Liveklubi 45 Special on ajautunut kuukausien kiinniolon myötä tukalaan tilanteeseen – yrittäjät pitävät valtion tukea riittämättömänä

Liveklubi 45 Special on ajautunut kuukausien kiinniolon myötä tukalaan tilanteeseen – yrittäjät pitävät valtion tukea riittämättömänä

  • Teksti: Jussi Rasimus
  • Kuvat: Jaani Föhr

31 vuoden ajan Oulun kulttuurielämää rikastuttaneen tapahtumaklubi 45 Specialin tulevaisuus on vaakalaudalla. Rajoitusten takia ovien avaamista voidaan suunnitella vasta heinäkuulle. Yrittäjien Ilpo ja Roope Sulkalan mielestä valtiovalta on epäonnistunut niin ravintoloita koskevissa rajoituksissa, tukipolitiikassa kuin viestinnässä.

Yleisölle avoimet ravintolat ajautuivat entistä pahempaan ahdinkoon maaliskuussa, kun suurimpaan osaan Suomea määrättiin kolmen viikon ravintolasulku koronaepidemian pahentumisen takia. Oululaiselle ravintola- ja tapahtuma-alan yritykselle Ravintola Zivago Oy:lle sulku on tarkoittanut sitä, että myynti on ollut tytäryhtiö Gastrobar Zivagosta tehtävän take awayn varassa.

Yrityksen toinen yksikkö, keikkapaikkana ja yökerhona toimiva 45 Special on ollut suljettuna jo joulukuun alusta lähtien. Tuolloin Nelivitosen liikevaihto oli pudonnut 10 prosenttiin normaalista. Gastrobar Zivago on sinnitellyt 40–50 prosentin liikevaihdolla normaalista.

– Ruokaravintolammekin toiminta on ollut jo kuukausia tappiollista. Jos vuokranantajamme ei olisi tullut vastaan vuokrissa, toimintamme ei olisi enää mahdollista. Yritämme yhdessä selvitä tästä, yrittäjä Ilpo Sulkala kertoo.

Sulun aikainen ulosmyyntikokeilu on Zivagolle uusi, mutta taloudellista apua siitä ei ole odotettavissa.

– Olimme viime vuoden kevään ravintolasulun kokonaan kiinni, koska take awayhin ja Woltiin turvautuminen saattavat kääntää kassan  miinusmerkkiseksi. Monelle tuntemalleni ravintoloitsijalle jäi viime vuodesta niin huonot kokemukset, etteivät he tee ulosmyyntiä tällä kertaa lainkaan, Sulkala toteaa.

Zivagon suurin motiivi ruoan ulosmyynnille on edes muutaman työntekijän työllistäminen. Yrityksen 30 ravintolatyöntekijästä suurin osa on ollut lomautettuna jo kuukausia. Sulkalalla on kova huoli paitsi henkilökuntansa toimeentulosta, myös lomautusten vaikutuksesta työvoiman tulevaan saatavuuteen.

– Henkilökunnaltamme on tullut vahva viesti, että he ovat jo alkaneet etsiä hommia muilta aloilta. Jos meiltä häipyy nyt työvoima, tulemme olemaan hirveässä lirissä siinä vaiheessa, kun töitä on taas tarjolla. Huoli on ihan helkkarinmoinen, emmekä varmasti ole yksin tämän murheen kanssa, Sulkala kertoo.

Ravintoloiden toimintaa on rajoitettu vaihtelevin keinoin vuoden verran. Liikevaihdon menetykset ovat olleet valtavia, joten tähän sulkuun ei voi suhtautua samalla tavalla kuin vuoden takaiseen. Viime vuonna sulkutilaan rysähdettiin suhteellisen normaalista kaupankäynnistä, mutta nyt tilanne oli päinvastainen.

– Emme ole tehneet kauppaa vuoteen, joten kaikki vararahastot on käytetty. Otimme viime vuoden keväänä yli 300 000 euroa lisää lainaa, jonka vakuutena on perheemme koko omaisuus. Nyt myydään jo omaisuutta, ja jos sekään ei auta, jokainen tietää mitä se tarkoittaa, Sulkala kertoo oman yrityksensä tilanteen.

