Ruka Peak teki sijainnistaan vahvuuden – asiakkaille luksusta ovat oma rauha ja hiljaisuus

Ruka Peak teki sijainnistaan vahvuuden – asiakkaille luksusta ovat oma rauha ja hiljaisuus

  • Teksti: Jussi Rasimus
  • Kuvat: Brinna

Hannu ja Marita Kuusiniemi perustivat Rukan huipulle luksushotellin 15 vuotta sitten ilman päivänkään työkokemusta alalta. Pitkän kehitystyön ja konseptinmuutoksen myötä Ruka Peakin high-end-palveluiden kysyntä on kasvussa. Vetovastuuseen siirtyneen Sanna Kuusiniemen mukaan Peak on vihdoin löytänyt paikkansa.

HALUAN KEHITTÄÄ HOTELLIKONSEPTIAMME siten, että tämä paikka on asiakkaalle kuin karamelli, Ruka Peak Oy:n toimitusjohtaja Sanna Kuusiniemi sanoo.

Viime vuonna perheyrityksessä vetovastuuseen siirtynyt tytär vaikuttaa olevan täynnä intoa ja kehitysideoita, joista yksi on edellä mainittu karamellivisio. Se tarkoittaa suurin piirtein sitä, miten visuaalinen ulkokuori ja sisältökokemus tehdään asiakkaan näkökulmasta täydelliseksi.

Syytä intoon onkin, sillä Ruka Peakin liiketoiminta on myötätuulessa. Boutiquehotellin joulusesonki oli loppuunmyyty ja asiakaspalaute ylistävää. 80 prosenttia asiakkaista saapui Belgiasta ja Hollannista, ja loput olivat kotimaisia pariskuntia. Hyvä veto jatkui tammikuussa. Sesonki kantaa nykyisin yhtenäisenä talvikauden loppuun asti.

– Tärkeitä lähtömaita meille ovat Benelux-maiden lisäksi Saksa ja Iso-Britannia. Keski-Euroopan indismarkkina muodostaa nykyisin puolet asiakaskunnastamme. Toinen puoli tulee kotimaisista yrityksistä, Kuusiniemi sanoo.

Hänen vanhempiensa Hannu ja Marita Kuusiniemen Rukalle vuonna 2005 perustamassa yrityksessä on käynnissä vuosia kestävä sukupolvenvaihdos, jossa operatiivinen vastuu on jo siirtynyt seuraavalle sukupolvelle, juridisen vaiheen odottaessa vielä kulman takana.

Suurentunut vastuu on Sanna Kuusiniemelle luonteva muutos, sillä hän on ollut mukana Ruka Peakissa kivijalan pystyttämisestä lähtien.

– Olen kasvanut vuosien varrella joka paikan höyläksi, eikä se rooli pienessä yrityksessä muuksi muutu. Mutta tietysti olen keskittynyt nyt enemmän johtamiseen, koska vastaan kokonaisuudesta. Oman ajan priorisoinnin suhteen minulla on tosin menossa vielä jonkinlainen siirtymävaihe, hän toteaa.

Yrityksen vetovastuu siirtyi Hannu (oik.) ja Marita Kuusiniemeltä tytär Sanna Kuusiniemelle (vas.) viime vuonna. Kuvassa myös Helmi-koira.

RUKA PEAK ON OLLUT AINA kuusamolaisen hiihtokeskuksen erikoistuja. Alppityylinen rakennus sijaitsee omassa rauhassaan tunturin laella Juhannuskallion luonnonsuojelualueen kupeessa ja tarjoaa siten ainoana hiihtokeskuksen hotellina ja ravintolana näkymät pitkälle maisemaan.

Muusta Rukan tarjonnasta poikkeavalla konseptillaan Peak on herättänyt rinnekansassa yhtä paljon kiinnostusta kuin kummastusta koko olemassaolonsa ajan. Rohkeasti erilaiset ratkaisut juontavat juurensa osittain siitä, että Peakin perustaneilla Kuusiniemillä oli aiempaa kokemusta matkailualalta vain asiakkaina.

