Rokoteuutiset sytyttivät valon tunnelin päähän

Rokoteuutiset sytyttivät valon tunnelin päähän

  • Teksti: Timo Lappi
  • Kuvat: Pixhill

Koronakriisin hoito on ollut täynnä poliittisia ja taloudellisia valintoja.

Koronavirus riehuu tätä kirjoittaessani Manner-Euroopassa. Monessa maassa matkailu- ja ravintola-alan yritysten toimintaa on rajoitettu radikaalisti. Suomessakin koronan leviäminen on kiihtynyt. Osalla jäsenyrityksistämme eduskunnan ja valtioneuvoston päättämät rajoitustoimet ovat vieneet edellytykset liiketoiminnan harjoittamiselta.

Rokoteuutiset saivat matkailualan julkisesti noteerattujen yritysten kurssit nousuun. Aikaa kuluu kuitenkin vähintään puoli vuotta ennen kuin rokote tuo apua jäsenyritystemme ja niiden työntekijöiden tukalaan tilanteeseen. Eduskunnalla ja valtioneuvostolla on velvollisuus auttaa jäsenyrityksiämme ja niiden työntekijöitä selviytymään kriisin yli.

Valtioneuvosto voisi pienillä myönnytyksillä parantaa merkittävästi ravintola-alan toimintaedellytyksiä. Tunnin lisäaika ruokaravintoloille anniskeluun kiihtymis- ja leviämisvaiheen maakunnissa ja kuntatasolla parantaisivat merkittävällä tavalla ruokaravintoloiden toimintaedellytyksiä. Asiakkaat istuvat omissa seurueissaan ruokaravintoloissa, joten tunnin lisäaika ei merkitsisi käytännössä lisäriskiä koronatartuntojen suhteen. Sama koskee muiden kuin ruokaravintoloiden anniskeluaikaa perusvaiheen alueilla. Anniskelun päättyminen kello 1.00 tuntia aiemman sijaan ei lisäisi koronariskiä. Näiden muutosten tekeminen sääntelyyn on kiinni vain tahdosta.

Valitettavasti THL on esittänyt ravintola-alan koronaviruslinkona. Olemme pyytäneet loppukesästä lähtien heiltä, eduskunnalta, valtioneuvostolta ja STM:ltä todellisia lukuja siitä, miten koronavirus on levinnyt ravintoloissa, erityisesti ruokaravintoloissa. THL ei pitkään aikaan suostunut antamaan tietoja. Kun THL viimein toimitti tietoja, ne olivat juuri sellaisia kuin ounastelimmekin. Viikolla 44 oli 810 koronatartuntaa, joiden alkuperä oli voitu luotettavasti selvittää. Niistä kolme oli ravintoloista. Valtioneuvoston päätöksenteko ravintolarajoituksissa on näiltä osin perustunut virheelliseen tietoon.

Matkustusrajoituksia koskevan sääntelyn valmistelu on ollut sekavinta, mitä olen urallani kokenut. Suomi ylläpitää EU:n tiukimpia matkustusrajoituksia, jotka ovat tätä kirjoittaessani EU-sääntelyn vastaisia. Matkailuala on kesästä alkaen tarjonnut valtioneuvostolle erilaisia terveysturvallisen matkailun malleja, mutta turhaan. Suomeen ei käytännössä pääse ulkomailta lomamatkalle.

Eduskunta tyrmäsi valtioneuvoston sinne viemän matkustamisrajoituksia koskevan esityksen. Parhaillaan lausunnolla oleva lakiesitys on niin tiukka, ettei vapaa-ajanmatkailu Suomeen olisi mahdollista. Tarvitsisimme yksinkertaisen sääntelyn, joka ei sisältäisi karanteeneja ja joka perustuisi testaukseen. Pikatestit ovat kehittyneitä, joten tutkitusti tehokkaiden pikatestien käyttö tulisi sallia. Talvikausi on pitkälle menetetty valtioneuvoston hapuilevan lainsäädännön valmistelun vuoksi.

Kokoontumisrajoitukset ovat epäselviä, mutta vielä epäselvempää on niitä koskeva viranomaisten viestintä. Kokoontumisrajoitukset eivät lisäksi koske lainkaan ravintolatoimintaa. Kokouksia pitää pystyä järjestämään terveysturvallisesti.

Suomi on valinnut yritysten tukemisessa toisen tien kuin muut Pohjoismaat. Suomi perustaa tuen valtiontukisäännöstöön, jonka mukaisen tuen enimmäismäärä on 800 000 euroa yritystä kohti. Esimerkiksi Ruotsi ja Tanska ovat perustaneet tuen eri säännökseen, mikä on mahdollistanut isoille yrityksille oikeudenmukaisen tuen suhteessa niiden menetyksiin ja työllistävyyteen. Tuoreen selvityksen mukaan valtion tuet korvasivat vain 2,9 prosenttia majoitusyritysten tappioista Uudellamaalla. Kustannustuen tukijakso päättyy lokakuun lopussa. Siten talvikauden sesonkiyritykset eivät hyödy tästä kustannustuesta. Uuden kustannustuen valmistelu talvikauden tappioiden kattamiseksi on välttämätön.

Koronakriisin hoito on ollut täynnä poliittisia ja taloudellisia valintoja. Yhtäältä pienillä muutoksilla sääntelyyn valtioneuvosto olisi voinut helpottaa toimialamme yritysten ja työntekijöiden ahdinkoa. Toisaalta perusteellisempi, avoimempi ja asiantuntijoita enemmän osallistavampi lainsäädännön valmistelu olisi säästänyt aikaa ja tuonut paremman lopputuloksen. Miksi valtioneuvosto ei ole toiminut tällä tavalla? Ovatko takana arvovaltasyyt?