Hän huomauttaa, ettei periaatteessa vastusta valtion rajoitustoimia, jotka oikeasti auttavat koronaepidemian hillitsemisessä ja siten mara-alan elpymisen alkamisessa. Ravintoloihin kohdistuneet rajoitukset ovat kuitenkin olleet todella rajuja THL:n ylläpitämään tartuntalähdetilastoon verrattuna.

– Toimiala on nostettu tikunnokkaan ja sitä on ollut helppo syyttää vastuuttomuudesta muutaman yrityksen toiminnan takia. Huomio olisi pitänyt kiinnittää siihen, miten virusmuunnokset ovat Suomeen päässeet. Ensimmäiseksi olisi pitänyt varmistaa rajaliikenteen koronaturvallisuus pakkotestauksen ja karanteenin avulla.

Kun elinkeinoa on rajoitettu näin voimakkaasti, myös korvausten on oltava oikeudenmukaisia, Ilpo (vas.) ja Roope Sulkala vaativat.

Kaikki kiinteät kulut pitäisi korvata

Sulkala ei voi ymmärtää valtion harjoittamaa tukipolitiikkaa matkailu-, ravintola ja tapahtuma-alan yrityksille. Tuet ovat olleet pahasti alimitoitettuja tarpeeseen nähden.

– Menetimme viime vuonna 45 Specialissa liikevaihtoa noin 750 000 euroa rajoitusten takia, mutta saimme valtiolta tukea vain noin 67 000 euroa. Korvaukset kattoivat alle yhdeksän prosenttia menetyksistämme eivätkä riittäneet edes vuokrien maksuun, Sulkala sanoo.

Valtion kustannustukiin varaamista määrärahoista on jätetty jakamatta yli puolet tiukkojen myöntämiskriteerien takia. Ravintola-alalla toimitaan pienillä marginaaleilla, joten jo jatkuva 30 prosentin alenema liikevaihdossa uhkaa toiminnan elinkelpoisuutta. Silti kustannustuen laskentamalli on ollut se, että kolmanneksen pudotuksella ei ole tullut tukea lainkaan. Jos yrityksen liikevaihto on laskenut 40 prosenttia, tukea on saanut noin 10 prosenttia.

– Valtion johto ei ilmiselvästi tajua tai välitä, kuinka pahassa lirissä toimialamme on. Tukipolitiikassa leikitään isoilla asioilla, sillä matkailu- ja ravintola-alan työttömyys on kasvanut kaikista toimialoista eniten, Sulkala huomauttaa.

Valtioneuvosto on esittänyt eduskunnalle 18. maaliskuuta, että parhaillaan käynnissä olevan ravintolasulun korvaukset perustuisivat helmikuun 2021 joustamattomien kulujen määrään. Korkeintaan 49 henkilöä työllistäville yrityksille oltaisiin esityksen mukaan korvaamassa 100 prosenttia palkkakuluista, mutta vain 70 prosenttia muista kiinteistä kuluista. Korvauksen määrään vaikuttaisi myös ravintolan tekemä ulosmyynti.

Sulkala ei ole yllättynyt, että hallituksen korvausesitys ei ollut toivontunlainen. Hänen mielestään ravintoloiden kaikki kiinteät kulut pitäisi korvata täysimääräisesti. Niin olisi itse asiassa pitänyt tehdä aiempien kustannustukienkin kohdalla, koska ravintoloiden liiketoimintaa on rajoitettu niin voimakkaasti.

– Meidän kohdallamme korvausten olisi pitänyt olla kriisin alusta asti 15–20 prosenttia liikevaihdon menetyksestä, jotta olisimme saaneet kiinteät kulut maksettua. Tarvitsisimme kuukausittain noin 20 000 euroa tukea.

Valtioneuvoston esityksen mukaan yritykset voisivat hakea ravintolasulun korvauksia vasta toukokuussa. Sulkalan mielestä tukien ja korvausten maksatusaikataulu on laahannut kuukausia myöhässä koko koronakriisin ajan. 

