Suomi on rajoittanut koronapandemian aikana maahantuloa lähes kaikista maista. Tiukat matkustusrajoitukset ovat estäneet ulkomaanmatkailun Suomeen, koska vapaa-ajan matkailu ei ole ollut peruste maahantulolle. Matkailun avaaminen samassa tahdissa EU:n kanssa on välttämätöntä, sillä yritysten elpyminen koronakriisistä edellyttää, että kansainväliset matkailijat saadaan palaamaan Suomeen.
Tätä artikkelia kirjoitettaessa hallitus ei ole vielä antanut lakiesitystä matkailun terveysturvallisuustoimista eduskunnalle. MaRa jatkaa vaikuttamistaan, jotta Suomeen saadaan riskiperusteinen ja kilpailukykyinen rajat ylittävän matkailun terveysturvallisuusmalli, joka mahdollistaa matkailumme avautumisen samassa tahdissa muiden EU-maiden kanssa.
Sosiaali- ja terveysministeriön toukokuussa valmistelema lakiehdotus sisälsi useita ongelmia, jotka ovat ristiriidassa Schengen-alueen vapaan liikkuvuuden ja EU:n antamien suositusten kanssa. EU:n kansalaisuus antaa oikeuden vapaaseen liikkuvuuteen EU:n alueella. Pandemian takia vapaata liikkuvuutta voidaan rajoittaa vain, jos se on välttämätöntä kansanterveyden suojelemiseksi. Komissio onkin kehottanut Suomea yhdenmukaistamaan matkailun rajoitustoimet neuvoston suositusten mukaisiksi.
EU:n liikennevalomalli
EU on suositellut, että EU-maiden välisessä matkustuksessa maat luokitellaan vihreiksi, oransseiksi, harmaiksi, punaisiksi ja uutena luokkana tummanpunaisiksi. Vihreästä maasta matkustamista ei tule EU:n sisällä rajoittaa. Oranssista, punaisesta ja harmaasta maasta matkustaville suositellaan vain lähtömaatestiä. Tiukempia terveysturvallisuustoimia edellytetään ainoastaan tummanpunaisista maista matkustaville.
Suomi hyväksyi toukokuussa EU:n matkailurajoitusten lieventämistä koskevan suosituksen kolmansista maista muun muassa nostamalla vihreiden maiden kriteerinä olevaa ilmaantuvuuslukua 25:sta 75:een.
Lakiehdotus ylimitoitettu
MaRa katsoo, että STM:n lakiehdotus on ylimitoitettu koronaviruksen leviämisen estämiseksi ja estäisi matkailun elpymistä.
Lakiehdotuksen mukaan matkailijat voisivat tulla Suomeen vain hyväksyttävällä koronatodistuksella. Käytännössä se tarkoittaisi todistusta enintään 72 tuntia vanhasta lähtömaassa tehdystä negatiivisesta testistä tai otetusta koronarokotussarjasta tai sairastetun taudin myötä kehittyneestä immuniteetista koronavirukselle. Koronatodistuksia vaadittaisiin myös yli 12-vuotiailta lapsilta. Jos matkailija saapuisi Suomeen negatiivisella testillä ja viipyisi yli viisi päivää, hänen tulisi rangaistuksen uhalla käydä Suomessa vielä toisessa testissä.
Ilman koronatodistusta saapuvan matkailijan olisi mentävä koronatestiin maahantulopisteellä ja käytävä myös toisessa testissä matkan pituudesta riippuen. Ilman ennakkotodistusta saapuva ulkomaalainen, joka ei pysyvästi asu Suomessa, voitaisiin myös käännyttää ulkomaalaislain nojalla tehtävän kokonaisarvioinnin perusteella, jos hänen katsottaisiin vaarantavan kansanterveyttä.
Sääntelyn oltava riskiperustaista
MaRa pitää lakiehdotusta monilta kohdin ongelmallisena, koska se ei perustu EU:n ja yleiseurooppalaisen linjan mukaisesti riskiperustaisuuteen. Terveystodistuksia vaadittaisiin poikkeusryhmiä lukuun ottamatta kaikilta matkustajilta lähtömaan epidemiatilanteesta riippumatta.
MaRa katsoo, että koronatestitodistuksia tulisi vaatia vain riskimaista saapuvilta matkailijoilta. Sitäkin tiukempia terveysturvallisuustoimia rajalla voitaisiin vaatia vain erityisen riskialttiista maista saavuttaessa.
