Palvelujen kuluttajansuojaan uutta sääntelyä

Palvelujen kuluttajansuojaan uutta sääntelyä

  • Teksti: Sami Hämäläinen  
  • Kuvat: Shutterstock

Hallituksen antama esitys kuluttajansuojan vahvistamisesta henkilöön kohdistuvissa palveluissa on eduskunnan käsiteltävänä. Uudet säännökset tulisivat voimaan vuoden 2023 alussa.

Hallituksen esityksen mukaan kuluttajansuojalakiin lisätään uusi luku, joka sisältää säännökset kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista henkilöön kohdistuvien palveluiden virhe- ja viivästystilanteissa. Nykyinen laki ei niitä sisällä. Henkilöön kohdistuviin palveluihin on voitu soveltaa osittain rakentamista ja esineiden korjaamista koskevia säännöksiä.

MaRan näkemyksen mukaan uusi sääntely tulee lisäämään palveluntarjoajien hallinnollista taakkaa. Se tulee lisäämään myös yritysten kustannuksia. Sääntelyn toteutuminen ehdotetun mukaisesti ei ainakaan nopealla aikataululla selkeyttäisi oikeustilaa. Vaikutus voisi olla jopa päinvastainen riippuen siitä, mitkä palvelut lopulta lain soveltamisalan piiriin tulevat.

 

Soveltamisala on liian laaja

Ehdotuksen mukaan uutta sääntelyä sovelletaan ravintola- ja juhlapalveluihin, elämyspalveluihin ja vapaa-ajan kursseihin, liikunta- ja muihin hyvinvointipalveluihin, ulkonäköön kohdistuviin palveluihin, taksiliikenteen palveluihin, terveys- ja sosiaalipalveluihin sekä varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluihin. Majoituspalvelut eivät sen sijaan kuuluisi soveltamisalan piiriin.

Soveltamisala kattaisi siis laajan joukon hyvin erilaisia palveluja. Osa näistä palveluista kohdistuu selkeästi kuluttajaan henkilönä joko fyysisesti tai psyykkisesti, kuten terveyteen tai ulkonäköön kohdistuvat palvelut sekä hyvinvointipalvelut, joiden tarkoituksena on henkilön fyysisen tai psyykkisen hyvinvoinnin parantaminen. Monet muut ehdotetun soveltamisalan piiriin kuuluvat palvelut eivät sen sijaan tavallisesti kohdistu henkilöön fyysisesti tai psyykkisesti.

MaRa on kritisoinut sitä, että hallituksen esityksessä ei ole lainkaan perusteltu, miksi kaikki edellä luetellut palvelut ovat valikoituneet ehdotetun soveltamisalan piiriin. Soveltamisalan piirissä olisi palveluja, jotka eivät siihen luontevasti kuulu ja joista ei ole esitetty perusteluja niihin liittyvistä kuluttajansuojaa koskevista ongelmista. Uutta sääntelyä ei siten ole perusteltua kohdentaa palveluihin, joissa kuluttajiensuojan näkökulmasta ei ole näytetty olevan puutteita oikeusturvassa.

 

Sääntely johtaisi hankaliin tulkintoihin

Ravintola- ja juhlapalvelujen katsominen henkilöön kohdistuvaksi palveluksi johtaisi helposti hankaliin tulkintatilanteisiin esimerkiksi siitä, täyttääkö palvelun suorittaminen laissa säädetyn ammattitaitovaatimuksen, jos kuluttaja ei pidä ravintolassa nauttimastaan ateriasta tai juhlatilaisuuteen hankittu esiintyjä ei kuluttajan subjektiivisen arvion mukaan esiinny tarpeeksi hyvin.

Elämyspalveluksi katsottavien kulttuuripalvelujen kuten musiikkifestivaalien yhteydessä ongelmaksi tulisi se, katsotaanko viime hetkellä tapahtuneet ohjelmamuutokset palvelun virheeksi. Ei ole tavatonta, että tapahtumajärjestäjä joutuu esiintyjän peruuntumisen johdosta tekemään viime hetken muutoksia ohjelmaan. Nämä muutokset ovat usein elinkeinonharjoittajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Esimerkiksi musiikkifestivaalilla, jossa on useita esiintyjiä, yhden artistin poisjääntiä tai vaihtumista toiseksi ei voi katsoa palvelun virheeksi.

 

Suppeampi soveltamisala selkeyttäisi sääntelyä

 Kuluttajan oikeusaseman parantamiseksi olisi perusteltua, että lakiin lisättäisiin nimenomaiset säännökset vain sellaisista henkilöön kohdistuvista palveluista, joissa kuluttajansuoja ei nykyisellään ole kuluttajan kannalta tarpeeksi hyvä.

