Pitkään valmisteltu hankintalain uudistus annettiin helmikuussa eduskunnan käsiteltäväksi. Tavoitteena on selkeyttää hankintaa koskevaa sääntelyä ja lisätä kilpailua. Lainsäädännön uudistamiseen luovat painetta markkinaoikeuden päätökset, joissa moni vakiintuneeseen käytäntöön perustuva sidosyhtiöhankinta on todettu laittomaksi. Lisäksi EU:ssa uudistetaan hankintadirektiiviä.
Hankintalakiin esitettävistä muutoksista olennaisimpia ovat kannusteet markkinakartoituksen tekemiseen sekä velvoite kilpailutuksen uusimiseen, jos tarjouksia saadaan vain yksi. Lisäksi lakia muutettaisiin niin, että hankintayksikön tulee omistaa inhouse-yhtiöstä vähintään 10 prosenttia, jotta yhtiöltä voidaan hankkia palveluita kilpailuttamatta.
Inhouse-yhtiöt ovat hankintayksiköiden eli valtaosin kuntien ja hyvinvointialueiden omistamia yhtiöitä, jotka tuottavat palveluita omistajilleen. Kun palveluita ostetaan inhouse-yhtiöiltä, ostoja ei tarvitse kilpailuttaa.
Lain antaminen eduskunnalle viivästyi, koska oikeuskansleri vaati lakiesityksen perustelujen tarkentamista. Oikeuskansleri katsoi, että 10 prosentin omistusoikeusrajaa on perusteltava tarkemmin ja kerrottava, että se ei vaikuta kohtuuttomasti kuntien taloudelliseen päätösvaltaan. Myös arviota perustuslakivaliokunnan roolista lakiesityksen käsittelyssä tarkennettiin.
Hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite, jonka mukaan hankintayksikön tulee omistaa inhouse-yhtiöstä vähintään 10 prosenttia. Elinkeinoelämä on tukenut linjausta, mutta erityisesti kunnat ovat vastustaneet sitä. Asiaan liittyvä poliittinen keskustelu ja edunvalvonta on ollut poikkeuksellisen aktiivista.
Viime vuosina Suomessa on yleistynyt kehitys, jossa inhouse-yhtiöillä on suuri määrä omistajia, ja ne toimivat palveluissa, joihin liittyvät hankinnat voidaan tehdä markkinoilla toimivilta yrityksiltä. Yritykset ovat katsoneet, että inhouse-yhtiöt estävät reilua kilpailua ja toimivat veronmaksajien edun vastaisesti. Kunnat ovat korostaneet, että muutos aiheuttaa vaikeuksia erityisesti pienille kunnille.
Moni hankintapäätös on viety markkinaoikeuden ratkaistavaksi. Markkinaoikeus teki vuoden 2025 aikana useita ratkaisuja, joissa vuosien aikana vakiintuneet inhouse-käytännöt todettiin laittomiksi. Taustalla oli käytäntö, jossa inhouse-hankintoja teki kunta, jonka omistusosuus inhouse-yhtiössä oli mitättömän pieni. EU-lainsäädäntö edellyttää inhouse-yhtiön osakkaalta päätösvaltaa yhtiössä. Päätösvallan katsottiin syntyvän siten, että kunta sai paikan jossakin yhtiön hallintoelimessä. Tämä ei kuitenkaan riittänyt markkinaoikeudelle.
Myös EU:n hankintadirektiivin uudistaminen on aloitettu. MaRa on Food Service Europe -järjestön jäsen ja osallistuu hankintadirektiivin uudistamiseen liittyvään EU-edunvalvontaan tämän järjestön kautta.
Food Service Europen tavoitteena on muuttaa käytäntöä, jossa kilpailutuksen voittaa lähes aina halvimman hinnan tarjoaja. Seurauksena on, että palvelujen laatuun ja työntekijöiden asemaan panostavat toimijat häviävät kilpailutuksia.
Food Service Europe tavoittelee myös sitä, että poikkeuksellisen alhaisiin tarjouksiin puututaan. Järjestö esittää, että kilpailutuksista pudotetaan pois tarjoukset, jotka ovat yli 20 prosenttia halvempia kuin tarjouksien keskihinta.
Yritykset haluavat luoda uuden mekanismin hintojen tarkistamiselle pitkäaikaisissa sopimuksissa. Mekanismin avulla voitaisiin reagoida yllättävään kustannusten nousuun, joihin palveluntarjoajat eivät ole voineet vaikuttaa.
Tavoitteet ovat kunnianhimoisia, koska EU-parlamentille reilu kilpailu tai harmaan talouden torjunta ei ole ollut olennainen tavoite. Hankintadirektiivin on pyritty lisäämään säännöksiä, joilla on muita tavoitteita kuin luoda selkeät pelisäännöt hankinnoille.
19.03.2026