– Emme voi enää odottaa tukien tulemista joskus kuukausien päästä. Korvauksia pitäisi saada nopeammin, hän kritisoi aikataulua.

Ravintoloitsija on ihmetellyt, miksi tukia ei ole maksettu kuukausittain. Kustannustuki käy yrityksille kalliiksi, kun hakukierrosten avautumista odotetaan monta kuukautta. Siinä ajassa perintätoimistot ehtivät lähettää monta perintäkirjettä kasvavine maksuvaatimuksineen.

– Mielestäni negatiivinen arvonlisävero olisi ollut, ja olisi edelleen, reiluin tukimalli. Jos ravintola maksoi tammikuussa 2019 15 000 euroa alvia, eikä ravintolalla ollut vuoden 2021 tammikuussa lainkaan tuloja, se saisi tämän mallin mukaisesti tukea tammikuulta 15 000 euroa. Tämä tukimuoto olisi täysin verottajan todennettavissa, Sulkala sanoo.

Konkurssisuoja pitäisi palauttaa

Tuet alkavat olla monelle yritykselle myös ainoa mahdollinen ulkopuolinen rahoitusmuoto, sillä kentältä kantautuneiden viestien mukaan rahoituslaitokset eivät enää ota riskiä heikkoon taloudelliseen kuntoon ajautuneiden yritysten auttamiseksi.

Vuoden ajan taloudellisia iskuja vastaanottanutta ravintoloitsijaa on suorastaan raivostuttanut ministerien puheet yritysten yhteiskuntavastuusta samalla, kun ravintolat ovat jääneet ilman oikeudenmukaista ja riittävää tukea.

– Yhteiskuntavastuuta olisi ollut huomattavasti helpompi kantaa, jos kustannustuista jakamatta jätetyt määrärahat olisi käytetty pahiten kärsineiden toimialojen auttamiseksi, Sulkala sanoo.

Hänen mielestään valtion pitäisi viimeistään nyt tulla mara-alaa vastaan myös alentamalla arvonlisäveroja esimerkiksi kahdeksi vuodeksi eteenpäin. Näin ei ole tehty, vaikka ahdingon paheneminen on ollut ennakoitavissa.

– Sen sijaan kunnille jaettiin puolivahingossa miljardi euroa ylimääräistä tukea sillä perusteella, että kuntien talous oli valmiiksi huono. Ei ole mikään ihme, jos Suomen hallitus ei nauti kovin suurta luottamusta yrityskentässä.

Hallitus on linjannut alusta asti, että koronastrategiassa keskitytään ensisijaisesti kansalaisten terveyden suojelemiseen.

– Entä miten strategiassa huomioidaan toimien vaikutus ravintolayrittäjien ja työntekijöiden terveyteen, kun työt ovat lähteneet tai lähtemässä alta, Sulkala kysyy.

Väliaikaisen konkurssisuojan lopettaminen helmikuussa oli Sulkalan mielestä yksi esimerkki siitä, kuinka vähän mara-alan työllisyys näyttää valtioneuvostoa kiinnostavan.

– Ratkaisu oli hävytön. Mara-alan yritykset on jätetty oman onnensa nojaan selviytymään ilman todellisia toimintaedellytyksiä.

Zivagolle toimitettiin ensimmäinen haaste heti konkurssisuojan poistumisen jälkeen. Toistaiseksi laskuista on vielä selvitty.

– Konkurssisuoja pitäisi palauttaa ja jatkaa vuodella eteenpäin, keskusteluun mukaan liittyvä nuorempi yrittäjä ja Ilpo Sulkalan poika Roope Sulkala lisää.

 

Merkittävä tapahtumatuottaja Oulussa

Tässä kohtaa on hyvä luoda katsaus Sulkaloiden perheyrityksen toimintaan, sillä vuonna 1990 perustettu 45 Special on yksi Suomen elävän musiikin ikoneista. Paikan merkitys Oulun kulttuurielämälle on verrattavissa Tavastian asemaan Helsingissä tai Yo-talon legendaarisuuteen Tampereella.

