Rakentamislakiin on tulossa oikeansuuntaisia muutoksia

Rakentamislakiin on tulossa oikeansuuntaisia muutoksia

  • Teksti: Kai Massa ja Sami Hämäläinen
  • Kuvat: Shutterstock

Vuoden 2025 alussa voimaan tulevaan rakentamislakiin esitetään vielä hallitusohjelman mukaisia muutoksia. Korjaussarjaksi kutsuttu paketti sisältää monia myönteisiä parannuksia. Korjattavaakin lakiin silti jää.

Hallitusohjelman linjauksen mukaan rakentamislakia korjataan siten, että hallinnollinen taakka kevenee ja byrokratia vähenee. Ne ovat tärkeitä tavoitteita rakentamisen sujuvan toteuttamisen edistämiseksi. Lupabyrokratiaa piti helpottaa jo aiemmin rakentamislakia säädettäessä, mutta toisin kävi. Nyt ehdotetut muutokset vievät lakia monelta osin parempaan suuntaan.

 

Tapahtumat on huomioitu korjaussarjassa

Ensi vuonna voimaan tulevan rakentamislain nojalla rakentamislupaa vaaditaan yleisörakennelmille, joita voi käyttää kerrallaan yli viisi henkilöä. Rakentamislain korjaussarjassa esitetään, että rakentamislupaa ei vaadita tilapäisille tapahtumarakenteille.  

Hallitus ja ympäristöministeriö huomioivat tapahtumia uhkaavan ongelman MaRan kirjelmöityä asiasta ympäristöministeriölle. MaRa totesi, että uusi rakentamislaki lisäisi festivaalien, konserttien, messujen ja kongressien hallinnollista taakkaa ja kustannuksia sietämättömällä tavalla. Muutos aiheuttaisi kestämätöntä lisäkuormitusta myös viranomaisille, koska lupahakemusten määrä kasvaisi räjähdysmäisesti. Lupaprosessien epäonnistumisen vuoksi tapahtumia jouduttaisiin joko perumaan viime hetkellä tai järjestämään lainvastaisessa tilassa.

Uudessa lakiesityksessä todetaan, että tilapäiset tapahtumarakenteet eivät ole rakentamislupaa edellyttäviä yleisörakennelmia. Rakentamislain valmistelun yhteydessä yleisörakennelman ajateltiin tarkoittavan kiinteitä, paikallaan pysyviä katsomoita, kuten esimerkiksi pesäpallostadionien katsomoita.

Rakentamislupaa ei siten edellytettäisi yksittäistä tapahtumaa varten pystytettävältä tapahtumarakenteelta, joka on käytössä joidenkin tuntien tai pisimmillään muutaman viikon ajan. MaRa kannattaa uutta lakiehdotusta.

Tilapäisiä tapahtumarakenteita ovat lakiehdotuksen perusteluissa mainittujen tilapäisten esiintymislavojen ja telttojen lisäksi esimerkiksi katsomot, kumppanipisteet ja muut yksi- tai monikerroksiset rakenteet, jotka pystytetään tilapäisesti tapahtumaa varten.

 

Asetus rakennustyön turvallisuudesta

Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue esitti vuonna 2019 näkemyksen, jonka mukaan esimerkiksi tilapäisten esiintymislavojen pystyttäminen ja purkaminen on rakennustyön turvallisuutta koskevan asetuksen soveltamisalaan kuuluvaa rakentamista.

MaRan näkemyksen mukaan rakennustyömaata koskevien velvoitteiden noudattaminen on ymmärrettävää talonrakennustöissä, mutta tilapäisten tapahtumarakenteiden kohdalla se aiheuttaa kohtuutonta hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Rakennustyömaalla vaadittavan verotunnisteen hakeminen on käytännössä mahdotonta esimerkiksi ulkomaisille yhtyeille ja tekniikkahenkilöstölle tai ulkomaiselle alihankkijalle, joka toimittaa tapahtumarakenteita. Isoissa konserteissa tekniikkahenkilöstöä voi olla yli sata, eikä heidän kiireinen aikataulunsa mahdollista asiointia rajatuilla aukioloajoilla ja henkilöresursseilla toimivissa verotoimistoissa.

Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva rakennusjaosto pohtii parhaillaan rakennustyön turvallisuutta koskevan asetuksen soveltamisalaa. Asetus rakennustyön turvallisuudesta on annettu EU-direktiivin 92/57/ETY nojalla. MaRa katsoo, että direktiivin sanamuodon perusteella rakentamislain korjaussarjassa mainittujen tilapäisten tapahtumarakenteiden pystyttämistä ja purkamista ei voida pitää rakennustyömaana. Komission opas direktiivistä ei ole sitovaa lainsäädäntöä.

MaRa esittää, että tilapäisten tapahtumarakenteiden pystyttäminen ja purkaminen rajattaisiin pois myös rakennustyön turvallisuutta koskevan asetuksen soveltamisalasta. Sääntely olisi tällöin sopusoinnussa rakentamislain korjaus­sarjan kanssa.

 

Lupakäsittelyn määräaika nopeuttaa hankkeita

Rakennuslupien pitkät käsittelyajat ovat olleet ongelma erityisesti maan suurimmissa kaupungeissa. Käsittely on saattanut kestää puoli vuotta tai jopa vuoden.

Ympäristöministeriön laatimassa ehdotuksessa esitetään rakentamislupahakemuksen käsittelylle määräaikaa ja seuraamuksia sen laiminlyönnistä. Rakennusvalvontaviranomaisen olisi ratkaistava lupahakemus kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus liitteineen on vastaanotettu rakennusvalvonnassa.

Lupahakemuksen käsittelyn viivästymisestä johtuen kunnan olisi palautettava rakennuslupamaksusta 20 prosenttia kultakin viivästysviikolta, ellei myöhästyminen ole johtunut hakijasta. Luvan käsittelyaikatakuu on tärkeä muutos, joka varmistaa rakennushankkeiden sujuvan luvituksen.

 

Luvanvaraisuuteen tulossa kevennyksiä

Rakentamisluvan yhteydessä vaadittavien tietojen laajuutta rajataan. Se voi vähentää rakentamislupahakemukseen liittyvää hallinnollista taakkaa.

Lupaan sisällytettävä rakennussuunnitelmia vastaava suunnitelmamalli tai tiedot koneluettavassa muodossa laadittaisiin pääpiirustustasoisena. Nämä tiedot riittävät arvioin­tiin siitä, täyttävätkö rakennussuunnitelmat säännökset, määräykset ja hyvän rakentamistavan vaatimukset.

 

 

Ikkunattomien hotellihuoneiden sääntelyä on korjattava

Majoitustilassa on nykyisen rakentamislain mukaan oltava ikkuna luonnonvalon saamisen takia. Korjaussarjassa ei esitetä muutoksia sääntelyyn, joten majoitustilan valaistusta ei olisi mahdollista toteuttaa pelkällä välillisellä luonnonvalolla tai keinotekoisella valaistuksella ilman poikkeamislupaa.

MaRa vaatii sääntelyä muutettavaksi siten, että laista tulee poistaa majoitustiloja koskeva ehdoton ikkunavaatimus. Ainakin osassa rakennuksen majoitushuoneista valaistus pitäisi voida toteuttaa ilman vaatimusta ikkunasta ja poikkeamislupamenettelystä. Ikkunattomien majoitushuoneiden rakentaminen tulee sallia sekä uusissa että olemassa olevissa rakennuksissa.

 

Valitusoikeuksiin esitetään muutoksia

Korjaussarjassa esitetään valitusoikeuksiin myönteisiä muutoksia, jotka sujuvoittaisivat kaavoitus-, lupa- ja valitusprosesseja. Samalla valitusoikeuksien laajentamisesta luovuttaisiin.

ELY-keskuksen valitusoikeus palautettaisiin nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseksi. Museoviranomaisen valitusoikeudesta luovuttaisiin. Lisäksi valitusoikeudesta luovuttaisiin rekisteröityjen yhteisöjen kohdalla, joiden toimialaan kuuluu kulttuuriperinnön vaaliminen tai rakennetun ympäristön laatuun vaikuttaminen.