Helsingin keskustan vetovoima on vähentynyt. Yhä vähemmän ihmisiä tulee keskustaan ja viettää siellä yhä vähemmän aikaa. Ydinkeskustan liiketiloista on tyhjillään noin 15 prosenttia. Syitä vetovoiman vähentymiseen on useita. Venäläisten puuttuminen sekä kiinalaisten ja japanilaisten matkailijoiden määrän merkittävä väheneminen näkyvät katukuvassa. Etätyö syö lounaskysyntää, mutta vaikuttaa kaikkiin muihinkin toimialoihin, jotka perustuvat asiakkaan kohtaamiseen. Muuta maata ankarammat ja pidempään kestäneet koronarajoitukset näkyvät yritysten talou­dessa.

Kaupungin olettaisi kuuntelevan erityisesti tässä tilanteessa keskustan yrittäjiä herkällä korvalla vetovoiman parantamiseksi kaikilla mahdollisilla keinoilla. Kaupunki on perustanut työryhmiä, joissa on myös yritysten ja niitä edustavien järjestöjen edustajia. Työryhmien kokoukset ovat lähinnä luentotilaisuuksia siitä, mitä kaupunki tulee tekemään. Yritysten näkemykset kaikuvat kuuroille korville.

Kaupunki on valmistellut Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelmaluonnoksen, joka oli toukokuun loppupuolelle asti lausunnolla. Suunnitelmaluonnos perustuu voimakkaaseen vastakkainasetteluun henkilöautoliikenteen ja muiden liikkumismuotojen välillä. Tavoitteena on vaikeuttaa henkilöautoilla liikkumista keskustassa kaistoja ja parkkipaikkoja vähentämällä sekä tekemällä auton pysäköinnistä entistäkin kalliimpaa niin keskustan asukkaille kuin asiakkaillekin. Yrittäjät ovat kertoneet kaupungin edustajille, että keskustan saavutettavuus on yrittäjille elintärkeää siitä riippumatta, millä välineellä asiakas haluaa tulla keskustaan. Kaupunki on vastannut tähän, etteivät henkilöautoilla keskustaan tulevat asiakkaat ole tärkeitä keskustan yrityksille, vaan vain joukkoliikennevälineillä, pyörillä ja jalan tulevat.

Kaupunki haluaa pakottaa asukkaansa ja keskustaan tulevat asiakkaat yhteen muottiin riippumatta ihmisten elämäntilanteesta. Kaupunki ei ota huomioon lapsiperheiden ja iäkkäiden ihmisten liikkumistarpeita eikä sitä, että henkilöauto on osalle ihmisistä välttämätön esimerkiksi työn tai muualla Suomessa olevien vapaa-ajanasuntojen takia.

Parhaillaan Helsingin tärkeillä sisääntuloväylillä ja kaupungin keskeisillä kaduilla on poikkeuksellisen paljon suuria katutöitä. Töitä olisi voitu jaksottaa niin, että autoilla liikkuminen sujuisi paremmin. Näin suuret katutyöt yhdistettynä keskustan vetovoiman muutenkin tapahtuneeseen hiipumiseen ovat huono yhdistelmä.

Toivoa sopii, että kaupungin edustajat istuisivat alas yrittäjien kanssa ja alkaisivat aidosti kuunnella yrittäjiä ja heidän näkemyksiään. Keskustan vetovoima ei luonnollisesti riipu yksinomaan sen saavutettavuudesta, mutta sillä on kuitenkin iso merkitys, kun ihmiset tekevät päätöksiä ostosten tekemisestä ja vapaa-ajan viettämisestä kehäteiden kauppakeskusten ja Helsingin keskustan välillä.  

Pääkaupungista puuttuu suuri sisäareena, jossa voitaisiin järjestää konsertteja ja muita isoja tapahtumia. Entisen Hartwall Areenan saaminen käyttöön vaikuttaa mutkikkaalta areenan omistajille asetettujen pakotteiden takia. Helsingissä on ollut jo kauan vireillä yksityisellä rahalla toteutettava Helsinki Garden -hanke. Sen eteneminen on ollut erittäin hidasta. Kaupungin ja sen alueella sijaitsevien palveluyritysten kannalta olisi välttämätöntä, että hanke etenisi kaupungin puolelta mahdollisimman nopeasti. Suuren areenan puuttumisen takia alueen yritykset menettävät kymmeniä miljoonia euroja vuodessa.