Padelboomi käy kuumana

Padelboomi käy kuumana

  • Teksti: Jari F. Lampén
  • Kuvat: Jari F. Lampén ja Matti Harju

Meksikossa syntynyt padel kasvattaa suosiotaan myös Suomessa. Konalaan tehtiin yhdeksänkenttäinen padelkeskus vanhaan jäähalliin.

Taranet Oy:n toimitusjohtaja Tapio Sytelä:

 

"Padelin aloituskynnys on matala ja kehitystä tapahtuu nopeasti. Ainoa hankaluus on, että kun lajia pelataan nelinpelinä, voi joskus olla hankalaa saada pelaajia kokoon. Padelissa on piirteitä sekä squashista että tenniksestä. Kenttä on samantapainen kuin tenniksessä, mutta sitä reunustavat lasi- ja verkkoseinät, joista kimpoaviakin palloja saa lyödä. Pistelasku on samanlainen kuin tenniksessä. Mailat ovat lyhytvartisia, joten niitä on helpompi hallita.

Padelin etuna on, että peli ei ole yhtä raastavaa kuin vaikkapa sulkapallo tai squash, ja eri tasoisetkin pelaajat voivat saada aikaan hyvän pelin. Tosin vastustajakin huomaa helposti, kummalle toisen puolen pelaajista kannattaa lyödä. Padelia on sanottu mailapeleistä taktisimmaksi, jossa peliälyllä on enemmän vaikutusta kuin kovilla syötöillä.

Ulkokentillä pelattava padel on aivan erilaista kuin sisäkentillä, ja sään vaikutus on merkittävä. Espanjassa ulkokenttien päällä on usein jonkinlainen varjostava katos, jotta paahde ei kävisi liian kuumaksi. Suomessa ulkokentillä pitää varautua sateeseen ja tuuleen.”

 

Rakentaminen

”Aloitin itse padelin harrastamisen seitsemän vuotta sitten. Pari vuotta sitten rupesin etsiskelemään sopivaa teollisuushallia padelkeskukselle, mutta niitä ei tuntunut Helsingissä olevan tarjolla oikeista sijainneista. Sain vihjeen, että Jääkenttäsäätiö olisi luopumassa Konalan harjoitusjäähallista. Säätiössä epäiltiin tilan soveltuvuutta padelhalliksi, koska se oli talvella kylmä ja kesällä erittäin kuuma.

Pelko osoittautui turhaksi, sillä esimerkiksi viime kesänä lämpötila pysyi pahimpienkin hellejaksojen aikana 22 asteessa, vaikka jäähdytysjärjestelmää ei ollutkaan.

Alun perin tila oli ollut teollisuushalli, jossa ennen Jääkenttäsäätiön parikymmenvuotista vuokra-aikaa oli muun muassa ajettu kartingia. Tilassa oli yhä kaksi kaukaloa, joista toinen oli tehty valetun betonilaatan päälle ja toinen hiekkapedille ja niiden välillä oli parikymmentä senttiä korkeuseroa.

Padelkenttien rakentamisessa pohjatöiden osuus oli suurin. Pohja täytyi saada tasaiseksi, ja sen päälle asennettiin mondopinnoite. Kun toisen kaukalon betonilaatta piikattiin pois ja tilalle valettiin uusi lattia, siitä tuli vähän liiankin sileä: matto piti liimata kiinni, jotta se ei liikkuisi pelaajien alla. Remontoimme sisätilat kokonaan, ja pinnoilla on ääntä vaimentavia materiaalia. Padelhalleissa voi pelin luonteen vuoksi olla aika hälyisää, mutta täällä olemme onnistuneet vaimennuksessa aika hyvin.”

 

 

Tapio Sytelä ja PadelPoint Konalassa työskentelevä Sofia Henneken opastavat pelaajia padeliin liittyvissä asioissa.