– Matkailimme aikoinaan paljon Alpeilla ja majoituimme paikalliseen tyyliin perheiden pitämissä kodikkaissa pensionaateissa. Heidän hommansa näytti sen verran mukavalta, että leikittelimme ajatuksella, josko tekisimme itse jotain samanlaista, Ruka Peak Oy:n hallituksen puheenjohtajan ja senior partnerin rooliin siirtynyt Hannu Kuusiniemi kertoo.

Tutut matkailuyrittäjät pitivät Kuusiniemien suunnitelmaa pähkähulluna.

25 vuoden K-kauppiasuran Etelä-Suomessa tehnyt pariskunta unelmoi jo tosissaan elämänmuutoksesta 2000-luvun alussa, kun sattuma puuttui peliin eräällä Rukan kelkkareissulla. Paikallinen urakoitsija esitteli ostamaansa maapalaa, josko kauppias rakennuttaisi siihen perheelleen näyttävän huvilan.

Sijainti oli kieltämättä uniikki. Tontti tarjosi omaa rauhaa sekä suoran yhteyden rinteisiin ja laduille. Kuusiniemen bisnesvaisto ja unelmat kohtasivat.

– Päätimme vaimoni kanssa, että tämä on se kerran elämässä -tilaisuutemme. Parin viikon kuluttua olin jo luonnostellut paperille bed & breakfast -tyyppisen hotellin piirrokset, Hannu Kuusiniemi muistelee.
 

MITÄÄN VAATIMATONTA MAJATALOA Ruka Peakista ei tullut. Tontille rakennettiin korkeatasoinen kahdeksan huoneen hotelli, johon tehtiin myös neuvottelutiloja, viinikellari, ravintola ja saunamaailma. Marita Kuusiniemen materiaali- ja sisustusvalinnat olivat kuin statement paikan laadukkuudesta.

Hannu Kuusiniemi oli nähnyt Suomen kokouspaikkoja monipuolisesti kiertäessään maata luottamustehtävissä ja pohtinut, mitä missäkin oli hyvää ja mikä ei. Siltä pohjalta syntyi liikeidea pienestä chalet-tyyppisestä paikasta, jonka koko kapasiteetti myytäisiin yhdelle ryhmälle kerrallaan business and pleasure -matkailukäyttöön. Muina aikoina talo toimisi Keski-Euroopasta opitulla mallilla laadukkaana ja yksilöllisenä b&b-kohteena. 

Tutut matkailuyrittäjät pitivät Kuusiniemien suunnitelmaa pähkähulluna, koska hotelli ei ollut tarpeeksi suuri eikä kausiajatuskaan kuulemma oikein toiminut. Kuusiniemet kuitenkin laskivat, että jos laatu, hinta ja asiakas kohtaavat, toiminta olisi kannattavaa.

– Ajattelimme, että kun kerran emme tästä alasta mitään ymmärrä, voimme tehdä ihan mitä haluamme. Mutta olihan tämä hyppy tuntemattomaan, ja kaikenlaisia haasteita on matkan varrella ollut. On edelleen, Hannu Kuusiniemi sanoo.

Konseptiaan muuttanut Ruka Peak ui yleisen hotellitrendin vastavirtaan. Siinä missä monet hotellit haluavat toimia olohuonemaisena ajanviettopaikkana muillekin kuin hotelliasiakkaille, Ruka Peak on suurimman osan vuodesta suljettu päiväaikaan vain majoittuvien asiakkaiden käyttöön.

PARI ENSIMMÄISTÄ TOIMINTAVUOTTA sujuivat suunnitellusti. Sen innoittamana Peakin valikoimaa laajennettiin elämyspalveluilla ja majoituskapasiteettia naapuritontille rakennetulla Little Peak -luksushuvilalla. Lisäksi yritys alkoi välittää alueelta muita huviloita – tai majoja, joiksi Hannu Kuusiniemi niitä kutsuu.

Hyvä startti kuitenkin suli, kun Yhdysvalloista vuonna 2008 alkanut talouskriisi levisi myös Pohjolaan. Yritykset aloittivat säästökuurin ja asettivat muun muassa henkilökunnan matkustuskieltoon. Yritysmatkailu hiipui.

