Oppisopimuksen myytinmurtajaiset

Oppisopimuksen myytinmurtajaiset

  • Teksti: Minna Halmetoja
  • Kuvat: Minna Halmetoja

Vitriini oikoo ravintola-alalla liikkuvia vääriä käsityksiä oppisopimuksesta.

Ammatillisten oppilaitosten kaikissa opinnoissa eli perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa voidaan hyödyntää oppisopimusta. Viimevuotisten koulutusuudistusten myötä oppisopimuksesta on ollut liikkeellä paikkansa pitämättömiä käsityksiä, joita seuraavassa oikovat helsinkiläisen ravintola Skifferin keittiöpäällikkö Turo Sarkima ja Stadin ammatti- ja aikuisopiston koulutustarkastaja Jani Viitala.

 

Myytti 1: Oppisopimus on ainoa työpaikalla oppimisen tapa

Ei ole. Toinen vaihtoehto on koulutussopimus, joka eroaa oppisopimuksesta siten, että opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan eikä työnantaja maksa hänelle palkkaa.

Koulutussopimuksessa työnteko yrityksessä voi ajoittua yhdestä viiteen päivälle viikossa. Opiskelijan tuntimäärä sovitaan yksilöllisesti työnantajan, opiskelijan ja oppilaitoksen edustajan kanssa. Oppisopimuksessa sen sijaan työnantajan tulee tarjota opiskelijalle palkallista työtä keskimäärin vähintään 25 tuntia viikossa.

Ammatillisten oppilaitosten henkilökunta auttaa löytämään parhaan mahdollisen kokonaisuuden kullekin yritykselle.

– Skifferissä on tällä hetkellä yksi opiskelija suorittamassa ammattitutkintoa oppisopimuksella. Perustutkinnon osalta yksi opiskelija lopetti juuri koulutussopimuksessa ja aloittamassa on kaksi opiskelijaa, toinen Viiskulman ravintolassa ja toinen Töölön yksikössä, Turo Sarkima kertoo.

 

Myytti 2: Oppisopimuksessa joutuu sitoutumaan opiskelijaan koko tutkinnon ajaksi

Ei joudu. Oppisopimuksessa kuten koulutussopimuksessakin voidaan suorittaa joko vain yksi tutkinnon osa, useita tutkinnon osia tai koko tutkinto. Esimerkiksi ravintola- ja catering-alan perustutkinto, josta valmistuu joko kokiksi tai tarjoilijaksi, sisältää yli 10 tutkinnon osaa.

– Koulutussopimusopiskelijat voivat suorittaa meillä esimerkiksi seuraavien tutkinnon osien näytöt: lounasruokien valmistus sekä katu- ja pikaruokapalvelut. Tavoitteena on, että tulevana kesänä kyseiset opiskelijat saavat meiltä kesätöitä. Tämä järjestely on kaikille osapuolille kätevä, Sarkima kiittää.

– Oppisopimusopiskelun kautta pystyn sitouttamaan työntekijäni ja kehittämään sekä omaa että ravintolan toimintaa, Turo Sarkima (vas.) ravintola Skifferistä sanoo.

Myytti 3: Opettaminen on siirtynyt kokonaan työpaikoille

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa säädetään: Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on suunnitella tutkinnon tai koulutuksen perusteissa edellytetyn ammattitaidon tai osaamisen hankkiminen, jos opiskelijalla ei ole osaamisen osoittamiseksi tarvittavaa aiemmin hankittua osaamista. Lisäksi koulutuksen järjestäjän tehtävänä on suunnitella opiskelijan tarvitsemat ohjaus- ja tukitoimet, seurata opiskelijan osaamisen kehittymistä sekä tarvittaessa suunnitella opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on suunnitella tutkinnon tai koulutuksen perusteissa edellytetyn ammattitaidon tai osaamisen osoittaminen.

– Koulutuksen järjestäjä opettaa ja ohjaa edelleen. Me opetamme niitä asioita, joita tutkinnon sisällöstä ei pystytä opettamaan työpaikalla, Jani Viitala tähdentää.

Yhdessä yrityksen kanssa pohditaan, mitä tutkinnon osia opiskelija voi juuri siinä yrityksessä suorittaa. Pystyykö hän oppimaan ja näyttämään yrityksessä tutkinnon osan kokonaisuudessaan, vai onko osioita, joiden oppiminen tapahtuu lähiopetuksessa oppilaitoksessa tai verkko-opintoina.

Viitalan mukaan toisinaan eteen tulee tapauksia, joissa työpaikkaohjaajilla yrityksissä on huoli siitä, tulevatko kaikki tutkinnon osalta tarvittavat asiat työpaikoilla esille. Useimmiten tulevat, eikä yritysten tarvitse olla siitä huolissaan. Koulutuksen järjestäjä varmistaa, että asiat käsitellään, jos ei työpaikalla niin sitten oppilaitoksessa. 

