Mallasjuomien tukkuhinnoissa reipasta nousua

Mallasjuomien tukkuhinnoissa reipasta nousua

  • Teksti: Ari Peltoniemi
  • Kuvat: Shutterstock

Tukkuhintojen ­kallistumisesta ­huolimatta oluen ­kuluttajahinta on noussut ravintoloissa vain hieman viime vuosina. ­Anniskelun arvonlisäverokannan ­alentamisesta olisi ­merkittävää hyötyä niin alalle kuin koko kansantaloudelle.

Tilastokeskus keräsi ­alkoholijuomien tukkuhinnat lokakuussa 2022 yhdeksältä tukkumyyntiä harjoittavalta liikkeeltä. Kaikkiaan alkoholijuomien tukkuhinnat nousivat 2,9 prosenttia vuositasolla eli lokakuusta 2021 lokakuuhun 2022. Mallasjuomien tukkuhinnat nousivat 3,9 prosenttia ja viinien ja siiderien 2,5 prosenttia.

Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan ravintoloissa myytävän oluen kuluttajahinnan vuosimuutos oli 6 prosenttia lokakuussa 2022, eli hinnannousu oli nopeampi kuin olutjuomien tukkuhinnoissa tai vähittäismyynnin kuluttajahinnoissa. Hieman pidemmän aikavälin tarkastelu kuitenkin osoittaa, että ravintolat eivät ole pystyneet viime vuosina viemään oluen tukkuhintojen nousua kuluttajahintoihin.

Vuoden 2019 lokakuun ja vuoden 2022 lokakuun välisenä aikana oluen kuluttajahinta ravintoloissa nousi vain 2,4 prosenttia, kun vastaavana aikana oluen tukkuhinta pomppasi yli 11 prosenttia ja oluen kuluttajahinta vähittäismyynnissä yli 9 prosenttia. Lokakuun 2019 ja lokakuun 2020 välisenä aikana oluen hinta ravintoloissa laski lähes neljä prosenttia. Näyttääkin siltä, että koronapandemian aikana anniskeluravintolat olivat erilaisten rajoitusten aiheuttamassa ahdingossa pakotettuja myymään olutta alle ”markkinahinnan”.

Tulokset puoltavat anniskelun alv:n ­alentamista

Ravintolapalvelut hyväksyttiin EU:ssa direktiivin muutoksella jo vuonna 2009 niiden palveluiden piiriin, joihin voidaan soveltaa alennettua arvonlisäverokantaa. Suomessa ravintoloissa anniskeltavan alkoholin arvonlisäverokantaa ei ole kuitenkaan alennettu. Anniskeltavan alkoholin arvonlisävero on siten muista ravintolapalveluista poiketen 24 prosenttia. Se on EU-maiden viidenneksi korkein.

Luonnonvarakeskus Luke selvitti muutaman vuoden takaisessa tutkimuksessaan, mitkä olisivat ravintola-anniskelun arvonlisäveron alentamisen taloudelliset vaikutukset ravintola-alalle ja Suomen kansantaloudelle. Anniskellun alkoholin arvonlisäveron alentaminen 24 prosentista 14 prosenttiin, eli muiden ravintolatuotteiden tasolle, laskisi ravintoloiden alkoholiannosten hintoja 8,1 prosentilla, mikäli veron alentaminen siirtyisi kokonaisuudessaan hintoihin.

Arvonlisäverokannan alentaminen lisäisi paitsi alkoholijuomien myös ruoan ja muiden palveluiden kysyntää taloudessa. Selvityksen mukaan ravintolapalveluiden kysyntä kasvaisi 127 miljoonaa euroa. Kotimaisten tuotteiden ja palveluiden yksityinen kulutus lisääntyisi yhteensä noin 172 miljoonaa euroa.

Anniskelun arvonlisäverokannan laskeminen lisäisi kansantalouden tuotosta kerrannaisvaikutuksineen lähes 300 miljoonaa euroa ja arvonlisäystä miltei 140 miljoonaa euroa. Lisäksi laskennallinen työpaikkavaikutus olisi yli 2 400 työpaikkaa.

Verotulojen menetys marginaalinen verrattuna saatuihin hyötyihin

Luken selvityksen mukaan anniskelusta saatavat arvonlisäverotulot supistuisivat noin 120 miljoonaa euroa, mutta toisaalta ravitsemispalvelujen ja muiden toimialojen ansiotulo- ja arvonlisäverot sekä alkoholin valmisteverot kasvaisivat yhteensä noin 50 miljoonaa euroa. Siten anniskelun arvonlisäverokannan alentaminen vähentäisi valtion verotuloja noin 70 miljoonaa euroa, mutta tilalle saataisiin edellä mainitut mittavat kansantaloudelliset hyödyt tuotannon kasvun ja työpaikkojen lisäyksen muodossa.

Lisäksi on selvää, että anniskelun arvonlisäverokannan alentaminen vähentäisi Viroon suuntautuvaa alkoholimatkailua. Sillä olisi näkyvä myönteinen vaikutus valtion verotuloihin.

TAKin selvityksen mukaan suomalaiset toivat vuonna 2019 Virosta 37 miljoonaa litraa alkoholijuomia. Juomien arvo Suomesta ostettuna olisi ollut noin 309 miljoonaa euroa, joten valtiolle koitui yhteensä 176 miljoonan euron verotulomenetykset. Saamatta jääneistä verotuloista 116 miljoonaa olisi tullut alkoholiverosta ja 60 miljoonaa euroa arvonlisäverosta.