31 vuoden aikana Nelivitosessa on järjestetty yli 4 000 tilaisuutta. Niiden määrällä mitattuna Sulkaloiden yritys on ollut Oulun alueen ylivoimaisesti suurin yksityinen tapahtumajärjestäjä.

– Klubillamme on järjestetty keskimäärin 150 konserttia vuodessa. Meillä on ollut töissä noin 2 000 ihmistä vuosien varrella. Artisteja on ollut noin 4 500, ja kun ajatellaan, että yhteen kiertueporukkaan on kuulunut noin kahdeksan ihmistä, se on tarkoittanut kymmeniä tuhansia työiltoja artisteille. Luvut ovat valtavia, Ilpo Sulkala laskee.

Ohjelmistosta- ja operatiivisesta puolesta nykyisin vastaava Roope Sulkala on imenyt paikan identiteettiä itseensä pikkupojasta lähtien.

– Kuuntelin täällä jo 90-luvulla artistien soundcheckeja ja keräilin siinä sivussa pennejä lattialta, hän kertoo.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana nuoremman sukupolven yrittäjä on uudistanut Nelivitosen ohjelmistoa ja vahvistanut brändiä. Hänen mukaantulonsa myötä klubi on pysynyt ajassa kiinni ja onnistunut jatkamaan kulkemista valtavirtatrendien edellä. Nelivitosella on ollut vuosien ajan maine nousevien artistien esiintuojana.

– Olen tuonut ohjelmistoon oman sukupolveni näkemystä, kuten räppiä ja dj-vetoista musiikkia. Yhteistyö paikallisten kulttuuritekijöiden kanssa on ollut myös merkityksellistä, sillä he ovat halunneet tulla Nelivitoseen tekemään omia juttujaan, kuten stand upia ja burleskia, Roope Sulkala luonnehtii.

– Olemme mahdollistaneet monenlaista kulttuuritoimintaa Oulussa. Esimerkiksi stand up -klubi Remakasta ovat nousseet esiin muun muassa nykyiset eturivin esiintyjät Matti Patronen ja Iikka Kivi. Rakkautemme tapahtumajärjestämistä kohtaan on välittynyt sidosryhmille ja yleisölle, Ilpo Sulkala pohtii kolmen vuosikymmentä jatkuneen menestyksen taustoja ja huomauttaa, ettei Nelivitosen liikeideaa ja toiminta-ajatusta ole tarvinnut muuttaa kertaakaan.

Kolmeen kerrokseen jakautuvassa ravintolassa toimii viikonloppuisin myös yökerho, joka on tuonut konsertti-illoille toisen yleisön. Parhaimmillaan Nelivitosessa on vieraillut illassa 900 asiakasta.

Nelivitosen naapuriin vuonna 2017 perustettu Gastrobar Zivago keskittyy puolestaan à la carteen. Lisäksi Sulkalat toimivat tapahtumapromoottoreina tytäryhtiö Pro Piknik Festivalin kautta. Repertuaariin ovat kuuluneet niin jäähalli- ja stadionkonsertit kuin 18 vuoden ajan järjestetty Rotuaari Piknik -festivaali. Viime elokuussa he järjestivät ensimmäistä kertaa piknik-tyylillä toteutetun Varjo-festivaalin Oulun Kuusisaaressa. Tapahtumassa vieraili kahden päivän aikana 6 000 ihmistä.

– Varjo oli osoitus koronaturvallisesta tapahtumasta, jossa huomioitiin turvavälit ja minimoitiin yleisön liikkuminen. Sen enempää siellä kuin ravintoloissammekaan ei ole todettu yhtään koronatartuntaa. Olemme yhä luottavaisia, että pystymme järjestämään tapahtuman tänäkin vuonna. Mutta viime kädessä turvallisuus on asiakkaiden vastuulla, järjestäjä voi varmistaa turvallisuuden vain tiettyyn rajaan asti, Roope Sulkala sanoo

Emme voi tehdä enää enempää tilanteemme parantamiseksi, muun muassa vuoden ajan palkatta työskennelleet Sulkalat sanovat.