– Se toi kriisin meillekin, Hannu Kuusiniemi kertoo.

Rukan yritykset kärsivät pitkälle seuraavalle vuosikymmenelle venyneestä taantumasta monen muuttujan summana. Ve-näläiset asiakkaat, jotka olivat muodostaneet valtaosan Rukan kansainvälisestä kysynnästä, vähenivät dramaattisesti ruplan kurssin romahdettua. Lisäksi Kuusamon lentoyhteydet olivat heikommat kuin monissa muissa Lapin matkailukeskuksissa. Myös kaivosuhka voimistui, mikä loi paikallisen matkailualan tulevaisuuteen epävarmuutta. Tämä kaikki heijastui negatiivisesti paikallisten yrittäjien kaupankäyntiin.

– Meidän lisäksemme aika moni muukin yritys joutui kamppailemaan niiden vuosien aikana, Sanna Kuusiniemi toteaa.

– Menetimme paljon kauppaa varsinkin huonojen lentoyhteyksien ja korkeiden hintojen takia. Paikkasimme tilannetta järjestämällä kuljetuksia Oulusta ja Rovaniemeltä, mutta eihän se ideaali ratkaisu ollut, Hannu Kuusiniemi lisää.

Viimeisen silauksen yritysmatkailun nujertamiseksi antoi maan hallitus poistamalla yrityksiltä edustuskulujen verovähennysoikeudet vuoden 2014 alusta. Päätös tuotti valtiolle tappiota, mutta vaikka veroetu palautettiin seuraavana vuonna, Kuusiniemien mukaan maailma oli jo ehtinyt muuttua.

– Yritykset olivat siirtäneet neuvottelunsa digitaalisiin alustoihin.

Saunamaailma ulkoaltaineen on yksi Peakin hyvinvointiin painottuvista elämyspalveluista.

RUKA PEAKIN SIIVITTI TAANTUMAN YLI Bentley-automerkin kanssa solmittu sopimus, johon yritys pääsi kiinni lähiseudulla toimivan Juha Kankkunen Driving Academyn kautta. Yhteistyö kansainvälisen luksusautomerkin kanssa jatkui yhdeksän kauden ajan vuoteen 2017 asti.

– Meistä tuli tavallaan Bentley Winter Home, sillä he varasivat koko kapasiteettimme joka talvi 4–6 viikoksi, Hannu Kuusiniemi kertoo.

Bentley-diili toi taloudellista selkärankaa, mutta sen ulkopuolella Peak joutui muuttamaan konseptiaan paremmin indismatkailuun sopivaksi. Ongelmana oli, että Peakista oli ehtinyt syntyä mielikuva yrityskohteena. Yksityiselle kuluttajalle Peak oli hankalasti lähestyttävä paikka, mikä johtui tosin myös siitä, että Peak oli tarjonnallaan monella tapaa edellä aikaansa.

– Rinnekansa piti meitä liian fiininä ja kalliina. Olemme taistelleet sitä mielikuvaa vastaan ja kokeilleet vuosien varrella kaikenlaista, josta osa on toiminut ja osa ei, Sanna Kuusiniemi sanoo.

Kuusiniemet kokeilivat muun muassa omaa viinibaaria Rukan keskustaan, mutta kysyntä ei vielä tuolloin ollut riittävää.

– Jonkun pitää olla tienraivaaja, ja miinakentällä voivat varpaat mennä. Ylhäällä hotellissakin meillä oli alusta asti 150 pullon viinivalikoima, parhaita Baroloita joukossa, kun muissa ravintoloissa oli tyypillisesti tarjolla muutama pullo punaista ja valkoista, Hannu Kuusiniemi kuvailee yhtä Peakin spesialiteettia, laajaa paneutumista viineihin.

Marokkoon lähteminen tuntui absurdilta ajatukselta.

