Englantilainen teehuone kasvoi monipuoliseksi teetaloksi

Englantilainen teehuone kasvoi monipuoliseksi teetaloksi

  • Teksti: Jari F. Lampén
  • Kuvat: Jari F. Lampén

Ajatuskin on hämmentävä – tyylipuhdas brittiläinen teehuone keskellä eteläsavolaista perinnemaisemaa, mutta niin vain on TeaHouse of Wehmais hurmannut matkailijoita Juvalla jo yhdentoista vuoden ajan. Mitä syvemmälle yrittäjä Anna Grotenfelt-Paunonen sukelsi teen maailmaan, sitä rajoittavammalta vanha konsepti ruusutapetteineen alkoi tuntua. Viime vuonna liikeidea pantiin uusiksi ja jännitettiin, kuinka vanhat asiakkaat ottavat muutoksen vastaan.

Sattumalla on usein näppinsä pelissä, kun persoonallisia liikeideoita syntyy. Wehmaan kartano Juvalla on yli 200 vuotta Grotenfeltien suvulle kuulunut maatila, jossa harjoitetaan maataloutta edelleen. Anna Grotenfelt-Paunosen äiti Kerstin Grotenfelt perusti eurooppalaisia laatuvaatteita myyvän Butiken på Landet -myymälän vuonna 2001 tilan vanhaan tallirakennukseen. Ruotsalaiseen konseptiin perustuvasta kaupasta tuli menestys, joka parhaina vuosinaan tuotti paremmin kuin kartanon maatalouspuoli. Äiti ja tytär pohtivat, että myymälän asiakkaille pitäisi voida tarjota virvokkeita ja syötävää, koska suurin osa asiakkaista tuli noin 150 km säteeltä, mutta kesäaikaan koko Suomesta. Tallin toisessa päässä oli vapaata tilaa, jota tarjottiin ensin ulkopuoliselle yrittäjälle, mutta tämän suunnitelmat kariutuivat. 

– Halusin ottaa sen hoitaakseni, koska ruoka oli aina kiinnostanut minua. Se, että tästä tuli teehuone, oli hiukan sattumaa, sillä kahviloita oli joka puolella mutta teehuoneita ei. Myimme paljon englantilaisia vaatteita, joten brittiläinen iltapäivätee istui kokonaisuuteen hyvin, Anna Grotenfelt-Paunonen kertoo.

Kerstin Grotenfelt luopui vaatekaupasta vuonna 2016 terveydellisistä syistä, ja teehuoneelle siunaantui reilusti lisätilaa. Olikin luontevaa laajentaa myymälätoimintaa teehen liittyvillä tuotteilla. Yli sadan teelaadun lisäksi tarjolla on teen valmistukseen ja tarjoamiseen liittyviä välineitä ja astioita, paikallisten pientuottajien elintarvikkeita sekä nyt korona-aikana suosioon nousseita teehuoneen valmiita leivonta-aineksia.


Vanha kruununratsutila

1800-luvun puolivälissä valmistunut entinen hevostalli on vaikuttava ilmestys. Punamullalla maalatut hirret ovat parhaimmillaan yli 40 senttiä paksuja. Talli on osoittautunut myös joustavaksi liiketilaksi, sillä myymälä ja teehuone ovat kertaalleen vaihtaneet paikkaa. Vuonna 2017 otettiin käyttöön aiemmin myymälän osana ollut tallin yläkerta, jossa voidaan järjestää ryhmätilaisuuksia. 

TeaHouse of Wehmais on tallissa vuokralaisena. Wehmaan kartanoa pyörittää nykyisin Grotenfelt-Paunosen sisar Carin miehensä Mattias Grotenfeltin kanssa. Tilalla tuotetaan luomumaitoa, ja lehmiä pyörii pihapiirissä. 

– Asiakkaat pitävät todella paljon siitä, että pääsevät näkemään eläimiä. Vanhaan kivinavettaan ei lasketa ulkopuolisia, mutta ovelta pääsee kurkistamaan lehmien elämää. Joinakin kesinä täällä on ollut myös kanoja ja vuohia.