Tuet ovat syöneet toisiaan

Tapahtumajärjestäjät ovat elimellinen osa elävän musiikin ekosysteemiä. Siitä huolimatta Sulkalat ovat eivät ole saaneet kulttuurialan toimijoille suunnattuja tukia.

– Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoi tukipäätöksessään, ettei meillä ole kulttuuritoimintaa. Selvästikään ei ymmärretä eikä oteta selvää, millainen toimija me oikeasti olemme. Me olemme olemassa konserttien ja tapahtumien takia, vaikka meillä on myös ravintolatoimintaa, Ilpo Sulkala sanoo.

Sen sijaan yritys sai Business Finlandin kehittämisavustusta viime vuoden kevään Stayin Alive -konserttistriimien toteuttamiseksi. 45 Specialin lavalla ilman yleisöä esiintyneiden artistien keikat lähetettiin suorina maailmalle. Konserttistriimejä katsottiin 600 000 eri ip-osoitteesta 27 eri maassa.

– Olimme todennäköisesti maailman ensimmäinen klubi, joka toteutti keikkasarjan tuossa mittakaavassa, Roope Sulkala arvioi.

Taloudellista hyötyä striimauksista ei lopulta ollut. Zivagolle myönnetystä 100 000 euron kehittämistuesta maksettiin lopulta 83 000 euroa. Koko tukisumma jakaantui artisteille, äänimiehille ja striimauksen toteuttaneelle yhtiölle. Zivagolle jäi tukisummasta käteen noin 7 000 euroa.

– Maksettu tuki oli lopulta aivan muuta kuin tukipäätös, jonka pohjalta striimaukseen oli uskallettu ryhtyä. Taloudellisesti striimausprojektista oli meille haittaa, vaikka jonkinlaista markkinointihyötyä siitä saattoikin tulla, Ilpo Sulkala kertoo.

– Menetimme striimauskampanjassa rahaa, koska yritykselle myönnetty kehittämistuki vähensi saamaamme kustannustukea. Erilaisten tukien laskemisen logiikka oli varsin erikoinen, sillä BF:n kehittämistuki meni kokonaisuudessaan yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen, johon se oli tarkoitettukin. Kehittämistuki kuitenkin vähensi saamaamme kustannustukea, joka oli tarkoitettu yhtiön kiinteisiin kuluihin, Roope Sulkala lisää.

– Kustannustuessa oli jo tuolloin ongelmana, että pääsylipputulot otettiin liikevaihdosta pois sillä perusteella, että niiden ei katsottu kuuluvan ravintolatoimintaan. Se on käsittämätöntä, sillä klubin pääsylipputulot muodostavat kolmanneksen liikevaihdosta. Ilman tapahtumia klubilla ei ole ravintolatoimintaakaan, Ilpo Sulkala jatkaa.

Tapahtumajärjestäjät ovat muun mara-alan tavoin jääneet tukipolitiikassa lapsipuolen asemaan, vaikka tapahtumasektori on ollut viime syksystä lähtien ilman toimintamahdollisuuksia. Samalla koronapiina on osoittanut, kuinka tärkeä merkitys elävällä kulttuurilla on ihmisten henkiselle hyvinvoinnille.

– Meitä pidetään tautia levittävinä kapakoina, ja se on suuri sääli. Ihmisillä on valtava kulttuurin nälkä. Siksi mekin toteutimme konserttistriimimme viime keväänä. Katsojilta saatu palaute oli todella koskettavaa. Uskon, että meillä olisi keinoja toteuttaa elävää kulttuuria Suomessa tälläkin hetkellä, jos rajoitustoimista päättävät tahot ajattelisivat asioita nykyistä laajemmin, Ilpo Sulkala sanoo.