Kysyntää kasvattaneita avauksiakin on nähty. Peakin samppanjaterassista muodostui nopeasti Rukan kevättalven käsite, ja teematerassi avataan tänä vuonna kymmenettä kertaa. Positiivista huomiota herätti myös hotellin pihaan rakennettu lumilinna jääbaareineen. Suosittu oli myös bandwagen-rinnekuljetus kylästä Peakin raclette-illalliselle, kunnes kalustosta vastannut yrittäjä joutui lopettamaan.

– Elämyskuljetukselle olisi kysyntää edelleen, sillä haasteemme on päästä kylässä majoittuvien kansainvälisten matkailijoiden tietoisuuteen. Nykyään järjestämme pöydän varanneille illallisasiakkaille bussikuljetuksen kylästä.

Sinnikkäiden, monipuolisten toimenpiteiden ansiosta Peakin profiili muuttui helpommin lähestyttäväksi. Ravintolatoiminnan kautta Peakista tuli monille laskettelijoille kiinteä osa rinnepäivää lounas- ja seurustelupaikkana.
 

BENTLEY-YHTEISTYÖN MYÖTÄ Kuusiniemet tottuivat ympäri maailmaa saapuvien vieraiden kanssa toimimiseen. Kun yhteistyö automerkin kanssa päättyi, Peak suuntasi markkinointiaan entistä vahvemmin ulkomaisille osana Kuusamon matkailun uutta kansainvälistä kasvua.

– Olemme olleet mukana ulkomaille suunnatuissa markkinointihankkeissa alueen muiden pienten yritysten kanssa. Olemme kiertäneet maailmalla workshopeissa oppimassa muilta ja maailmalta on tehty vierailuja meille, Hannu Kuusiniemi kertoo.

Erityisen tyytyväisiä Peakissa ollaan pari vuotta sitten tehtyyn päätökseen osallistua Marokon Marrakechissa järjestettäville Pure-messuille, jotka on suunnattu luksustason pienille palveluntarjoajille.

– Se on ollut äärettömän kallis investointi, ja aluksi Marokkoon lähteminen tuntui absurdilta ajatukselta. Oikeat kontaktit näyttävät kuitenkin löytyneen. Meillä on nyt hyviä matkanjärjestäjiä Keski-Euroopassa, joiden kautta meille saapuu pääasiassa pariskuntia, Hannu Kuusiniemi kertoo.

Kansainvälisessä kasvussa on auttanut myös Kuusamon lentoyhteyksien parantuminen. Varsinkin suora reitti Frankfurtista Kuusamoon on ollut Peakin asiakashankinnalle tärkeä. Yrittäjät näkevät lentoliikenteessä edelleen myös parannettavaa.

– Yhteyksien määrä on kasvanut, mutta Finnairin lentoajat ovat osin huonot, esimerkiksi iltalennolla saapuvat asiakkaat ovat perillä vasta puoliltaöin. Mieleeni on jäänyt myös erään asiakkaan toteamus, että Helsingistä Kuusamoon tuntuu lentävän kaikista vanhimmat potkurikoneet, Sanna Kuusiniemi toteaa.

Parantuneen saavutettavuuden lisäksi Rukan alueen vetovoimaa lisää vastuullisuus. Rukan hiihtokeskus ja Kuusamon lentoasema ovat hiilineutraaleja, ja suuri osa alueen yrityksistä panostaa kestävyystyöhönsä.

Peakissa nähdään vastuullisuuden liittyvän myös paikallisten arvojen ja tapojen mukaiseen kasvuun.

– Emme itse tavoittele asiakkaita täysin erilaisista kulttuureista, koska emme silloin pystyisi toteuttamaan konseptiamme kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla, Sanna Kuusiniemi perustelee.

Matti Jämsénin luoma menu houkuttelee ravintolaan asiakkaita, jotka etsivät tavallisesta poikkeavaa illalliskokemusta.

60-paikkainen ravintola palvelee myös ei-majoittuvia kulinaristeja iltaisin.

JUURI ENSILUOKKAISEN ASIAKASKOKEMUKSEN varmistaminen majoittuville vieraille oli asia, johon Sanna Kuusiniemi vetovastuuseen siirryttyään tarttui. Hän oli huomannut, että ravintolan suuri suosio päiväaikaan kuormitti henkilökuntaa eikä tilanne ollut majoittuville asiakkaillekaan optimaalinen. Ei oltu enää varmoja, ohjasiko Peak ravintolan asiakasvirtaa vai asiakasvirta Peakia.

