Ensimmäinen työpaikka on nuorelle usein elämänmittainen muistijälki. Se hetki, jolloin astutaan työelämään, kohdataan uudet ihmiset, opitaan sietämään epävarmuutta ja koetaan ensimmäiset onnistumiset. Työnantajalle ja esihenkilöille puolestaan on kunnia saada olla läsnä nuoren ensimmäisissä tärkeissä työelämän hetkissä. Tämä tärkeä tilaisuus kannattaa käyttää hyvin.

Kesätyöaika ei ole vain resurssiratkaisu lomakaudelle. Se on perehdyttämisen, johtamisen ja työyhteisötaitojen hiomisen aikaa myös työnantajalle. 

Perehdytys on paljon enemmän kuin työohjeita

Nuorten kesätyökokemuksia kartoittavat kyselyt ja käytännön havainnot kertovat samaa tarinaa: onnistuneen kesätyökokemuksen ytimessä on hyvä perehdytys. Kun työtehtävät on selkeästi kuvattu, vastuut sanoitettu ja työ opastettu rauhallisesti, syntyy nuorelle turvallisuuden tunne. Se antaa nuorelle tilaa keskittyä työn oppimiseen ja tekemiseen selviytymisen sijaan.

Parhaimmillaan perehdytys on rytmitettyä: ensin perusteet, sitten lisää haastetta. Mahdollisuus kysyä, erehtyä ja saada apua madaltaa kynnystä oppia. Tämä ei kehitä vain teknistä osaamista vaan vahvistaa nuoren pystyvyysuskoa ja työelämävalmiuksia pitkälle tulevaisuuteen.

Perehdytyksellä on myös suora yhteys työturvallisuuteen. Nuorille työntekijöille sattuu kesäkuukausina päivittäin työtapaturmia, joista suuri osa johtuu kokemattomuudesta.

– Nuorten tapaturmat johtuvat hyvin usein silkasta kokemattomuudesta. Ei osata varoa työkoneiden kanssa tai ei hallita oikeita tapoja tehdä työtä turvallisesti. Sehän on aivan luonnollista, ja juuri tämän vuoksi työnantajan kannattaisi kiinnittää nuorten työntekijöiden perehdyttämiseen erityisen paljon huomiota, kertoo Fennian riskipäällikkö Pia Välimaa.

– Työnantajan on hyvä muistaa, että nuorten sairauslomista tulee myös kustannuksia. Vaikka tapaturman hoitaminen menee työtapaturmavakuutukseen, voivat esimerkiksi nuoren poissaolosta aiheutuvat työjärjestelyt ja tuuraukset aiheuttaa lisäkustannuksia, eikä keskellä kesää löydy välttämättä tuuraajaa loukkaantuneelle työntekijälle.

Huolellisesti suunniteltu ja käytännönläheinen perehdytys – sekä työyhteisön hyvä esimerkki – on tehokkain tapa ehkäistä tapaturmia ja niistä aiheutuvia inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia.

Työyhteisö tekee kokemuksesta merkityksellisen

Nuorten kertomuksissa toistuu yksi asia ylitse muiden: työkavereiden merkitys. Ystävällinen vastaanotto, matala kynnys kysyä ja tunne siitä, että on aidosti tervetullut, vaikuttavat ratkaisevasti siihen, millaisena työelämä näyttäytyy.

– Palautteen saaminen ahkeruudesta ja oma-aloitteisuudesta voi vahvistaa nuoren käsitystä työn merkityksestä ja omasta roolista työyhteisössä. Hyvin annettu palaute voi ohjata nuorta oikeaan suuntaan elämässä ja kasvattaa itseluottamusta, kertoo Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Pia Aulaskoski.

Työyhteisö opettaa nuorelle paljon sellaista, mitä perehdytyskansiossa ei sanota: miten pyydetään apua, miten annetaan ja vastaanotetaan palautetta ja miten erilaiset ihmiset toimivat yhdessä. Samalla uratarinat ja kollegoiden polut avaavat nuorelle konkreettisesti sen, kuinka monenlaisia reittejä työelämässä voi kulkea. Tämä voi parhaimmillaan lisätä motivaatiota opintoihin ja kirkastaa tulevaisuuden suuntaa.

Esihenkilötyö on myös oppimista

Kesätyöntekijöiden saapuminen on oppimisen paikka myös esihenkilöille. Nuorten odotukset työelämää kohtaan ovat osin erilaisia kuin aiemmilla sukupolvilla: joustot, palaute, selkeät tavoitteet ja vapaa-ajan arvostaminen korostuvat. Tämä ei tarkoita vaatimusten madaltamista vaan johtamisen päivittämistä.

Hyvä esihenkilö uskaltaa kysyä: mitä tarvitset onnistuaksesi, miten voin tukea sinua? Nöyryys, avoin vuoropuhelu ja halu kehittyä ovat kovaa valuuttaa nykypäivän johtamistyössä. Samalla nuorilla on oma vastuunsa: työelämään tullaan oppimaan, ja myös kiire, kuormitus ja vaativat tilanteet ovat osa sitä oppia. Juuri niissä hetkissä syntyy usein suurin kasvu.

Joustot, palaute ja merkitys sitouttavat

Moni nuori yllättyy kesätöissä siitä, ettei työelämä olekaan niin hierarkkista ja raskasta kuin oli kuvitellut. Positiiviset kokemukset syntyvät vapaudesta, sopivasta haasteellisuudesta ja palautteesta. Palaute ahkeruudesta ja oma-aloitteisuudesta vahvistaa käsitystä työn merkityksestä ja omasta roolista työyhteisössä.

Samaan aikaan nuoret osaavat sanoittaa kuormitusta ja palautumisen tarvetta aiempaa avoimemmin. Työ ei ole ainoa elämänsisältö, ja joustot koetaan tärkeiksi. Tämä ei ole uhka työnantajalle – päinvastoin. Hyvinvoiva, kuultu ja arvostettu nuori on usein sitoutuneempi, oma-aloitteisempi ja valmis antamaan työssään enemmän.

Artikkeli on MaRan yhteistyö­kumppanien Fennian ja Elon tuottama.