Konsepti

Peter: Pantryn lähtökohtana on ollut alusta asti, että pääruoat valmistetaan lautasannoksina. Meidän näkemyksemme mukaan ruoan laatu on korkeampi, kun se tehdään annoksiksi buffetin sijaan. Alkuvaiheessa komponenttejakin sai olla vain kolme annosta kohden. Ajan myötä komponentteja on tullut lisää, mutta pidämme edelleen kiinni siitä, että niitä ei voi olla liikaa. Haluamme tarjota maistuvaa ruokaa, joka valmistetaan käsityönä itse niin pitkälle kuin on mahdollista. Lautasannoksilla pystymme minimoimaan myös ruokahävikin syntymisen osana vastuullisuustyötämme.

Kilpailutekijät

Peter: Erotumme monesta muusta henkilöstöravintolasta juuri lautastarjoilullamme. Tarjoamme päivittäin liha-, kala- ja kasvisruokavaihtoehdon, joiden komponentit on suunniteltu sopimaan yhteen. Se vaatii henkilökunnaltammekin osaamista. Jokainen ravintola suunnittelee Antin avustuksella oman listansa, koska heillä on paras tieto siitä, mikä heidän asiakaskuntaansa kiinnostaa.

Antti: Ravintoloiden ruokalistat poikkeavat toisistaan, koska se, mikä toimii yhdessä Pantryssä ei välttämättä toimi toisessa. Laatuun panostaminen on meidän tapamme kilpailla: leikkaamme lihat ja kalat ja leivomme leivät itse, minkä lisäksi teemme kastikkeet ja lisukkeet käsityönä. Kilpailutekijä on sekin, että meillä on todella osaavaa porukkaa töissä niin keittiössä kuin salissakin, ja olemme ylpeitä siitä mitä teemme. Olemme kiinnostava työnantaja, koska tarjoamme mielekästä päivätyötä, jossa voi hyödyntää omaa kunnianhimoaan ja ammattitaitoaan.

Maija: Meidät erottaa monesta muusta paikasta myös se, että meillä on päivittäin tarjolla myös kala-annos liha- ja kasvisvaihtoehdon lisäksi. Ja koska haluamme tarjota valinnanvaraa, päivän kaikki annokset eivät ole esimerkiksi pastapohjaisia, vaan muissa annoksissa on jokin muu hiilihydraatin lähde.

Antti: Lounasseurueessa kaikki eivät halua syödä samaa ruokaa, joten pyrimme suunnittelemaan kolmen ruokalajin kombon siten, että se olisi yhdistelmänä houkutteleva. Siksi emme koskaan tee samalle päivälle listaa, jossa kaikkien annosten pääraaka-aine olisi esimerkiksi leivitetty.

Asiakkaat

Peter: Ravintoloissamme käy päivittäin keskimäärin 200–230 lounasasiakasta. Huippupäivinä asiakkaita käy yli 400 päivässä. Esimerkiksi Ruoholahdessa meillä oli monen kuukauden putki, jolloin joka päivä kävi yli 400 asiakasta. Se on suuri määrä hieman yli sadan asiakaspaikan ravintolaan.

Maija: Hakaniemen Pantry on suosituin ravintolamme asiakaspaikkoihin suhteutettuna. Se voi täyttyä 3–4 kertaa lounaan aikana. Olemme selvästi saavuttaneet siellä asiakkaiden luottamuksen ruokatuotteemme laatua kohtaan.

Antti: Kaikki Pantryt toimivat alueilla, joiden lähiympäristössä on asuinalue. Niistä tulee meille mukavasti myös eläkeläisiä ja lapsiperheitä asiakkaiksi.

Kannattavuus

Peter: Lounasbisnes oli helpompaa ennen korona-aikaa. Siitä lähtien taloudessa on ollut häiriötekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet ihmisten ja yritysten kulutuskäyttäytymiseen. Meidän on oltava todella tarkkoja hintojen suhteen, ja kannattavuus on haettava tuotteiden ja volyymin avulla. Iranin konfliktin myötä maailman tilanne vaikuttaa taas erittäin huolestuttavalta, ja nähtäväksi jää, kuinka paljon se tulee nostamaan raaka-aineiden kustannuksia.

Antti: Lounasravintola voi taklata kustannusten nousua entistä tarkemmalla hävikin seurannalla ja ruoanlaiton optimoimisella siten, että mitään ei tehdä liikaa eikä mitään käyttökelpoista heitetä roskiin. Hankimme raaka-aineita oikeita määriä oikeista kanavista.

Etätyö

Peter: Etätyöskentelyn määrä on oman näkemyksemme mukaan vähentynyt eli siltä osin tilanne on parempi kuin aiemmin. Jos polttoainehinnat pysyvät korkeina pitkään, se voi taas lisätä etätyön tekemistä. Tällä hetkellä eniten päänvaivaa aiheuttaa kuitenkin toimistoväen etätyöpäivien ennakoiminen.

Maija: Maanantai ja perjantai olivat aikaisemmin viikon hiljaisimmat päivät, mutta nykyisin hiljaisin päivä saattaakin olla keskellä viikkoa. Esimerkiksi sää vaikuttaa siihen, tulevatko ihmiset toimistolle vai jäävätkö etätöihin. Näistä syistä meidän on vaikeaa arvioida päiväkohtaista menekkiä etukäteen.

Peter: Oma toivomukseni on, että saisimme toimistotaloihin järjestelmän, jonka avulla tietäisimme, kuinka monta henkilöä niissä on kulloinkin paikalla. Välillä kuulemme vasta jälkikäteen, että jonkun yrityksen koko henkilökunta oli koulutuksessa talon ulkopuolella. Pystymme kuitenkin hyödyntämään ylijääneitä raaka-aineita salaattibuffetissa ja myymme ylijääneitä annoksia ResQ-palvelun kautta.

Antti: Ravintolapäällikkömme ovat avainroolissa toiminnan suunnittelussa, sillä he tuntevat talonsa hyvin ja ovat päivittäin kontaktissa sekä talossa toimivien yritysten että muiden asiakkaiden kanssa. 

Tulevaisuus

Peter: Tavoitteenamme on avata keskimäärin kaksi Pantryä vuodessa. Seuraava Pantry avataan todennäköisesti elokuussa. Etsimme jatkuvasti uusia paikkoja, joissa on olla mahdollista tehdä kannattavaa liiketoimintaa lounasravintolalla. Avaamme uusia yksiköitä sitä mukaa kun sijainti, liiketila, sopimus ja aika ovat meille oikeat. Toimistotalon työntekijävolyymin on oltava riittävän suuri, ja lisäksi lähiseudun asiakaskunnan on oltava kiinnostunut Pantryn kaltaisesta ravintolasta.

Maija: Neuvottelemme jatkuvasti myös erilaisista kumppanuussopimuksista yritysten kanssa. Se voi tarkoittaa sitä, että emme välttämättä avaa aina uutta ravintolaa vaan in-house-cateringin jonkin yrityksen konttoriin.

Peter: Erotimme hiljattain Pantryt omaksi yhtiökseen, koska haluamme nähdä, kuinka suureksi ketju voi kasvaa. Emoyhtiö Share Companylla on 15 ravintolaa, mutta Pantry on ainoa henkilöstöravintoloihin erikoistunut kokonaisuus.