– Tuntui, että konseptimme oli epäselvä asiakkaille.  Tiloissamme oli päivisin turhan kova härdelli käynnissä, kun paikka oli täynnä rinnekansaa ja rokki tai reggae soi kaiuttimista. Henkilökunnalle ei jäänyt myöskään aikaa tehdä henkistä siirtymää kohti tunnelmaltaan täysin toisentyyppistä usean ruokalajin illallista. Olen todella ylpeä henkilökunnastamme, että he pystyivät siihen, mutta se oli henkisesti raskasta toistaa päivittäin, Sanna Kuusiniemi sanoo.

Tänä päivänä luksus tarkoittaa enemmän aineettomia asioita kuin kultakelloja.

Hän muutti täksi kaudeksi konseptia siten, että Peak on suurimman osan vuodesta rauhoitettu päiväaikaan vain hotelliasiakkaiden käyttöön. Maalis-huhtikuun ajaksi Peak avaa suositun samppanjaterassin ja lounaan koko rinnekansan iloksi, mutta muuten hotelli halutaan pitää päiväsaikaan ulkopuolisilta suljettuna. Kiivaimman kevätsesongin ulkopuolellakin ei-majoittuvat asiakkaat voivat tosin saapua nauttimaan Matti Jämsénin suunnittelemasta menusta illallisasiakkaina.

– Halusin palauttaa meidät Peakin alkuperäiseen ajatukseen olla hotelliasiakkaiden rauhallinen tyyssija. Tarjoamme luonnollista luksusta, jossa lämminhenkinen ja helposti lähestyttävä palvelu yhdistyy huipputason ruokaan ja majoitukseen. Meillä ei ole kullattuja wc-istuimia eikä valkohansikkaisia hovimestareita, mutta meillä on aikaa asiakkaille, Sanna Kuusiniemi lupaa.

Hotellitilojen rauhallisuuteen panostamalla Peak tekee myös sijainnistaan entistä voimallisemmin vahvuuden tarjoamalla sitä, mitä matkailija heiltä hakee. Paikkaa poissa hälinästä.

– Tänä päivänä luksus tarkoittaa enemmän aineettomia asioita kuin kultakelloja. Oma aika, rauha, hiljaisuus ja lumi ovat ylellisyyttä sekä ulkomailta että Ruuhka-Suomesta saapuville vieraillemme, Sanna Kuusiniemi kiteyttää.

Konseptinmuutoksessa Peakin chalet-termi vaihtui boutique-hotelliksi. Se kuvaa parhaiten uuden vetäjän visiota siitä, mihin asioihin Peak keskittyy.

– Itsestäni tuntuu, että nyt, 15 vuoden jälkeen, Ruka Peak on vihdoin löytämässä paikkansa, ja pitkä kehitystyömme alkaa kantaa hedelmää, Sanna Kuusiniemi huokaisee.

Myös isä-Hannu vaikuttaa tyytyväiseltä. Vanhemmat toimivat nyt taustajoukkona ja työvoimareservinä.

– Minulla on hyvä fiilis Peakin tulevaisuuden suhteen. Linjanmuutos on selkeästi tehty ja vaikuttaa hyvältä. Nuoremmat tekijät selvästi osaavat hommansa, Hannu Kuusiniemi iloitsee.

 

KEHITTÄMISTÄ RIITTÄÄ TOKI EDELLEEN. Sanna Kuusiniemen tavoitteena on varsinkin kotimaisen yritysmyynnin kasvattaminen. Kansainvälisiä yritysryhmiäkin houkutellaan. Pientä virettä on kuulemma havaittavissa, että yritykset ovat palaamassa hoitamaan suhdetoimintaansa kasvotusten asiakkaiden kanssa.