– Liiketoimintojen yhteensovittamista on pitänyt miettiä, sillä Vehmaan kartano on myös Carinin ja Mattiaksen koti, mutta sisareni on kertonut pitävänsä siitä, että pihassa on elämää. Kartanossa on myös runsaasti vanhoja, ylläpidettäviä rakennuksia, joten teehuoneesta saatava vuokra auttaa samalla pitämään lapsuudenkotini kunnossa. 

Museoviranomaisten kanssa on tehty yhteistyötä pihan osalta, mutta rakennusten kunnostamiseen ei ole haluttu käyttää avustuksia.

– Liiketoiminta ja museoviranomaisten vaatimukset eivät aina käy yksiin. Haluamme tietenkin säilyttää rakennukset mahdollisimman alkuperäisinä, mutta ravintolatoiminta edellyttää tiettyjä muutoksia. Tallin aukotukset ovat yhä samat kuin 1850-luvulla, ainoastaan ilmanvaihtokoneen putki on vedetty seinän läpi.



 

Teehuoneen paikan päällä leivotut leivät tarjotaan china mist -teellä maustetun voin kera.

Saaristolaisleivän tee-se-itse-pakkaus on osoittautunut korona-ajan suursuosikiksi verkkokaupassa.

Tuumaus- ja remonttitauko

Kun kevään 2020 ravintolasulun jälkeen koronarajoitukset uhkasivat nipistää puolet asiakaspaikoista, päätti Grotenfelt-Paunonen vaihtaa konseptia. Myymälästä oli mahdollista käydä noutamassa tuotteita, mutta pääosin keskityttiin remonttiin ja take away -myyntiin . 

– Meillä oli vanhassa teehuoneessa vain 48 asiakaspaikkaa sisällä, eikä puolella siitä olisi saanut toimintaa millään kannattavaksi. Vaihdoimme myymälän ja ravintolan paikkoja päikseen, jolloin saimme enemmän asiakaspaikkoja sisään. Koko piha on anniskelualuetta, joten kesällä me voimme levittäytyä siellä vapaasti. 
Tänä keväänä Grotenfelt-Paunonen päätti yhdessä henkilökunnan kanssa avata vasta kesäkuun alussa ja keskittyä ja verkko- ja tukkukaupan tuotekehitykseen.

Grotenfelt-Paunonen opiskeli yrittäjävuosinaan ensin kokiksi ymmärtääkseen ravintola-alaa paremmin, ja pari vuotta sitten hän sai valmiiksi kansainvälisen teesommelier-tutkinnon. Koulutuksen järjesti ITMA eli International Tea Master’s Assosiation, ja se koostui sekä etäopinnoista että Ruotsissa järjestetyistä lähiopetusjaksoista. Nyt hänet on hyväksytty jatko-opintoihin teemestarikoulutuksiin sekä Japaniin että Iso-Britanniaan, mutta molemmat ovat toistaiseksi tauolla koronapandemian vuoksi.

Opintojensa aikana hän perehtyi varsinkin teen ja ruoan yhdistämiseen, ja vähitellen englantilaisen iltapäiväteen konsepti alkoi tuntua rajoittavalta, koska niin paljon teen mahdollisuuksista jäi siinä käyttämättä. 

Uudessa liikeideassa ruoan osuutta lisättiin, ja niinpä TeaHouse on nykyään teehuone-bistro, jonka listalla on monen ruokalajin maistelumenuja ja à la carte -annoksia entisten teekattausten lisäksi. Teetä käytetään menussa paitsi ruokajuomana myös mausteena ja ruoka-annosten raaka-aineena, jolloin juomana voikin olla laadukasta viiniä. Aiemmassa konseptissa anniskelu oli minimaalisessa roolissa. Uudistuksen yhteydessä  haluttiin parantaa koko juomatuotteen tasoa. Viinit hankitaan kahden pienen maahantuojan kautta, ja oluet tulevat lähialueiden pienpanimoilta. 

Lisäksi valikoimaan kuuluu nykyään teepohjaisia cocktaileja ja kesäaikaan jääteetä.

