Hallitukset väristä riippumatta ovat korottaneet alkoholijuomaveroa seitsemän kertaa vuodesta 2012 lukien. Alkoholijuomavero on kaikissa juomaryhmissä EU-maiden korkein, oluessa jopa ylivoimaisesti korkein. Ikään kuin tässä ei olisi vielä tarpeeksi, hallitus päätti budjettiriihessään korottaa alkoholijuomaveroa entisestään kaikissa juomaryhmissä yhdeksällä prosentilla. Lisäksi väkevien juomien alkoholijuomavero on sidottu kuluttajahintaindeksiin vuosina 2025–27. Tämän kaiken päälle alkoholin kauppamyyntiin ja anniskeluun sovellettava yleinen arvonlisäverokanta nousi viime syksynä EU-maiden toiseksi korkeimmalle tasolle 25,5 prosenttiin. Ikävää on, että arvonlisäveroa peritään myös alkoholijuomaveron osuudesta.

Alkoholin anniskelua verotetaan suomalaisissa ravintoloissa kireämmin kuin missään muussa EU-maassa. Verojen korotukset eivät tuo valtiolle VM:n budjettiesityksessään arvioimia tuottoja. Vuoden 2012 jälkeen tehdyt alkoholijuomaveron korotukset ovat tuottaneet yhtä poikkeusta lukuun ottamatta selvästi vähemmän kuin VM:n ennakkoarvio on ollut. Poikkeus oli vuonna 2021, jolloin suomalaiset eivät koronan vuoksi voineet hakea alkoholijuomiaan Baltian maista.

Alkoholin ylikireällä verotuksella on ollut erittäin ikävät seuraukset ravintola-alan kannalta. Kun vielä 2000-luvun alussa 50 prosenttia ravintolamyynnistä oli alkoholia, nykyisin osuus on noin 30 prosenttia. Tämän myötä myös ravintoloiden kannattavuus on heikentynyt merkittävästi. Ikävimmät vaikutukset ovat olleet pubeille ja yökerhoille.

Ravintolassa nautitun alkoholin on korvannut erityisesti Baltiasta tuotava alkoholi. Valtio ei saa matkustajatuodusta alkoholista euroakaan verotuloja eikä tuotu alkoholi työllistä kaupan tai ravintola-alan ammattilaisia Suomessa. Halpa alkoholi on korvannut syntymäpäivä- ja hääjuhlissa Suomesta ostetun alkoholin. Suomeen on syntynyt satoja ravintoloita, jotka sallivat omien alkoholijuomien tuomisen ravintolaan. Tämä on johtanut parissakymmenessä vuodessa satojen anniskeluravintoloiden lopetuksiin.

Alkoholilakiin tulevilla muutoksilla hallitus vankistaa tukeaan alkoholin hankkimiselle ulkomailta. Suomessa toimiva ravintola voisi toimittaa asiakkaalle kotiin enintään 8-prosenttisia alkoholijuomia, jos ne on valmistettu käymisteitse, muuten korkeintaan 5,5-prosenttisia juomia. Verkon välityksellä suomalainen voisi ostaa ulkomailta jopa 80-prosenttisia alkoholijuomia. Hallitus voi syrjiä EU-oikeuden mukaan Suomessa toimivia yrityksiä, mutta ei muissa EU-maissa toimivia yrityksiä. On selvää, ettei kotimaisten yritysten syrjinnälle ole järjellisiä perusteita. Tämä muutos heikentää entisestään erityisesti ravintoloiden anniskelumyyntiä.

Muissa EU-maissa anniskelua suositaan sen työllistävän ja verotuloja tuovan vaikutuksen takia. Alkoholin nauttiminen muualla Euroopassa on yhteisöllistä. Perheet ja eri sukupolvet viettävät yhdessä aikaa ravintoloissa hyvästä ruoasta, juomasta ja seurasta nauttien. Suomessa alkoholi nähdään päihteenä riippumatta siitä, miten alkoholia nautitaan. Alkoholiverot ovat puolestaan haittaveroja. Erinomaisen ruoan ja viinin nauttimista ravintoloissa ei pidetä ruokakulttuurina, jota olisi syytä vaalia. Kun toimittajat tekevät televisioon juttuja alkoholiongelmista, lähes poikkeuksetta kuvamateriaali on ravintoloista. Tämä siitä huolimatta, että vain reilu 10 prosenttia alkoholista nautitaan ravintoloissa.

Suomessa suhtaudutaan positiivisesti alkoholin nauttimiseen julkisilla paikoilla, toisin kuin muualla Euroopassa. Tekipä Helsingin Sanomat jutunkin (20.7.2025) siitä, miksi Tukholmassa ei ole yhtä eläväistä pussikaljakulttuuria kuin Helsingissä. Systembolagetin myyjä sanoi, ettei Ruotsissa haluta kannustaa sellaiseen käytökseen. Tämä oli toimittajalle ihmetyksen aihe.

Olen jo vuosia odottanut, että kansainvälinen ja paljon ulkomailla matkustellut poliitikkosukupolvi veisi suomalaisen alkoholipolitiikan kohti Eurooppaa. Näin ei ole tapahtunut, mutta toivossa on hyvä elää.