jossa samanlaista toimintaa harjoittavilta yrityksiltä ei vaadita samanlaisia toimintaedellytyksiä. Muita merkittäviä poikkeuksia tasapuolisuudessa ovat viihderisteilyjen tukeminen ja omien alkoholijuomien nauttimisen salliminen tilausravintoloissa.

Majoitustoiminnan harjoittaminen asuinkerrostaloissa on tällä hetkellä korkeimman hallinto-oikeuden päätösten mukaan kiellettyä. Moni kunta on kieltänyt piilohotellien toiminnan ja asettanut kieltopäätöksen tehostamiseksi uhkasakon. Korkein hallinto-oikeus on katsonut useissa päätöksissä kuntien rajoitustoimet laillisiksi. Rakentamislain uudistaminen muuttaa tilannetta ja mahdollistaa majoitustoiminnan asuinkerrostaloissa.

Uusi lakiehdotus käytännössä vapauttaa majoitustoiminnan asuinkerrostaloissa. Sen mukaan asuinkerrostaloissa voisi harjoittaa hotellien kanssa kilpailevaa majoitustoimintaa 90 päivää ja kunnan päätöksellä jopa 180 päivää kalenterivuodessa, vaikka asuinkerrostaloa ei ole kaavassa tai rakentamisluvassa hyväksytty majoitustoimintaan. Tämä mahdollistaa jopa kokonaisen asuinkerrostalon muuttamisen huoneistohotelliksi kaavan ja rakentamisluvan vastaisesti.

Säädettyjen vuorokausimäärien seuranta perustuu lyhytvuokrausta harjoittavan tahon omatoimiseen kirjanpitoon. Lakiehdotus lähtee siitä, että toiminnanharjoittajien kirjanpito on luotettavaa. Viranomaisella ei ole tosiasiallista mahdollisuutta tarkistaa kirjanpidon luotettavuutta.

Viranomaisen suorittamaa valvontaa vaikeuttaa merkittävästi myös se, että sillä ei ole tietoa niistä asuinhuoneistoista, joita käytetään lyhytvuokraukseen. Tämän takia viranomainen ei välttämättä kykene esittämään pyyntöä muistiinpanojen tarkistamisesta laissa säädettyjen velvoitteiden valvomiseksi.

Tilausravintoloiden toiminta on laajentunut

Omien alkoholijuomien nauttiminen ilman anniskelulupaa toimivissa tilausravintoloissa on yleistä. Monissa tapauksissa on tosiasiassa kyse alkoholilaissa säädetystä ravintolatoiminnasta, koska ravintolan toiminnasta vastaa aina sama yritys. Vaikka toiminta olisi laitonta, sen jatkaminen on mahdollista, koska anniskeluviranomainen ei valvo ravintoloita, jotka eivät ole hakeneet anniskelu-
lupaa. Poliisin resurssit eivät ole riittäviä valvonnan toteuttamiseksi.

Suomeen on syntynyt satoja ilman anniskelulupaa toimivia tilausravintoloita. Erilaiset perhe- ja yritysjuhlat ovat monilla paikkakunnilla siirtyneet näihin ravintoloihin. Seurauksena moni anniskeluluvalla toiminut ravintola ja tapahtumia järjestänyt paikallinen majoitusliike on joutunut lopettamaan toimintansa.

Alkoholi tilausravintoloihin tulee pääosin Baltian maista. Tulevaisuudessa alkoholin verkkokauppa laajenee ja omia juomia voi tilata etämyyntinä ulkomailta. Tämä johtaa siihen, että anniskelumyynti ravintoloissa jatkaa laskuaan. Anniskelun osuus alkoholijuomien kokonaiskulutuksesta oli enää 11 prosenttia vuonna 2024.

MaRa katsoo, että yrittäjälle ei tule antaa mahdollisuutta valita, soveltaako hän alkoholilakia toimintaansa vai ei. Nykyisin tilausravintolat voivat tarjota ruokaravintolapalveluita asiakkailleen ja sallia omien alkoholijuomien nauttimisen ravintolassa. Kyseessä on selkeä kilpailuhäiriö, jonka vuoksi alkoholijuomien nauttiminen ravintoloissa tulee olla mahdollista vain anniskeluluvalla.

Verotuki viihderisteilyille on perusteeton

Suomen valtio myöntää varustamoille suuret verotuet. Tampereen yliopiston vuonna 2017 tekemän selvityksen mukaan verotuet olivat 241–255 miljoonaa euroa vuodessa. Verotukien avulla varustamot voivat hinnoitella palvelunsa niin edullisiksi, että maissa toimivilla hotelleilla, kylpylöillä, kongressikeskuksilla ja ravintoloilla ei ole mitään mahdollisuutta kilpailla hinnoilla viihderisteilyjen kanssa.

Tuet heikentävät maissa toimivien yritysten palvelujen kysyntää ja työllisyyttä. Lisäksi valtio tukee matkustamista ulkomaille. MaRa katsoo, että maissa tarjottavien palvelujen kireä verotus ja verovapaus merellä eivät sovi yhteen.