Teen ja ruoan yhdistämisessä on tärkeää, että ruoka jättää teelle tilaa. Grotenfelt-Paunonen kehuukin keittiömestariaan Janne Ikosta, joka ymmärtää raaka-aineiden herkkyyden päälle ja pystyy tarvittaessa muuttamaan ruokalajia niin, että teellä on mahdollisuus täydentää kokonaisuutta. 

– Teen ja ruoan yhdistelemisessä olemme uuden äärellä, sillä sitä ei ole juuri missään tehty. Täällä oli vieraana eurooppalaisia ruokatoimittajia, jotka olivat varsin skep­tisiä idealle. Aterian päätteeksi yksi italialaisista kertoi olleensa 20 vuotta ruokatoimittajana eikä ollut koskaan maistanut mitään tämänkaltaista.

Vehmaan kartanossa tuotetaan luomumaitoa. Lehmät ovat enimmäkseen ayrshire-rotuisia, mutta joukossa on muutamia holsteineja ja lihakarjarotuna tunnettuja limousineja.

Irtoteen haudutus käy helposti kuitukankaisessa, itse täytettävässä teepussissa.

Luomuraaka-aineet ovat keskeisessä roolissa teehuone-bistron ruokalistalla, ja osa niistä saadaan joko omista pensaista ja omilta viljelmiltä taikka lähialueen tuottajilta. Yksi tätä ajattelutapaa edustava tuote on skurgeri, englantilaisen teeleivän eli skonssin sisään koottu hampurilainen, jonka pihvi on tehty Wehmaan kartanon luomulehmien jauhelihasta. 

– Me vaihdamme menua kesän aikana kolmen viikon välein, sillä minusta kanta-asiakkalle pitää pystyä tarjoamaan vaihtelua. Ymmärrän toki, miksi moni sesonkiravintola tekee kesäksi vain yhden ruokalistan, ja onhan sillä vaihtoehtojakin, mutta näin pystymme palvelemaan asiakkaita paremmin. Meillä on muutamia mökkiläisasiakkaita, jotka käyvät syömässä kesän kaikki menut. 

Teemenussa tee tarjoillaan lämpimänä viinilaseista.

– Kaadamme teen hyvissä ajoin laseihin, jotta se ehtii hiukan jäähtyä. Viinilasissa teen kauneus ja läpinäkyvyys tulevat hyvin esiin, ja siksi käytämme ruoan kanssa viinilaseja. 

Käytössä on myös perinteisiä, laakeita posliinisia teeastioita, joita käytetään iltapäiväteekattauksessa. 


Saimaan ruokakohteet yhdessä enemmän

Vaikka TeaHouse of Wehmais on hurmannut turisteja jo vuosia, on Grotenfelt-Paunonen huomannut, ettei ainutlaatuinenkaan konsepti riitä houkuttelemaan heitä paikalle yksinään. Onneksi lähiseudulla on muitakin houkuttelevia kohteita. Teehuone on osa Saimaa Gastronomy -ryhmää, johon kuuluvat Tertin kartano Mikkelissä, Sahanlahti Resort Puumalassa ja Hotelli Punkaharju – kaikki hyvään paikalliseen ruokaan panostavia matkailukohteita. Wehmaan kartanossa ei ole tarjolla majoitusta, mutta kaikissa muissa on, mikä mahdollistaa kätevän gastronomisen rengasmatkan.

– Olemme osallistuneet monenlaisiin matkailualan yhteismarkkinointihankkeisiin, ja suurimmissa projekteissa on ollut vaikea löytää kaikille sopivia yhteistyökuvioita. Saimaa Gastronomyssa meitä on vain neljä, ja autamme toisiamme monellakin tapaa. Sparrailu on monesti tarpeen, kun omat ideat tuntuvat loppuvan, emmekä panttaa ajatuksiamme – jos mieleen tulee idea, joka voisi sopia jollekin toiselle, sitä uskalletaan ehdottaa. 

Majoitusmahdollisuuksien puute on ohjannut teehuoneen ryhmämyyntiä enemmän yritysten ja järjestöjen suuntaan, mutta myös yksityisasiakkaiden päivätilaisuuksia, kuten ristiäisiä ja muistotilaisuuksia on järjestetty.