Tulevaisuuden suunnittelu vaikeaa

Valtioneuvosto on asettanut ravintoloille uusia rajoituksia kesäkuun loppuun asti. Jokaiselle asiakkaalle on osoitettava istumapaikka ja tarpeetonta liikkumista ravintolatiloissa on vältettävä. Lisäksi karaoketyyppinen laulaminen sekä tanssiminen ovat pannassa. Lisäksi hallitus on ilmoittanut harkitsevansa entistäkin tiukempia rajoituksia ravintoloiden aukioloaikoihin ja asiakasmääriin.

Yritysten ei ole kuitenkaan mahdollista avata oviaan ehdoilla, jotka tekevät liiketoiminnan täysin kannattamattomaksi. Sulkalat olivat suunnitelleet avaavansa Nelivitosen ovet huhtikuun alussa, mutta toivo on mennyttä. Sen sijaan he ovat joutuneet perumaan useita loppuunmyytyjä kevään konsertteja, jotka olisivat olleet elintärkeitä tulonlähteitä.

– Olemme tehneet nelinkertaisen määrän työtä yksittäisten keikkojen eteen, eikä niitä ole saatu siltikään toteutumaan. Meiltä on peruuntunut marraskuusta lähtien lähes kymmenen isomman luokan konserttia, joiden tulot olisivat olleet kulujen jälkeen lähes 100 000 euroa, Ilpo Sulkala summaa.

Hänen mukaansa Nelivitonen pysyy kiinni niin pitkään kuin voimakkaimmat rajoitukset ovat voimassa. Liikeideaa ja toiminta-ajatusta ei ole järkevää keksiä uudelleen, sillä liveklubista ja yökerhosta ei pysty tekemään päiväkahvilaa ilman isoja investointeja.

–Mahdollisesti avaamme vasta heinäkuussa. Mutta korvauksia pitää tulla, Ilpo Sulkala kiteyttää.

Elävän musiikin tapahtumien järjestämisen on Suomessa jo aiemmin estänyt yleisötapahtumia koskeva 10 henkilön rajoitus. Nelivitosen konserttisalin 300 hengen yleisökapasiteetti ei mahdollista myöskään keikkojen järjestämistä istumapaikoilla ja kahden metrin turvaväleillä.

– Pystyisimme ottamaan saliin korkeintaan 50 ihmistä, mutta tyypillisellä noin 20 euron lippuhinnalla ilta jäisi tappiolliseksi, Ilpo Sulkala kertoo.

– Lipun hinta pitäisi nostaa satoihin euroihin, jotta keikasta saisi kannattavan. On muistettava, etteivät lipputulot tee normaalitilanteessakaan toimintaa voitolliseksi vaan sen päälle tarvitaan ravintolamyyntiä, Roope Sulkala lisää.

Vaikka tapahtumajärjestäjillä olisi halua riskinottoon, kykyä siihen ei tässä tilanteessa ole.

– Keikkojen järjestäminen on tiukan marginaalin toimintaa. Yksi epäonnistunut ilta vaatii peräänsä 2–3 onnistunutta iltaa, ennen kuin tappiot on kuitattu, Roope Sulkala kertoo.

Viestinnän sekavuutta ei voi hyväksyä

Tapahtumajärjestäjät tarvitsevat koronarajoituksista päättäviltä tahoilta selkeää ja pitkäjänteistä tiedottamista, jotta tulevaisuutta voidaan suunnitella. Tänä keväänä valtiovallan viestintä on muuttunut sen sijaan entistä lyhytjänteisemmäksi ja sekavammaksi.

– Tapahtumia on pakko sopia puoli vuotta etukäteen. Jos me emme olisi jo sopineet ohjelmistoa ensi syksyyn asti, meillä ei olisi mitään ohjelmaa, kun tapahtumia taas saa järjestää. Niin epävarma tilanne kuitenkin on, ettemme uskalla laittaa tapahtumien markkinointiin yhtään rahaa, Roope Sulkala kertoo.

Ilpo Sulkala on äänensävynsä perusteella valmis antamaan hylätyn arvosanan koronarajoituksia koskevalle tiedottamiselle. Yritykset eivät voi toimia vastuullisesti ja noudattaa muuttuvia ohjeita parin päivän varoajalla, jos eivät edes tiedä, mitä ohjeet käytännössä tarkoittavat.

