Perehdyttäminen maksaa itsensä takaisin

Perehdyttäminen maksaa itsensä takaisin

  • Teksti: Henri Lassander
  • Kuvat: Timo Niemi

Perehdyttäminen ja työnopastaminen ovat paljon enemmän kuin vain työvälineiden opettelua. Perusteellisella opastuksella on suora yhteys myös yrityksen tuottavuuteen, työturvallisuuteen ja asiakaspalveluun.

Perehdyttäminen tarkoittaa ennen kaikkea uuden työntekijän opastamista työtehtäviin, mutta samalla se on myös tutustuttamista talon tavoille. Hyvällä perehdyttämisellä uusi työntekijä toivotetaan tervetulleeksi työyhteisöön ja opastetaan tekemään työnsä tehokkaasti ja turvallisesti. 

Ravintola- ja matkailualalla kiire on varsinkin sesonkiaikaan tuttua jokaiselle yrittäjälle. Tilanteet voivat vaihdella nopeasti, ja esimerkiksi keittiössä vaaditaan reagointikykyä. Silloin kasvaa myös riski, että jotain sattuu.

Yllättäviin tilanteisiin voi varautua huolehtimalla, että perehdytys on hoidettu kunnolla ja kaikki tietävät, miten toimia. 

– Silloin lunastetaan takaisin perehdytykseen panostettu työaika, Fennian riskipäällikkö Kimmo Salojoki sanoo. 
 

Myös kokenut kaipaa perehdytystä

Kun yritykseen palkataan kokenut ammattilainen, esimies saattaa erehtyä ajattelemaan, että perehdyttäminen on nopea läpihuutojuttu. Tässä piilee ansa: vaikka työntekijä olisi kokenut, eivät talon kulttuuri ja toimintatavat ole tuttuja. 

– Perehdyttämisen laiminlyönti voi pahimmillaan johtaa siihen, ettei yhteisiä pelisääntöjä ole, vaan jokainen toimii itselleen luonteenomaisella tavalla. Tästä seuraa monesti konflikteja, mikä puolestaan heikentää paitsi tuottavuutta, myös työturvallisuutta ja yhteishenkeä, Salojoki muistuttaa. 

Työnopastus koskee kaikkia yrityksen työntekijöitä ja tulee tarpeeseen, jos esimerkiksi yrityksen toimintatavat tai työvälineet muuttuvat. 

– Monesti uudet asiat ja käytännöt vaativat kertausta, jotta ne opitaan kunnolla. Varsinkin jos kyseessä on tapa, koska poisoppiminen on vaikeaa ja siksi hidasta. 

Salojoki muistuttaa, että työtehtävät muuttuvat, kun koneet kehittyvät tai esimerkiksi ergonomisista työskentelytavoista saadaan koko ajan uutta tietoa. 

– Vaikka ammattilainen osaisi tehdä työnsä hyvin, on toinen juttu, tekeekö sen tehokkaasti, ergonomisesti tai turvallisesti. Meillä kaikilla on totuttuja toimintatapoja, jotka tuntuvat luontevimmilta. Mutta entä jos työn voisikin tehdä nopeammin taikka työkaluja tai itseään säästäen? 

 

Kannusta nuoria kysymään

Kun yritykseen tulee nuori työntekijä, on perehdyttäminen erityisen tärkeää. Salojoen mukaan perehdyttäjän pitäisi osata asettua nuoren asemaan ja nykyajan vaatimuksiin. 

– Moni tekee sen virheen, että perehdyttää nuorta niin kuin haluaisi itseään perehdytettävän. Pitää osata ottaa huomioon nuoren valmiudet työelämään ja kyseiseen työtehtävään, Salojoki sanoo. 

Nuoret ovat aiempaa vaativampia laadukkaan perehdytyksen suhteen ja haluavat esimerkiksi palautetta enemmän kuin aikaisemmin. Toisaalta, nuori ei osaa asettua kokeneemman asemaan tai kyseenalaistaa saamaansa perehdytystä. 

– Perehdyttäjällä on tässä todella suuri vastuu, koska suomalaiset ovat perinteisesti vähän huonoja kysymään. Jos perehdyttäjä vain kysyy, että ymmärsikö uusi työntekijä varmasti, niin aika harva uskaltaa silloin myöntää, jos ei ymmärtänyt. 

Erityisesti ensimmäisinä työpäivinä kannattaa käyttää aikaa uusien työntekijöiden vastaanottamiseen. Jos esimiestä ei näy kuin satunnaisesti, ei työntekijä voi kysyä mahdollisti tärkeistä asioista, eikä hänelle pääse syntymään tunnetta, että hän on tervetullut työyhteisöön. Jos esimiehellä on kiire, kannattaa varmistaa, että perehdytyksestä huolehtii joku vakituisista työntekijöistä. 
 

Kesä on laskuhuijarin sesonkiaikaa

Perehdytyksessä kannattaa kiinnittää huomiota myös yrityksen taloudelliseen turvallisuuteen. Erilaiset laskutushuijaukset lisääntyvät roimasti kesälomien aikaan, jolloin yrityksissä työskentelee paljon sijaisia ja kesätyöntekijöitä. 

– Yleisesti puhutaan toimitusjohtajahuijauksista ja valelaskuista. Toimitusjohtajahuijauksessa rikollinen lähettää kiireellisen viestin toimitusjohtajan nimissä aidon näköisestä sähköpostiosoitteesta ja pyytää maksamaan liitteenä olevan laskun heti, sanoo Fennian riskipäällikkö Riikka Akselinmäki

Valelaskuissa puolestaan lähetetään sähköpostitse tekaistu, mutta aidonnäköinen lasku, joka näyttää tulevan talon sisältä tai tutulta asiakkaalta. 

– Erilaiset väärinkäytökset ja petokset kannattaa ottaa huomioon yrityksen perehdytysprosessissa, jotta väärennetyt laskut tunnistetaan ajoissa. Taitavasti tehdyt väärennökset ovat haastavia kaikille työntekijöille, eivät ainoastaan sijaisille, Akselinmäki muistuttaa.
 

Työvoimavuokraustoiminnan tuomat uudet haasteet

Henkilöstövuokraustoiminta on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi erityisesti hotelli- ja ravintola-alalla. Koska henkilöstö näin vaihtuu entistä nopeammin, on uusien työntekijöiden perehdytys avainroolissa.

– Perehdyttämiseen kannattaa satsata, jotta kulloinkin työssä oleva henkilökunta osaa käyttää oikein kaikkia keittiölaitteita tai esimerkiksi toimia oikein pelastautumistilanteissa, Salojoki muistuttaa. 

Vuokrahenkilöstön perehdytyksen merkitys ei vähene, vaikka työntekijä saattaisi olla yrityksen palveluksessa vain lyhyen aikaa. Päinvastoin, jotta vuokratyöntekijä voi toimia yrityksen toimintatapojen ja arvojen mukaisesti, tulee perehdytykseen panostaa riittävästi.  
 

Teksti on MaRan yhteistyökumppanin Fennian tuottama.