Harjoittelukeskus

”PadelPoint Konala on tehty harjoituskeskukseksi. Täällä ei edes voisi järjestää ammattilaiskilpailuja, koska korkeus ei riitä, ja joillekin kentille on kulku vain toiselta puolelta. Padelin erikoisuus on nimittäin siinä, että pallon voi palauttaa kentälle myös aidan ulkopuolelta, mutta se on erittäin vaikeaa, enkä itse ole vielä sillä tasolla, että olisin päässyt kentän ulkopuolelta pelaamaan. Virallisten kilpailujen sijaan täällä pyörii monenlaisia harrastesarjoja ja järjestetään esimerkiksi yritysten omia turnauksia. Olemme panostaneet erityisesti pukuhuoneisiin, ja niiden yhteyteen rakennetaan myös saunat. Yritämme tehdä yleisistä tiloista mahdollisimman viihtyisiä, ja siksi keskikäytävällä kasvaa sitruunapuu. Haluaisin myös oliivipuun kahvion puolelle.

Meillä on yhdeksän kenttää, ja kaikki ovat vuokrattavissa vakiovuoroille. Irtovuoroista saamme paremman hinnan, mutta vakiovuorot tuovat mielenrauhaa, eikä tarvitse jännittää, tuleeko asiakkaita. Vakiovuorot painottuvat alkuviikkoon, mutta satunnaisia vuoroja on varattu myös viikonlopuilta.

Jos asiakkaat eivät pysty käyttämään vakiovuoroaan, he välittävät sen eteenpäin. Meillä on oma Whats­up-ryhmä vuorojen vaihtoa ja kauppaa varten.  Joskus olen itsekin joutunut tuuraamaan poissaolevaa pelaajaa.

Osan aikaa halli toimii ns. kylmänä eli sisään kuljetaan avainsovelluksella. Suurimmassa osassa keskuksia ei ollut alkuaikoina henkilökuntaa paikalla, joten konsepti on asiakkaille tuttu. Yllättävän paljon asiakkailla on kuitenkin kysyttävää, joten henkilökunnalle on selvästi ollut tarvetta. Useimmat harrastajista ovat pelanneet aikaisemmin jotakin muuta mailapeliä, mutta nyt alkaa tulla jo niitä, joille padel on ensimmäinen mailapeli.”

 

Kenttävuokrat

”Padelkeskuksen liikevaihdosta valtaosa syntyy kenttävuokrista, lisänä tulee kahvila-ravintolatoiminta ja pro-shopin varustemyynti ja mailavuokraus. Rakennamme yhdestä pukuhuoneesta erikseen vuokrattavan edustussaunan, josta tulee toivon mukaan lisää liikevaihtoa. Meillä on anniskeluoikeudet, mutta myynti on melko pienimuotoista. Joskus pelaajat jäävät vuoron jälkeen oluelle. Valtaosa ei käytä kahvilan palveluja lainkaan. Kahvi ei ole myöskään suuressa roolissa, mikä johtuu osittain käytön painottumisesta ilta-aikaan.

PadelPoint Konalan etuna on hyvät parkkitilat jäähallitoiminnan jäljiltä, ja lisäksi julkisilla pääsee helposti paikalle. Asensimme myös pihaan neljä latauspistettä sähköautoille.”

 

Ylikuumenemisriski

”Padelkenttiä tehdään nyt joka puolelle, ja ylikuumenemisen riski on totta kai olemassa. Alkuaikoina padel levisi lähinnä puskaradion kautta, mutta nyt kun klubeja on enemmän, ne ovat myös ryhtyneet markkinoimaan. Toki keskusten välillä on kilpailua, mutta ihan hyvissä väleissä me olemme. Sain hyviä neuvoja rakennuttamisvaiheessa toiselta keskukselta, joka oli valmistunut hiukan aikaisemmin.

Liityimme MaRaan, koska meillä on muutamia työntekijöitä, ja piti valita sopiva työehtosopimus. Mietin, että toimintamme on hyvin samankaltaista kuin keilahalleilla painottuen iltoihin, ja MaRava-tesin kautta iltalisät otettaisiin huomioon palkkauksessa. Itse asiassa kysyin neuvoa toiselta hallilta, että mihin liittoon heidän työntekijänsä kuuluvat.” 

Taranet Oy

  • Kotipaikka: Helsinki
  • Perustettu: 2021
  • Omistaja: Tapio Sytelä
  • Työntekijöitä: kaksi vakituista ja kaksi osa-aikaista
  • Liikevaihtoarvio 2022: n. 300 000,-