Pitkän aikavälin tavoitteena on myös Peakin toiminnan ympärivuotisuuden kehittäminen Rukan kesäkauden kansainväli-sen kasvun myötä. Ympärivuotinen toiminta auttaisi varsinkin henkilökunnan sitouttamisessa pidempien työsopimusten myötä. Toistaiseksi sitouttamista on hoidettu panostamalla monipuolisesti henkilökunnan hyvinvointiin.

– Ammattitaitoisen työvoiman rekrytoiminen on vaikeaa, emmekä me tee siinä asiassa poikkeusta. Meillä on ollut onni, että monet ydintyöntekijöistämme ovat olleet sitoutuneita ja palanneet seuraaville talvikausille. Mutta haluaisin löytää tähän kulmakiviksi sellaiset henkilöt, joille on mahdollista toteuttaa kanssani kehitysajatuksia pitkäjänteisesti, Sanna Kuusiniemi toteaa.

Matti Jämsén otti vetovastuun ravintolasta viime syksynä, kun Sanna Kuusiniemi palautti Peakin konseptin lähelle hotellin alkuperäistä toiminta-ajatusta.

Jämsén selkeytti ruokatuotetta:
 

”Vaatii itseluottamusta olla laittamatta 20 eri asiaa lautaselle”

 

Matti Jämsén nimettiin Ruka Peakin keittiötoimenjohtajaksi viime syksyisen konseptinmuutoksen yhteydessä, jossa 60-paikkaisen ravintolan iltatoiminnan merkitystä haluttiin nostaa uudelle tasolle. Peak oli Jämsénille entuudestaan tuttu vain nimeltä.

– Kävin Peakissa ensimmäistä kertaa viime keväänä ihailemassa mahtavia maisemia ja hienoja tiloja. Keskustelimme heidän tarpeistaan ja siitä, kuinka paljon minulla olisi aikaa olla mukana rakentamassa ravintolan konseptia. Päätin hypätä mukaan kelkkaan varsinkin siksi, että Peak on perheyritys, jossa kaikki pitävät yhtä, hän sanoo.

Jämsén vierailee Peakissa kuukausittain, joten hän kokosi ravintolaan keittiötiimin, jonka ammattitaitoon tunsi voivansa luottaa. Esimerkiksi keittiömestarina toimii Olossa ja Ultimassa aiemmin työskennellyt Anssi Riihimäki.

– Peakissa on ollut aiemminkin hyvä ruokatuote, mutta halusin selkeyttää sitä. Nykyään hyvän ruoan tekeminen on aika vaikeaa. Vaatii kokilta itseluottamusta olla laittamatta 20 asiaa lautaselle. Oma filosofiani on, että annoksessa on vain ne parhaat asiat, jotka oikeasti haluan näyttää. Luotan siihen, että se on asiakkaalle hyväksi, Jämsén kertoo.

Jämsénin kädenjälki näkyy paikallisiin raaka-aineisiin painottuvissa annoksissa. Peakin ruokatuote poikkeaa paljon hiihtokeskuksissa yleisestä pizza ja burgeri -kulttuurista.

– Suurin haasteemme on kilpailuasetelma Rukan kylän ravintoloiden kanssa. Uskon silti, että keskuksen ihmismäärästä riittää asiakkaita täyttämään myös pieni ravintolamme huipulla, Jämsén sanoo.

Sanna Kuusiniemen mukaan konseptinmuutos on osoittautunut onnistuneeksi, ja uusi menu on yllättänyt positiivisesti vaativatkin kansainväliset asiakkaat.

– Monet heistä ovat todenneet, että tarjoamamme asiakaskokemus on aivan toista luokkaa kuin Alpeilla, jossa on sorruttu ylihinnoitteluun, hän kertoo.

Selittämistä asiakkaille on kuitenkin alkoholijuomien hinnoissa. Monet ulkomaalaiset vieraat ovat viinien hinnoista järkyttyneitä.

– On selvä asia, että alkoholiveron korotukset ja anniskelun korkea arvonlisävero taannuttavat ravintola-alaa. Onneksi asiakkaamme ovat lomalla, joten meillä on sentään kohtuullinen mahdollisuus myydä viiniä ruoan yhteyteen, Kuusiniemi sanoo.