Haaga-Helia sai Wihuri Metro -tukulta yksinkertaisen mutta moniulotteisen toimeksiannon kysyä ravintola-alan työntekijöiltä: Mitä heille kuuluu? Tavoitteena oli selvittää, millaisissa tunnelmissa työntekijät työskentelevät, sillä työntekijäkokemus on yksi avaintekijöistä alan houkuttelevuudessa. Tutkimustarpeen taustalla oli myös median uutisointi ammattikeittiöiden heikosta henkilöstöjohtamisesta.
Wihuri Metro-tukun Ravintolabarometri 2025 avaa tarkasti, miten alan yrittäjät ja työntekijät kokevat työnsä, hyvinvointinsa ja alan tulevaisuuden. Syyskuiseen verkkokyselyyn vastasi 807 henkilöä. Vastaajat koostuivat Wihuri Metro-tukun asiakkaista, MaRan jäsenistä, Haaga-Helian restonomiopiskelijoista ja Norstat Finlandin tutkimuspaneelista. Teemahaastatteluihin osallistui 10 ravintola-alan työntekijää.
Oman työn arvostus korkealla tasolla
Oman työn arvostus ja ammattiylpeys ovat erittäin korkealla tasolla sekä työntekijöiden että yrittäjien keskuudessa: peräti 92 % kaikista kyselyyn vastanneista ovat ylpeitä omasta osaamisestaan, mikä kertoo vahvasta ammatti-identiteetistä.
Asiakkaiden kiitollisuus ja asiakaskohtaamiset koetaan tärkeimpänä motivaation lähteenä (95 %). Yrittäjien puheissa korostuvat vastuu ja vapaus – oma yritys koetaan elämäntavaksi, jossa työn merkitys syntyy suoraan asiakkaista ja tekemisestä. Työntekijöillä painottuvat puolestaan hyvä työyhteisö ja mahdollisuus onnistua työssä.
Samalla kuitenkin alan yhteiskunnallisen arvostuksen koetaan olevan heikkoa (85 %), mikä aiheuttaa ristiriitaisia tuntemuksia vastaajissa.
Ravintola-ala on mainettaan parempi
Sekä yrittäjät että työntekijät pitävät alaa parempana kuin sen maine antaa ymmärtää. Yrittäjät suhtautuvat väittämään ”ravintola-ala on mainettaan parempi toimiala” hieman varauksellisemmin (61 % samaa mieltä väitteen kanssa) kuin työntekijät (68 %).
Tämä ero voi kuvastaa sitä, että yrittäjät kantavat taloudellisen vastuun ja näkevät alan haasteet laajasti. Silti molemmat ryhmät jakavat uskon siihen, että ravintola-ala on monipuolisempi ja merkityksellisempi kuin julkinen keskustelu antaa ymmärtää.
Työyhteisö luo hyvinvointia
Työyhteisöllä on tärkeä merkitys vastaajien hyvinvoinnille (96 %). Juuri työkaverit ovat selvästi tärkein voimavara ja tuki omalle jaksamiselle. Tämä tulos toistuu kautta linjan ja kertoo vahvasta yhteisöllisyyden kulttuurista, joka kannattelee myös kiireen ja sesonkien keskellä.
Työpaikan ilmapiiriä arvioidaan hyväksi (80 %). Esihenkilöiden ja johdon tuki saa hieman heikomman arvion – silti 73 % kokee saavansa heiltä tukea.
Työn ja vapaa-ajan tasapaino on selkein haaste: noin kaksi kolmesta kokee onnistuvansa pitämään ne balanssissa. Yrittäjien ja työntekijöiden välillä ei ole suurtakaan eroa (68 % vs. 65 %). Oman fyysisen kunnon nähdään kuitenkin pääosin riittävän työssä jaksamiseen (83 %).
Myönteinen käsitys omasta työpaikasta
Vastaajien käsitys omasta työpaikastaan tai yrityksestään on erittäin tai melko myönteinen (78 % kaikkien vastaajien keskuudessa). Kielteisen käsityksen omaa vain 8 % vastaajista. Myönteisin käsitys omasta työpaikastaan on yrittäjillä, johdolla ja kokeneilla työntekijöillä.
Toisaalta nuoremmilla, lyhyemmän työkokemuksen omaavilla sekä muunkielisillä vastaajilla arviot ovat selvästi varauksellisempia. Pitovoiman kannalta näihin ryhmiin kannattaa kiinnittää eniten huomiota.
Työ koetaan merkityksellisenä
Työn merkityksellisyys on sidoksissa alan pito- ja vetovoimaan. Ravintola-alan vetovoima rakentuu ennen kaikkea työn merkityksellisyyden, vapauden ja luovuuden varaan. Vastaajista peräti 96 % pitää hyvien asiakaskokemusten tarjoamista palkitsevana asiana ja lähes 90 % kertoo voivansa olla oma itsensä työssään ja tuoda esiin persoonallisuuttaan.