Yhden rokotuksen ja testin riitettävä
Myös kahden testin vaatimus on ylimitoitettu. EU:n vihreä todistus ja suositukset perustuvat siihen, että yksi lähtömaassa tehty testi riittää eikä matkustajan tarvitse alistua toiseen testiin matkansa aikana.
Myös koronarokotussarjan vaatimus on ylimitoitettu. Kahden rokotuksen vaatimusta on kritisoinut myös THL omassa lausunnossaan. THL:n mukaan lakiehdotuksessa ei riittävästi huomioida Suomen rokotekattavuuden kasvua, joka erityisesti iäkkäiden ja lääketieteellisten riskiryhmien keskuudessa mahdollistaa terveysturvallisuustoimien lieventämisen.
Myös vain osittaisen rokotussarjan saaneiden matkustajien kohdalla voitaisiin luopua testivaatimuksista. Tämä keventäisi testauksista kunnille aiheutuvaa kuormaa ja helpottaisi matkustamista.
Todistusten ikärajaa nostettava
Lapsiperheiden matkailu Suomeen vaikeutuisi olennaisesti, jos todistuksia vaadittaisiin alle 16-vuotiailta lapsilta, vaikka he eivät ole rokotusohjelmien piirissä.
MaRa on lausunnossaan edellyttänyt, että todistuksia vaadittaisiin vain 16 vuotta täyttäneiltä.
Rokotekattavuus vähentää riskejä
MaRa on edellyttänyt, ettei riskimaista saapuvilta matkustajilta vaadita enää koronatodistuksia, kun riittävän suuri osa aikuisväestöä on rokotettu koronavirusta vastaan (toisen rokotuksen saaneiden rokotekattavuus yli 70 %).
EU:n hätäjarrumekanismin mukaisesti Suomen on mahdollista kohdentaa rajalla tiettyyn maahan tai maihin terveysturvallisuustoimia, jotka ovat välttämättömiä väestön suojelemiseksi. Näin voitaisiin esimerkiksi menetellä, jos tietyssä maassa leviäisi uusi virusmuunnos, johon väestön saamat rokotteet eivät tehoaisi.
Lisäksi MaRa pitää ylimitoitettuna terveysturvallisuustoimia koskevan lain voimassaolon ulottamista kevääseen 2022 asti. Lain tulee olla voimassa korkeintaan vuoden 2021 loppuun asti.
Yrityksen kommentti:
Pitkäkestoisia vaikutuksia kansainväliseen kilpailukykyyn
Helsingissä, Hyvinkäällä, Savonlinnassa ja Varkaudessa toimivan Prime Hotelsin toimitusjohtajan Tomi Peitsalon mielestä Suomella ei ole enää perusteita rajoittaa maahantuloa EU:n linjauksia tiukemmin. Sen sijaan Suomessa pitäisi ottaa käyttöön maahantulomalli, joka loisi positiivisen tulevaisuuden näkymän niin matkailuyrityksille kuin matkailijoillekin.
– Matkailijat etsivät nyt kohdemaata sillä silmällä, mihin järkevästi pääsee, missä on turvallista ja missä on matkailulle suotuisat olosuhteet. Jos Suomi vitkuttelee näiden olosuhteiden luomisessa, on riskinä, että menetämme kauppaa pitkälle tulevaisuuteen. Jos haluamme pitää kiinni kilpailukyvystämme, meillä ei ole maana varaa myöhästyä kansainväliseen matkailumarkkinaan palaamisesta, Peitsalo toteaa.
Kansainvälisen matkailun demonisointi ei hyödytä ketään, sillä rokotesuoja kasvaa Suomessa ja maailmalla. Peitsalo toivoo päättäjien ymmärtävän, kuinka monisyisiä positiivisia vaikutuksia kansainvälisen matkailun avaamisella on yhteiskunnallemme.
– On liian yksipuolista ajatella vain riskiä siitä, että joku voi sairastua. Pitää pohtia myös mitä seurauksia sillä on, jos terveiden ihmisten maahantulo tehdään liian vaikeaksi. Ylikireiden rajoitusten ylläpitämisen ei pitäisi olla enää normaali olosuhde Suomessa.
Peitsalo huomauttaa, että nyt tehtävillä päätöksillä on vaikutuksia paitsi kuluvaan vuoteen myös lähivuosiin. Hotellibisneksessä kauppa ei välttämättä käynnisty heti, kun rajat avataan.
– Kansainvälisessä matkailussa varausjänteet ovat usein pitkiä. Matkailijoiden toivottaminen tervetulleiksi on vasta ensiaskel, jolla varaustoiminta saadaan käynnistymään. Siitä on vielä matkaa varausten toteutumiseen. (JR)