MaRa esittää hallitusohjelmatavoitteissaan, että anniskelun arvonlisäverokanta laskettaisiin samalle tasolle kuin ravintolaruoka eli 13,5 prosenttiin.

Anniskelun osuus on Suomessa harjoitetun alkoholipolitiikan takia alentunut määrällisesti ja suhteellisesti muihin jakelukanaviin verrattuna. Kun vielä 2000-luvun alussa ravintoloiden myynnistä hieman yli puolet tuli alkoholista, nykyisin osuus on arvioiden mukaan enää noin 27 prosenttia. Anniskelun osuus kokonaiskulutuksesta oli 21 prosenttia vuonna 1998.  Nykyisin se on enää 11 prosenttia. Anniskelun määrän romahtaminen on suurin syy ravintola-alan ahdinkoon.

Samaan aikaan kun anniskelun osuus on romahtanut, sekä alkoholin matkustajatuonti että hankkiminen ulkomaisista verkkokaupoista ovat kasvaneet merkittävästi, mikä on johtanut lähes miljardin euron vuotuiseen laskennalliseen veromenetykseen. Laskelma perustuu VM:stä saatuihin matkustajatuonti- ja verkkokauppaostotietoihin vuodelta 2025, joiden perusteella Visitory Oy on arvioinut laskennalliset veromenetykset.  

Anniskelun alv samalle tasolle ravintolaruoan kanssa

Monissa muissa EU-maissa suositaan anniskelua ja siihen sovelletaan samaa alennettua arvonlisäverokantaa kuin ravintolaruokaan. Tavoitteena on edistää ruoka- ja ravintolakulttuuria ja ihmisten kohtaamisia. Anniskelun asemaa voitaisiin myös Suomessa parantaa ilman kokonaiskulutuksen kasvua.

Alkoholijuomien nauttiminen tapahtuu valvotussa ympäristössä, ja ravintolat ovat verotulojen kertymisen kannalta ylivoimainen jakelukanava. Anniskelu tuo annosta kohden enemmän verotuloja ja työllisyyttä kuin kaupasta ostettu alkoholi – puhumattakaan vertailussa verovapaaseen matkustajatuontiin tai ulkomailta etäkauppana hankittuun alkoholiin,  josta Verohallinnon arvion mukaan 99 prosenttia jää Suomessa verottamatta.

Luonnonvarakeskuksen vuonna 2018 tekemän selvityksen mukaan arvonlisäveron alentaminen 14 prosenttiin vähentäisi valtion arvonlisäverotuloja staattisesti laskien 122 miljoonaa euroa vuodessa, mutta lisäisi muita verotuloja yli 50 miljoonaa euroa. Nettovaikutus verotuloihin olisi siten noin −70 miljoonaa euroa vuodessa. Anniskelun arvonlisäveron alentaminen voitaisiin rahoittaa korottamalla alkoholijuomaveroa verotulojen arvioitua menetystä vastaavalla määrällä.

Viinien ulosmyynti ei lisää alkoholihaittoja

Toinen keino anniskelun toimintaedellytysten parantamiseksi on antaa ravintoloille oikeus myydä ulos enintään 18-prosenttisia viinejä klo 21 asti. Ruokaravintoloille tulisi antaa oikeus myydä asiakkaalle avattu viinipullo mukaan otettavaksi klo 24 asti.

Viinien ulosmyyntioikeus toisi ravintoloille ja matkailukeskuksille mahdollisuuden nykyistä laajempaan palvelujen tarjontaan ja parantaisi ravintoloiden heikkoa kannattavuutta. Viinien ulosmyyntioikeus olisi tärkeää muun muassa ravintoloille, jotka tekevät ruokaa käsin kotimaisista raaka-aineista, sekä matkailukeskuksissa ja vesistöjen rannoilla toimiville ravintoloille. Myös pienillä paikkakunnilla toimivat liikenneasemat voisivat palvella paremmin paikallisia asukkaita ja matkailijoita. Muutos voisi turvata liikenneasemien säilymisen pienillä paikkakunnilla.

STM:n ja TEMin nimittämä selvityshenkilö Antti Neimala esitti myös raportissaan vähittäismyyntimonopolin purkamisesta niin, että ravintolat saisivat oikeuden viinien ulosmyyntiin. Hän myös katsoi, etteivät alkoholihaitat kasvaisi tämän takia.

Alkoholilainsäädäntö syrjii tällä hetkellä kotimaisia toimijoita ulkomaisiin toimijoihin nähden. Ulkomailta kuluttaja voi ostaa etämyyntimenettelyssä satoja litroja väkeviä alkoholijuomia kotiovelle kuljetettuna samaan aikaan kun Suomessa toimivat ravintolat eivät voi myydä edes yhtä viinipulloa aterian yhteydessä kuljetettuna.  Sääntelyn eroa ei voi perustella alkoholihaittojen vähentämisellä. Vähittäismyyntimonopolin ylläpitämiselle ei ole enää perusteita.

Anniskelupaikkojen luvanvaraisesta vähittäismyyntioikeudesta on säädetty alkoholilain 17 §:n 1 momentin kohdassa 3, joten muutos on myös helppo toteuttaa lakiteknisesti.

Nykyinen katsomopykälä on liian rajoittava

Kolmas keino parantaa anniskelun toimintaedellytyksiä on parantaa ravintolapalvelujen tarjoamismahdollisuutta esittävän taiteen tapahtumissa kuten teatterissa ja oopperassa. Näytösten väliajat ovat lyhyitä, minkä takia osa asiakkaista joutuu nauttimaan ruokansa ja juomansa nopeasti. Anniskelualueeksi hyväksytyssä katsomotilassa saadaan anniskella vain, jos sinne ei ole pääsyä alaikäisillä. Teattereissa tai konserttitaloissa järjestettävät esittävän taiteen tapahtumat on tarkoitettu kaikenikäisille, mikä tekee katsomopykälästä liian rajoittavan.

MaRa ja Suomen teatterit ovat tehneet yhteisen esityksen ravintolapalvelujen tarjoamisen helpottamisesta esittävän taiteen tapahtumissa. Koko katsomotila voitaisiin hyväksyä anniskelualueeksi ilman K-18-kieltoa.

Muutos parantaisi esittävän taiteen toimijoiden mahdollisuuksia kasvattaa ravintolamyynnin tuloja sekä katsojien viihtymistä esittävän taiteen parissa, kun ravintolapalveluja ei tarvitsisi nauttia kiireellä väliajalla. Esittävän taiteen tapahtumissa alkoholijuomia nautitaan sivistyneesti eikä riskiä alaikäiselle anniskelusta, humalajuomisesta tai häiriökäyttäytymisestä ole. Järjestyksenvalvojat ja tarjoiluhenkilökunta huolehtivat järjestyksen ylläpidosta ja alkoholilain säännösten noudattamisesta.