– Ministerien viestintä on tuntunut välillä täysin absurdilta. Jos heidän selonteoistaan ei saa mitään tolkkua, ovatko ne selontekoja? Alueellisilla aluehallintovirastoilla on ravintoloiden anniskelulupanumerot ja sähköpostiosoitteet. Olisi täysin kohtuullista, että alueellisista muutoksista tiedotettaisiin ravintoloille suoraan.

Yrittäjien kannalta on ollut ongelmallista, etteivät avitkaan ole vaikuttaneet pysyvän aina kärryillä, miten hallitus on halunnut suosituksia ja rajoituksia laitettavan käytäntöön.

– Minä en ole saanut oman alueeni avilta vastausta kaikkiin kysymyksiini. On pyydetty soittamaan valtakunnalliseen aviin, ja sieltä on pyydetty olemaan yhteydessä alueelliseen viranomaiseen. Presidentti Niinistön ehdottama koronanyrkki olisi pitänyt ottaa käyttöön jo viime vuonna, jotta maassa olisi ollut yksi taho, joka olisi hoitanut rajoituksia ja viestintää keskitetysti. Kriisitilanteissa on ensiarvoisen tärkeää, että tiedottaminen on selkeää, yhdenmukaista ja selkosuomella esitettyä. Sen sijaan viranomaiset ja ministerit ovat viestineet yhtä aikaa, eri suunnista ja omista lähtökohdistaan. Suositukset ja rajoituksetkin ovat menneet iloisesti sekaisin, Ilpo Sulkala moittii.

Hänen mukaansa Gastrobar Zivago menetti kaikki yli 10 hengen varaukset viime pikkujoulukaudelle heti sen jälkeen, kun 10 hengen kokoontumisrajoituksista ilmoitettiin.

– Asiakkaat ja monet ravintolatkin luulivat, että kokoontumisrajoitukset koskivat myös ravintolatiloja. Heikkoa tiedottamista pahoiteltiin sivulauseenomaisesti myöhemmin, mutta vahinko oli jo tapahtunut. Kun tällaista on jatkunut vuoden ajan ja yrittäjänä on koittanut toimia sekavien ohjeiden mukaan, niin hermo on todella koetuksella, Ilpo Sulkala myöntää.

Hänen itsensä ja tuntemiensa mara-alan yrittäjien turhautuminen, katkeruus ja epätoivo alkavat muistuttaa jo 90-luvun laman tunnelmia.

– Toivon, että yrittäjäkollegat jaksavat katsoa eteenpäin vaikeasta tilanteesta huolimatta, eivätkä mene tekemään mitään peruuttamatonta hädän keskellä. Itse olen työskennellyt vuoden ajan ilman palkkaa ja tehnyt pitkiä päiviä, jotta pysyisimme pystyssä ja saisimme pidettyä ihmiset töissä. Vaikka tilanne on kriittinen, emme voi edes ajatella, että antaisimme periksi.

Zivago Oy/Seiskatuuma Oy:
 

  • Omistajat: Ilpo ja Roope Sulkala.
  • Kotipaikka: Oulu.
  • Ravintola 45 Special: Vuonna 1990 avattu 300 henkeä vetävä liveklubi. Yökerho ja baarikerrokset mukaan luettuna kapasiteetti 350 henkeä.
  • Gastrobar Zivago. Vuonna 2017 avattu 100 asiakaspaikan ruokaravintola.
  • Tapahtumatuotantoihin keskittyvä Pro Piknik Festival Oy. Ohjelmistoon kuuluvat Varjo-festivaali sekä stadion- ja jäähallikonsertit.
  • Muuta: Ilpo Sulkala on myös alkoholivalmistaja Shaman Spiritsin toimitusjohtaja ja osakas. Yrityksen kuuluisin brändi on Laplandia Vodka. Toukokuussa 2021 yhtiö lanseeraa uuden Shaman`s vodka -tuotesarjan.