Hallitusohjelma sisältää työrauhaa koskevia kirjauksia. Valtakunnansovittelijan asemaa on tarkoitus muuttaa siten, että valtakunnansovittelija ei häntä velvoittavan lain nojalla voi antaa yleisen linjan ylittäviä sovintoesityksiä. Muutoksen tarkoituksena on turvata Suomen viennin kilpailukykyä ja estää alojen välistä palkkakilpailua seuraavat kohtuuttoman suuret palkankorotukset.

Kirjauksen mahdollinen vaikutus ammattiliittojen lakkohalukkuuteen on varsin positiivinen. Jos ammattiliitto ilmoittaa lakosta, työriita siirtyy valtakunnansovittelijan johdolla ratkaistavaksi. Sovittelija ei kuitenkaan voisi esittää muuta kuin yleisen linjan mukaista ratkaisua, jolloin asian siirtyminen valtakunnansovittelijan toimistoon ei todennäköisesti edistä ammattiliiton tavoitteita. Muutos veisi suomalaisen työmarkkinamallin lähemmäs Ruotsissa käytössä olevaa mallia.

Hallitus pyrkii rajoittamaan poliittiset lakot yhden päivän mittaisiksi, asettamaan tukilakot ilmoitusvelvollisuuden piiriin, korottamaan tuntuvasti lakoista annettavan sakon ylärajaa ja säätämään lakkoon osallistuvalle työntekijälle henkilökohtaisen seuraamusmaksun. Lakkoja koskevan sääntelyn muuttaminen on varsin tärkeää, sillä nykytilanteessa poliittisia lakkoja ei ole rajoitettu mitenkään, ja laittomista lakoista aiheutuvat seuraamukset ovat niin vähäisiä, ettei niillä ole laittomia lakkoja estävää vaikutusta.

Paikallista sopimista lisätään

Hallitus poistaa paikallisen sopimisen esteitä siten, että lainsäädännöstä poikkeaminen ei edellytä valtakunnallista työehtosopimusta, vaan laista voidaan poiketa myös yritystasoisella työehtosopimuksella. Samalla poistetaan järjestäytymättömiä yrityksiä koskevat paikallisen sopimisen esteet.

Tavoite on hyvä, mutta hallitusohjelman mukaan myös yrityskohtaisen sopimuksen toisena osapuolena tulee olla ammattiliitto tai siihen kuuluva yhdistys. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yritykset joutuvat neuvottelemaan suoraan ammattiliiton kanssa, joten neuvotteluasema ei ole tasapuolinen. Muutos ei tule lisäämään paikallisen sopimisen mahdollisuuksia siten kuin yritykset toivoisivat.

Työllistämisen esteitä puretaan

Hallitusohjelmassa on lueteltu useita työlainsäädäntöön kohdistuvia uudistuksia, joiden tarkoituksena on helpottaa uusien työntekijöiden palkkaamista. Näitä uudistuksia ovat mahdollisuus tehdä vuoden määräaikaisuus ilman perustetta, lomautusilmoitusajan lyhentäminen seitsemään päivään, karenssipäivän lisääminen sairausajan palkanmaksuun, henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen keventäminen, yhteistoimintalain soveltamisrajan nostaminen 50 työntekijään, takaisinottovelvollisuuden poistaminen alle 50 työntekijän yrityksiltä sekä kokoaikatyön tukeminen.

Erityisesti yhteistoimintalain soveltamisrajan nostaminen 50 työntekijään on MaRan edustamien toimialojen kannalta hyvä uudistus. Tällä hetkellä lain soveltamisraja on 20 työntekijää, minkä takia myös monet MaRan jäsenyritykset joutuvat noudattamaan yhteistoimintalain säännöksiä. Rajan nostaminen vapauttaa monet yritykset tarpeettomasta byrokratiasta ja lisää joustoa yrityksen toimintamahdollisuuksiin sekä päätöksentekoon.

Lomautusilmoitusajan lyhentäminen nykyisestä 14 päivästä seitsemään on myös positiivinen muutos, joka nopeuttaa mahdollisiin häiriötilanteisiin reagoimista. Asiasta on kuitenkin voitu jo nyt sopia luottamusmiehen kanssa esimerkiksi matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalvelualalla sekä huvi-, teema- ja elämyspuistoalalla.

Sairausajan palkanmaksua koskeva karenssipäivä on kirjattu hallitusohjelmaan siten, että se tulee koskemaan hyvin harvoja aloja ja työpaikkoja Suomessa. Mahdollinen säännös tulee voimaan ainoastaan sellaisilla aloilla, joilla asiasta ei ole työehtosopimuksessa sovittu, eikä uudistus käytännössä koske MaRan jäsenyrityksiä.

Hallitusohjelmassa mainittu työntekijän henkilöön liittyvien irtisanomisperusteiden yksinkertaistaminen on myös oikean suuntainen uudistus, mutta tällaisten kirjausten vieminen käytäntöön on varsin haastavaa.

Kannustinloukkuja puretaan

Hallitusohjelman tarkoituksena on uudistaa sosiaaliturvaa ja purkaa kannustinloukkuja. Keskeisenä ajatuksena on vastikkeellistaa tukia nykyistä enemmän ja muokata niistä sellaisia, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa. Erityisesti aloilla, joiden yleinen ansiotaso on maltillinen ja tarjolla on runsaasti osa-aikatyötä, uudistus on erittäin hyvä. Jos uudistus toteutuu tavoitteidensa mukaisesti, myös osa-aikatyön vastaanottamisesta tulee kannattavaa, mikä helpottaa työllistymistä.

Edellä mainittujen lisäksi hallitusohjelma sisältää lukuisia muitakin uudistuksia muun muassa syrjinnän ehkäisyyn ja työkyvyn ylläpitämiseen liittyen. Näiden osalta konkretiaa on kuitenkin vielä kohtalaisen vähän ja vaikutukset voidaan ar­vioida vasta tulevaisuudessa.

Lue myös:

Hallitusohjelman analyysi 1: Hallitusohjelmasta ristiriitainen kuva

Hallitusohjelman analyysi 3: Alkoholipolitiikka kohti eurooppalaista suuntaa