Verotuksen kireys syö palvelujen kasvua – ravintolaruokaan ei koskettu

Verotuksen kireys syö palvelujen kasvua – ravintolaruokaan ei koskettu

  • Teksti: Timo Lappi
  • Kuvat: Shutterstock

Yleisen arvonlisäverokannan korotus osuu erittäin ikävästi alkoholin anniskeluun.

Hallitus teki kehysriihessään 16.4.2024 päätökset kolmen miljardin euron sopeutuksesta. Valitettavasti myös veroja korotettiin. Anniskelun arvonlisävero nousee 25,5 prosenttiin, mikä vankistaa edelleen Suomen asemaa anniskelun kireimpänä verottajana EU:ssa. MaRan tärkein tavoite kehysriihessä toteutui, kun ravintolaruoan arvonlisäveroa ei nostettu. Iänikuisen hallitusten noudattaman perinteen mukaisesti veronkorotukset kohdistuivat palvelualojen yrityksiin. Selvää myös oli, ettei viihderisteilijöiden tukiin puututtu. Ne saivat taas uuden piristysruiskeen arvonlisäveron noustessa.

Suomen talous ei ole kasvanut vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Suomi on jäänyt ratkaisevasti jälkeen muiden Pohjoismaiden kelkasta. Hallitus toisensa jälkeen on lisännyt julkisia menoja tulojen heikosta kehityksestä huolimatta ja tietoisena siitä, että pitkään jatkunut surkea syntyvyys aiheuttaa suuria ongelmia huoltosuhteeseen. Velanotossa kunnostautui erityisesti edellinen hallitus.

Suomi ei nouse jaloilleen veroja nostamalla. Suomen kokonaisveroaste oli vuonna 2022 OECD-maiden neljänneksi korkein. Talouden sopeutus olisi pitänyt tehdä karsimalla valtion menoja niin, että ne voidaan kattaa tuloilla ilman verojen nostamista. Verojen korotukset kohdistuvat palvelujen kysyntään, yrittämiseen ja työllisyyteen. Myös arvonlisäverojen ja muiden kulutusverojen korotukset. Valtiontalouden sopeutustoimet eivät jää tähän, jollei kasvua saada käyntiin ja huoltosuhdetta parannettua työperäisen maahanmuuton avulla.

Tärkein tavoitteemme kehysriihessä oli, ettei ravintolaruoan arvonlisäveroa koroteta. Lähes kaikki jäsenyrityksemme tarjoavat ruokaa. Se on tärkeä osa myös muun muassa hiihtokeskusten, huvipuistojen, festivaalien ja keilahallien toimintaa. Tämän takia ravintolaruoan arvonlisäveron korottaminen olisi osunut lähes kaikkiin jäseniimme. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että yhden prosenttiyksikön staattinen tuotto valtiolle on 51 miljoonaa euroa.

Kun hallitus oli päättänyt, että kehysriihessä korotetaan veroja eikä ansiotuloverotusta kiristetä kaikissa tuloluokissa, oli selvää, että arvonlisäveroja korotetaan. Hallitus päätyi korottamaan yleistä arvonlisäveroa 25,5 prosenttiin. Korotus osuu erittäin ikävällä tavalla alkoholin anniskeluun, jonka verotus Suomessa oli jo valmiiksi EU:n kireintä. Yleinen arvonlisävero on nyt EU:n toiseksi korkein, vain Unkarissa se on korkeampi, 27 prosenttia. Tosin Unkarissa esimerkiksi viinillä ei ole lainkaan alkoholijuomaveroa, oluen alkoholijuomavero on 12 prosenttia ja väkevien juomien vero on 25 prosenttia Suomen tasosta. Myös väkevien alkoholijuomien veronkorotus alleviivaa Suomea EU-maiden ankarimpana väkevien juomien verottajana.

Hallitus ei usko siihen, että palvelujen kysynnän kasvu toisi enemmän kaiken lajisia verotuloja kuin verojen korottaminen. Vielä vähemmän tähän uskoo valtiovarainministeriö. Tämä siitä huolimatta, että on näyttöä siitä, etteivät verojen korotukset tuo toivottua tulosta. Alkoholijuomaveroa on korotettu vuoden 2012 jälkeen viisi kertaa. Neljä kertaa VM on arvioinut korotetun veron tuotot budjetissa liian suureksi. Vain kerran, vuonna 2021, veron korotus tuotti enemmän kuin VM oli arvioinut. Tällekin on ilmeinen syy. Suomalaiset joutuivat ostamaan kaiken alkoholin kotimaasta ankarien koronarajoitusten takia.

Hallitus päätti leikata Visit Finlandin rahoitusta kahdella miljoonalla eurolla vuodessa. Säästyvällä kahdella miljoonalla eurolla ei ole mitään merkitystä valtion talouden hoidossa, mutta se tarkoittaa 20 prosentin leikkausta Visit Finlandin budjettiin. Kun vielä ottaa huomioon sen, että Suomeen ulkomailta tuleva matkailu on Venäjän sodan seurausten takia toipunut koronan jälkeen selvästi heikommin kuin muissa Pohjoismaissa, leikkaus on erittäin huonosti harkittu ja vahingollinen valtionkin taloudelle.

Vain talouskasvu rahoittaa valtion menot tulevaisuudessa. Verojen korotukset ovat tulleet tiensä päähän, mutta siitä huolimatta hallitus valitettavasti turvautui niihin. Verojen korotukset ovat tulonsiirto yksityiseltä (palvelu)sektorilta julkisen sektorin ylläpitämiseksi. Jostakin syystä suomalaiset tuntuvat hyväksyvän tämän.