– Hääjuhlat halutaan pitää mieluummin paikoissa, joihin ainakin osa vieraista voi jäädä yöksi.  
Kaikkia neljää yritystä yhdistää myös sijainti kaupunkien ulkopuolella ja osittain siitä johtuvat haasteet. Monena kesänä esiin on noussut sama ilmiö: ammattitaitoisia kesätyöntekijöitä on ollut erittäin vaikea saada. Grotenfelt-Paunonen ounastelee, että tänä vuonna syynä saattaa olla pelko uusista koronasuluista, jolloin ihmiset valitsevat mieluummin taloudellisesti turvatumman vaihtoehdon.

– Hakemuksia tulee vähän, mutta uutta on, että jo haastatellut ja valitut ilmoittavat, etteivät he tulekaan. 
Juva on pieni paikka, jossa ei ole riittävästi kausityövoimaa tarjolla. Koululaisia ja lukiolaisia saadaan kyllä, mutta pulaa on kokeneemmasta väestä. 

Etäisyys saattaa olla yksi selittävä tekijä, sillä Mikkelistä Wehmaan kartanoon on matkaa nelisenkymmentä kilometriä ja Pieksämäeltä vajaat 60.

 

Väliinputoajien joukossa

Korona-aika on näkynyt myös TeaHouse of Wehmaisin liikevaihdossa, mutta tukien osalta yritys on pudonnut aika moneen väliin. 

– Olen yhä toiminimiyrittäjä, vaikka minulla on työntekijöitä. Se juontaa juurensa tiettyihin investointeihin myönnetystä Ely-keskuksen avustuksesta, jonka ehtoihin kuuluu, että avustus on maksettava takaisin, jos yritystoiminta lakkaa tietyn ajan kuluessa. Varmistaakseni, ettei yhtiömuodon muutos johtaisi avustuksen takaisinmaksuun, olen jättänyt yrityksen toistaiseksi vielä toiminimeksi. Määräaika tulee täyteen tänä kesänä, ja sitten voisimme harkita osakeyhtiöksi muuttumista. Emme edes hakeneet innovaatiotukea tai kustannustukea, sillä hakuedellytykset eivät täyttyneet. Sulkemiskorvauksen toista kierrosta aiomme nyt hakea.

 

Teahouse of Wehmais

Teehuone ja bistro
Omistaja: Anna Grotenfelt-Paunonen
Työntekijöitä: kokoaikaisia 8, kesäsesonkina 35
Liikevaihto: noin 600 000 euroa

teahouse.fi

 

Verkkokauppa alkoi 
vetää korona-aikana

 

TeaHouse of Wehmaisin teen ja teetarvikkeiden myynnistä alkaneessa verkkokaupassa on kokeiltu myös ekologisia sisustus- ja lahjatuotteita sekä luonnonkosmetiikkaa, mutta niiden menekki jäi sen verran pieneksi, että vastedes tarkoitus on keskittyä pelkästään teehen läheisesti liittyviin tuotteisiin. 
Myynnillisesti verkkokaupan osuus on vähäinen, mutta se täydentää hiljaisten aikojen kauppaa. 

– Verkkokauppa syntyi heti alkuun palvelukonseptiksi, koska meillä käy paljon asiakkaita kauempaa. Monella on omat lempiteensä, joita ei muualta saa, eivätkä he aina pysty lähtemään tänne hakemaan täydennystä. Verkkokauppa-ala on kehittynyt ja omat sekä asiakkaiden vaatimukset ovat muuttuneet vuosien varrella, ja niinpä meillä on jo ainakin viides verkkokauppa-alusta käytössä, Anna Grotenfelt-Paunonen sanoo.

Tee on helppo myyntiartikkeli verkossa, sillä se on kevyttä eikä vaadi tuhtia paketointia.

– Hinnassa se ei tosin näy, sillä posti perustaa hinnoittelunsa verkkokaupalle enemmänkin määrään kuin tuotteiden painoon. 

 

Myymälästä löytyy yli sataa erilaista teelaatua.

Kun oikeanlaisia pannumyssyjä ei löytynyt valmiina, Anna Grotenfelt-Paunonen alkoi virkata niitä itse.