Vaikutusmahdollisuudet, urapolut ja työaikojen joustot arvioidaan kohtalaisiksi. Yli 70 % uskoo alan tarjoavan mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen.
Ravintola-alaa suositellaan muille
Halukkuus suositella ravintola-alaa tuttaville on kohtalaisen hyvällä tasolla (64 %). Joukossa oli selvästi myös kriittisiä vastaajia (27 %).
Suositteluhalukkuus oli korkeinta yrittäjillä sekä pienissä ja suurissa yrityksissä. Heikointa se on keskikokoisissa yrityksissä ja kahvila-/tapahtumaravintoloissa.
Kansainvälistyminen on positiivinen asia
Kansainvälistyminen nähdään laajasti myönteisenä kehityssuuntana: kolme neljästä (76 %) pitää sitä positiivisena. Yrittäjät korostavat kansainvälistymisen tuomia mahdollisuuksia työntekijöitä yleisemmin (79 % vs. 75 %). Kansainvälisiä konsepteja, työvoimaa ja asiakaskuntaa pidetään ennen kaikkea rikkautena, ei uhkana.
Suurin osa (64 %) kokee englannin sopivan hyvin työkieleksi. Yrittäjät ovat hieman myönteisempiä (65 %) kuin työntekijät (62 %).
Tulokset vahvistavat kuvaa ravintola-alasta monikielisenä ja kansainvälistyvänä toimialana. Vain pieni osa vastaajista – erityisesti työntekijöistä – kokee vieraskielisen työympäristön haastavaksi.
Digitaalisuus tuo uusia mahdollisuuksia
Digitaalisuus nähdään ennen kaikkea mahdollisuutena, ei uhkana. Kuusi kymmenestä vastaajasta pitää teknologiaa tärkeänä kehityssuuntana ja kaksi kolmesta uskoo sen tukevan elämyksellisyyttä ja asiakaskokemusta.
Työntekijät suhtautuvat hieman yrittäjiä myönteisemmin digitalisaatioon, mutta vain noin puolet kokee sen tuovan konkreettisia kehitysmahdollisuuksia omaan työhönsä. Tämä viittaa siihen, että osaamisen ja käytännön hyötyjen välillä on vielä kuilu – digitaalisuuden potentiaali ei ole täysimääräisesti käytössä.
Myönteisimmin digitaalisuuteen suhtautuvat alle 25-vuotiaat ja suuryrityksissä työskentelevät. Ala tarvitsee lisää koulutusta, resursseja ja rohkeutta hyödyntää teknologiaa palvelutyön tukena.
Tulevaisuuteen suhtaudutaan varovaisen toiveikkaasti
Kaikista vastaajista noin kolmannes (36 %) odottaa alan yleisen tilanteen edelleen heikkenevän seuraavan vuoden aikana, ja vain 17 % uskoo sen paranevan. Yrittäjät ovat työntekijöitä toiveikkaampia (18 % vs. 14 %), mutta samalla heistäkin 37 % odottaa tilanteen huononevan. 39 % yrittäjistä uskoo alan yleisen tilanteen pysyvän ennallaan.
Optimismia löytyy uudistumisesta ja trendeistä. Yrittäjät (85 %) suhtautuvat niiden tuomiin mahdollisuuksiin työntekijöitä (81 %) optimistisemmin, mikä kertoo kehittämishalusta sekä uskosta markkinoiden monipuolistumiseen ja uusiin ravintolakonsepteihin. Alan muutos nähdään sekä haasteena että mahdollisuutena.
Yhteenveto
Ravintola-alan parhaiksi puoliksi koettiin ihmisten kohtaamiset, asiakaspalvelun tuottama välitön palaute ja työyhteisön merkitys. Työn vaihtelevuus, luovuus ja mahdollisuus itsensä toteuttamiseen tekevät työstä monipuolista ja palkitsevaa.
Yrittäjien vastauksissa painottuivat myös vapaus, vastuu ja mahdollisuus kehittää omaa yritystä. Kokonaisuutena alan vahvuudet liittyvät siis sosiaalisuuteen, työn monipuolisuuteen sekä mahdollisuuteen luoda asiakkaille elämyksiä ja merkityksellisiä kokemuksia.
Ravintola-alan sisäinen ääni on selkeä: ala on arvokas, merkityksellinen ja ihmisläheinen – mutta tarvitsee parempia toimintaedellytyksiä kukoistaakseen. Yrittäjät kantavat huolta kannattavuudesta ja arvostuksesta, työntekijät toivovat parempaa jaksamista ja työoloja.
Yrittäjiä ja työntekijöitä yhdistää sama perusta: ylpeys omasta työstä, intohimo asiakaspalveluun ja usko siihen, että ravintola-ala on paljon mainettaan parempi.
Tutkimusraportti on luettavissa netissä: wihuri.metrotukku.fi/ravintolabarometri
Ravintolatyöntekijät arvostavat työtään
01.12.2025
Lue lisää
Daniel Romi kultaputkessa
28.11.2025