Tarpeellista on säätää henkilöön kohdistuvista palveluista vain suppean soveltamisalan mukaisesti. Soveltamisalaan tulee sisällyttää vain palvelut, jotka kohdistuvat suoraan niitä käyttävään henkilöön joko fyysisesti tai psyykkisesti. Kaikki muut palvelut, jotka jäävät suppean soveltamisalan ulkopuolelle, tulee jättää pois lain piiristä.

Tämän etuna olisi soveltamisalan selkeys sekä siihen kuuluvien palvelujen samankaltaisuus, mistä johtuen säännöksissä olisi mahdollista ottaa vielä paremmin huomioon näitä palveluja koskevat erityispiirteet.

 

Palvelun viivästymisestä hinnanalennusta

Uutta ehdotuksessa on se, että palvelun tilaajalla olisi oikeus vaatia hinnanalennusta palvelun viivästymisestä. Siitä ei nykyisellään säädetä kuluttajansuojalaissa.

Käytännössä lain muutos tarkoittaisi, että kuluttajalla olisi oikeus vaatia hinnanalennusta, jos kertasuoritteinen palvelu viivästyisi. Vähäinen aikataulumuutos ei kuitenkaan johtaisi hinnanalennukseen vaan vasta palvelun olennainen viivästyminen.

Näin voi olla esimerkiksi tilanteessa, jossa musiikkifestivaalin esitys ei ala täsmälleen ilmoitettuna ajankohtana. Jotta kuluttaja olisi oikeutettu hinnanalennukseen, hänelle pitää aiheutua merkittävää haittaa viivästymisestä.

 

Kuluttajille peruutusmaksu

Ehdotus sisältää myös säännökset palveluntilaajan sopimusrikkomuksen seuraamuksista.

Jos kuluttaja rikkoo sopimuksen peruuttamalla palvelun tai sen osan ennen palvelun suoritusta, hän voisi olla velvollinen suorittamaan palveluntarjoajalle korvauksia aiheutuneista menetyksistä.

Palveluntarjoajalla olisi oikeus vastikkeeseen jo suoritetusta palvelun osasta. Lisäksi hänellä olisi oikeus korvaukseen muista kustannuksista, joita on aiheutunut sopimuksen täyttämisestä ja jotka todennäköisesti jäävät hyödyttömiksi, sekä oikeus korvaukseen peruutuksesta aiheutuvista erityisistä kustannuksista. Muusta vahingosta, esimerkiksi menetystä liikevoitosta, palveluntarjoajalla olisi myös oikeus saada kohtuullinen korvaus.

Nykyisin useissa henkilöön kohdistuvissa palveluissa on käytössä peruutusmaksu, joka kuluttajan on palvelun peruuttaessaan maksettava elinkeinonharjoittajalle. Peruutusmaksu on tavallisesti vakiomääräinen, ja sen suuruus voi vaihdella sen mukaan, kuinka aikaisin ennen palvelun sovittua suoritusajankohtaa kuluttaja ilmoittaa peruutuksesta.

Lakiin on ehdotuksen mukaan tarkoitus kirjata säännös tilaajan ja toimeksisaajan oikeudesta sopia, että muiden mainittujen korvausten sijaan tilaaja sitoutuisi palvelun peruuttaessaan maksamaan vakiokorvauksen, joka olisi kohtuullinen ottaen huomioon palvelun hinnan, peruutuksen ajankohdan, sopimuksen täyttämiseksi suoritetut toimenpiteet sekä muut mahdolliset seikat. 

 

Ylivoimainen este vapauttaisi peruutusmaksusta

Tilaajana olevalla kuluttajalla olisi jatkossa oikeus peruuttaa palvelu pakottavien syiden kuten äkillisen sairastumisen tai tapaturman vuoksi ilman, että hän joutuisi maksamaan peruutusmaksun. Näin voisi olla esimerkiksi tilanteessa, jossa kuluttaja joutuu peruuttamaan ravintolavarauksensa äkillisen sairastumisensa tai yleisen liikenteen keskeytymisen vuoksi. Tällaisissa tilanteissa toimeksisaajan oikeus vaatia tilaajalta korvauksia olisi rajoitettu. 

Nykyisin näissä tilanteissa peruutusmaksua koskevaa sopimusehtoa on voitu joissakin tapauksissa kohtuullistaa, mutta maksu on usein pitänyt silti maksaa.

MaRa on katsonut, että korvausvelvollisuutta tulisi edelleenkin tarkastella niin, että kuluttaja ei voi näissä tilanteissa vapautua korvausvelvollisuudesta täysin. Muussa tapauksessa tilanne voi muodostua elinkeinonharjoittajan kannalta kohtuuttomaksi, koska hän joutuisi kantamaan kulut erilaisista valmistelevista kustannuksista. Tämä ei kuitenkaan poistaisi mahdollisuutta sovitella korvausta yksittäistapauksissa kuluttajan hyväksi.