Teahouseshop.fi-osoitteen alla toimivan verkkokaupan kautta myydään myös virtuaalitapahtumia, kuten teemaisteluja. Se onkin helppo toteuttaa virtuaalisesti, koska tuotteiden lähettäminen onnistuu kirjekuoressa. Asiakkaat saavat linkin videotiedostoon, ja he voivat toteuttaa maistelusession koska tahansa.  Zoom-yhteyden kautta toteutettavassa etämaistelussa puolestaan korostuu interaktiivisuus ja osallistujat pääsevät keskustelemaan suoraan Grotenfelt-Paunosen kanssa. 

Koronatauon aikana on ollut aikaa kehitellä uusia ideoita. Grotenfelt-Paunonen haaveilee teeklubista, johon kuuluville lähetettäisiin kuukausittain vaihtuvasisältöinen tuotepaketti.

– Ihmiset voisivat liittyessään kertoa mieltymyksistään, jolloin mukana olisi aina sen kaltaista teetä, mutta koska kaikki pitävät herkkukoreista, voisi mukana olla myös uusia tuttavuuksia ja jopa yllätyksiä, joita ei muuten tulisi tilattua. 

Leipuri-kondiittori Anni Tuokko on töissä ympärivuotisesti, ja hän valmistaa myyntiin muun muassa teepraliineja, -viinikumeja ja valmiita jauhosekoituksia. Myös suklaatuotteet käyvät hyvin kaupaksi, mutta kesäaikaan niitä ei myydä, koska lämpötilat saattavat nousta kuljetuksen aikana liian korkeiksi. 
Vuosien varrella teehuoneesta on tullut samalla tukkukauppa, joka myy tuotteita ja konsultaatiota muille ravintoloille ja kahviloille.

– Vähittäiskaupan puolelle emme ole yrittäneet, sillä siellä hintakilpailu on niin kovaa, että toiminnasta olisi vaikeaa saada kannattavaa. Pakkaamme teen täällä käsin ja liimaamme etiketit pusseihin. Isommat toimijat ovat automatisoineet pakkaamisen, mikä on paljon tehokkaampaa, Anna Grotenfelt-Paunonen sanoo.

 


 

 

Parempaa teetä hotelliaamiaiselle?

Suomalainen teekulttuuri ei ole huonoimmasta päästä, mutta ymmärrys teen tarjoamisesta vaihtelee. Toisinaan vastaan tulee paikkoja, joissa tarjottavan teen laatu ei vastaa yleistä laatumielikuvaa. Pussitee ei ole välttämättä huono vaihtoehto, mutta useimmiten irtoteestä saa parempilaatuista teetä. Tee on tuoretuote kuten kahvikin, joka ei säilytyksessä ainakaan parane. 

– Hyvä tee vaatii raikasta, hapekasta ja pehmeää vettä, jonka lämpötila sopii teenlehdille. Haudutusajan pitää olla oikea ja teenlehtien tuoreita. Pussiteessä on ongelmana se, että kun teenlehdet ovat valmiiksi pussissa, ne saavat happea. Toisaalta haudutusvaiheessa niiden pitäisi saada kunnolla tilaa ja pussi on hiukan liian ahdas. Uusista tilavista, tetranmallisista teepusseista on taas löytynyt mikromuoveja. Siksi paras vaihtoehto aamiaisbuffettiin on tiivis pieni purkki irtoteetä, josta asiakas voi itse annostella sitä sihtiin tai kuitukangaspussiin ja hauduttaa juuri sopivan ajan. Toinen vaihtoehto voisi olla valmiiksi kuitukangaspussissa haudutettu tee, kertoo Anna Grotenfelt-Paunonen.

Teen tilavuudessa on suuria eroja.  Noin desilitraan vettä tarvitaan yksi gramma teetä, mutta koska eri teelaatujen lehdet ovat erikokoisia, voi yhtä teelaatua tarvita teelusikallisen verran, kun toista sen sijaan pitää olla esimerkiksi kolme. 

Teelaatuja ei sinällään tarvitse olla kovin montaa erilaista, kunhan ne ovat aamiaiselle sopivia.