Matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-ala rokottamattomien panttivankina

Matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-ala rokottamattomien panttivankina

  • Teksti: Timo Lappi
  • Kuvat: Pixabay

Kuinka pitkään yhteiskunta hyväksyy, että osa kansalaisista ei ota huomioon käyttäytymisensä vakavia haittavaikutuksia yhteiskunnalle ja muille kansalaisille?

Hallitus julkaisi syyskuun alussa uuden hybridistrategiansa, jonka mukaan valtakunnallista rajoituksista luovutaan, kun 80 prosenttia yli 12-vuotiaista on rokotettu tai kun kaikilla on ollut mahdollisuus saada täysi rokotesuoja. Pääministeri Sanna Marin sanoi tämän vielä suoremmin julkisuudessa toteamalla, että kun tavoite saavutetaan, rajoitukset puretaan. Tämä herätti toivonkipinän siitä, että viimeinkin toimialamme yrittäjien ja työntekijöiden piina olisi päättymässä.

Rajoitusten purkamiseen velvoittava rokotekattavuus olisi alun perin pitänyt saavuttaa jo lokakuun puolivälissä. Rajoitusten purkamiselle alkoi kuitenkin ilmaantua yllättävä este. Prosenttimääräisesti suhteellisen pieni, mutta absoluuttisesti iso määrä kansalaisia ei joko halunnut tai saanut aikaiseksi ottaa rokotetta.

Rokotevastaiset kansalaiset pyörittävät sosiaalisessa mediassa tosiasioihin perustumatonta puppumyllyä rokotteen vaaroista. Osa kansalaisista on liian passiivisia, jotta hakisivat rokotteen, vaikka lääketieteen asiantuntijat ovat sanoneet, että jokainen rokottamaton tulee sairastumaan koronavirukseen ennemmin tai myöhemmin. Rokotteen ottamattomat pelaavat venäläistä rulettia omalla terveydellään.

Jokaisella on oikeus hoitaa terveyttään niin kuin haluaa, jollei se aiheuta vahinkoa yhteiskunnalle tai muille kansalaisille. Teoreettisen filosofian emeritusprofessori Ilkka Niiniluoto totesi osuvasti Helsingin sanomien mielipidekirjoituksessaan (11.11.2021), että kaikkia on kunnioitettava heidän ihmisarvonsa mukaisesti. Silti heidän tekojaan ja valintojaan voidaan arvostella sen perusteella, onko niissä otettu vastuullisesti huomioon vakavat haittavaikutukset muille ihmisille ja yhteiskunnalle.

Muista kuin lääketieteellisestä syystä rokotteen ottamattomat eivät toimi vastuullisesti ja ota huomioon rokottamattomuuden vakavia haittavaikutuksia muille ihmisille ja yhteiskunnalle. Rokotteen ottamatta jättäneet ovat kuormittaneet sairaan- ja tehohoitoa, jonka kustannukset muut veronmaksajat maksavat. Kuormitus johtaa pahentuessaan siihen, että muiden kansalaisten vakavienkin sairauksien hoito viivästyy.

Valtioneuvosto on asettanut ankarat ravintolarajoitukset tätä kirjoittaessani (22.11.) maakuntiin, jotka edustavat yli 80:tä prosenttia Suomen ravintola-alan liikevaihdosta ja työllisyydestä. Aluehallintovirastot ovat alkaneet määrätä kokoontumis- ja yleisötilaisuuksien rajoituksia. Matkustusrajoitukset jatkuvat kireinä. Hallitus on ehdottanut rajoitukset mahdollistavan lainsäädännön jatkamista kesäkuun 2022 loppuun asti.

Sen lisäksi, että osa kansalaisista ei ole ottanut rokotetta, he ovat kohdistaneet epäasiallista ja jopa aggressiivista käytöstä yrittäjiin ja työntekijöihin, joiden ravintoloissa on käytössä koronapassi. He ovat myös hyökänneet sosiaalisessa mediassa koronapassin käyttöönottaneita ravintoloita ja niiden yrittäjiä kohtaan.

Rokottamattomat kansalaiset aiheuttavat koronapandemian ja siihen liittyvien rajoitustoimien jatkumisen paljon pidempään kuin jos kaikki olisivat ottaneet rokotteen. Taloudelliset, henkiset ja muut vahingot ovat merkittäviä. Kysymys on siitä, kuinka pitkään yhteiskunta hyväksyy toimettomana sen, että osa kansalaisista ei ota huomioon käyttäytymisensä vakavia haittavaikutuksia yhteiskunnalle ja muille kansalaisille.