Sekä koulutus- että oppisopimuksessa on vaatimus, että työpaikoilla on osaavaa henkilöstöä opiskelijan ohjaukseen eli nimetty työpaikkaohjaaja. On toivottavaa, että he ovat käyneet työpaikkaohjaajakoulutuksen. Valmennuksessa he saavat tietoa eri tutkinnoista, ihmisten kohtaamisesta, erityistä tukea tarvitsevista oppijoista, palautteen annosta ja arvioin­nin suorittamisesta.

– Työpaikkaohjaaja oppii arvioimaan objektiivisesti, millaista työntekijän osaaminen on juuri heidän työpaikkansa prosesseissa suhteessa tutkinnon perusteisiin. Hän ei siis arvioi opiskelijaa suhteessa toiseen opiskelijaan, työntekijään saatikka itseensä. Työpaikkaohjaaja voi viedä ohjausosaamistaan myös muille työpaikalla. Hän tuntee tutkinnon osat ja pystyy helposti yhteistyöhön oppilaitoksen kanssa, Viitala korostaa.

Opiskelijan vastaanottava henkilö on tärkeässä roolissa, sillä hän antaa ensimmäisen kuvan siitä, millainen kyseinen työpaikka tai ala ylipäätään on.

Yritysten ei tarvitse huolehtia siitä, että jotakin jäisi opettamatta. Koulutuksen järjestäjä opettaa ne tutkintoon kuuluvat asiat, joita ei pystytä opettamaan työpaikalla.

Myytti 4: Oppisopimusprosessi vaatii työnantajalta paljon aikaa

Ei vaadi. Prosessi ei ole raskas. Ensimmäisellä kerralla se luonnollisesti vaatii enemmän aikaa kuin jatkossa, sillä alussa katsotaan yhdessä mahdollisuudet, joita kyseessä oleva yritys tarjoaa suoritettavan tutkinnon kannalta. Yhdessä keskustellen mietitään, mitä ammattitaitovaatimuksia tutkinnon osiin sisältyy ja mitä ammattitaidon osoittamistapoja on.

Yrityksen kanssa sovitaan ohjaus- ja arviointikäynneistä sekä määritellään oppilaitoksessa opittavat asiat. Työpaikoille ilmoitetaan hyvissä ajoin opiskelijoiden lähiopetuspäivät, jotta ne voidaan huomioida työvuorosuunnittelussa. 

Sekä koulutus- että oppisopimus suunnitellaan aina yhdessä työnantajan kanssa, ja niistä tehdään sopimuspaperit. Lisäksi koulutuksen järjestäjä laatii opiskelijalle henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman HOKSin, johon kirjataan yksilölliset osaamisen tunnistamista, tunnustamista, hankkimista, kehittymistä ja osoittamista sekä ohjaus- ja tukitoimia koskevat tiedot. Työnantaja tai joku työpaikan edustaja osallistuu myös HOKSin laadintaan ja päivittämiseen, kun koulutus järjestetään oppisopimuskoulutuksena tai koulutussopimukseen kuuluvana.

– Ihan selkeä juttu. Opettajat tietävät, mikä Skifferin konsepti on, millaiset opiskelijat sopivat ravintolaamme ja mitä tutkinnon osia täällä voi suorittaa. Tähtään opiskelijoiden rekrytointiin tämän yhteistyön kautta. Kyseessä on win win -tilanne. Meillä on hyvät suhteet, ja pystymme käymään tarvittaessa haastavimpiakin asioita läpi helposti, Sarkima sanoo.

 

Myytti 5: Oppisopimuksesta ei ole hyötyä omille työntekijöille

Kyllä on. Oppisopimuksella hankitaan tai vahvistetaan ammattia opiskelevan, rekrytoitavan tai jo työssä olevan henkilön osaamista.

– Toissa kesänä otimme töihin työntekijän, jolla ei ollut alan koulutusta mutta joka oli ollut alan töissä. Työntekijä itse ehdotti, että hän voisi työssään samalla opiskella oppisopimuksella.

Otin yhteyttä Stadin ammatti- ja aikuisopistoon. Yhdessä päädyimme siihen, että työntekijä voi suorittaa meillä ruokapalvelujen ammattitutkinnon. Hän aloitti opinnot viime syksynä, ja oppisopimus on tehty vuoden loppuun. On mainiota, että hänen opintoihinsa sisältyy myös tutkinnon osa työpaikkaohjaajaksi valmentautumisesta. Hän pääsee jatkossa auttamaan minua muun muassa arviointien suorittamisessa, Sarkima kertoo.