Lähes 80 prosenttia suomalaisista pienyrittäjistä kokee työnsä muuttuneen vaativammaksi viime vuosien aikana. Tulos selviää Elon pienyrittäjäkyselystä (10/2025). Elon myyntijohtaja Katja Ekman tiimeineen tekee työtä suomalaisen pk-sektorin parissa. Hän on nähnyt, miten taloudellinen epävarmuus on syönyt yrittäjien jaksamista, mutta pitää yrittäjien työn muutoksia silti hätkähdyttävän suurina.

– Viime vuodet ovat laittaneet monet yrittäjät aivan polvilleen. Kun korona-ajasta päästiin palaamaan normaaliin, iski Ukrainan sota ja kustannusten kova nousu. Hetkittäin on näyttänyt siltä, että mitään normaalia aikaa ei ole näköpiirissä, toteaa Ekman.

Minkälaisia seurauksia tällä on ollut yrittäjien hyvinvoinnille? Neljä kymmenestä yrittäjästä kokee Elon kyselyn mukaan voimakasta stressiä. Taustalla vaikuttavat toimintaympäristön epävarmuuden lisäksi kasvaneet työmäärät ja kiire, joka ei hellitä. Ekman on erityisesti huolestunut siitä, kuinka moni jää yksin haasteidensa kanssa.

– Kylmä tosiasia on, että mikäli yrittäjällä ei ole kattavaa työterveyshuoltoa, on julkisten palveluiden varassa vaikea saada apua ajoissa. Hoitojonoissa pienet ongelmat kasvavat usein isoiksi, ja pian voidaan puhua jo vakavista työkyvyn heikentymisistä, sanoo Ekman.

Lähes 70 prosenttia tunnistaa uusia kasvumahdollisuuksia 

Epävarmuuden keskellä yrittäjät katsovat silti luottavaisina tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Lähes 70 prosenttia Elon pienyrittäjäkyselyyn vastanneista uskoo pystyvänsä tunnistamaan uusia mahdollisuuksia yritykselleen ja yhtä suuri osuus myös luottaa löytävänsä resurssit niiden toteuttamiseen.

– Yrittäjien sinnikkyys on suuri voimavara heille itselleen, mutta se on myös kasvun tekemisen kannalta aivan olennainen asia. Moni onnistuminen lähtee pohjimmiltaan siitä, että luottaa asioiden tapahtuvan parhain päin ja uskaltaa ottaa riskin. Näissä yrittäjissä on kykyä tähän, kiteyttää Ekman.

Tulevaisuuden uskoon vaikuttaa Elon tutkimuksen mukaan myös yllättävä piirre. Ne yrittäjät, jotka saavat omalta verkostoltaan tukea, suhtautuvat myös tulevaisuuteen muita luottavaisemmin. Hyvät tukiverkostot edistävät myös yrittäjien kokemusta omasta työkyvystään. Elon tutkimus tuo ensimmäistä kertaa näkyväksi sen, miten vahvasti yrittäjien verkostot ja työkyky liittyvät toisiinsa.

– Toiset ihmiset ovat myös yrittäjälle kaikki kaikessa. Vaikka välillä uusien verkostojen luominen voi tuntua raskaalta, tämä tutkimus osoittaa, että se todella kannattaa. Hyvät ihmissuhteet muihin yrittäjiin toimivat sekä suojatekijänä vaikeuksilta että tarjoavat kasvun avaimia. Toivottavasti tämä tutkimus alleviivaa yrittäjille, miten tärkeää on pitää huoli sekä itsestään että verkostoista ympärillään, lausuu Ekman.

Aikaisemmin apua työkyvyn heikentymiseen

Yrittäjien hakemien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on asettunut korkeammalle tasolle kuin ennen pandemiaa. Sama kehitys näkyy myönnetyissä työkyvyttömyys-
eläkkeissä. Tyypillinen yrittäjä, jolle työkyvyttömyyseläke myönnetään, on 57-vuotias mies, jolla on tuki- tai liikuntaelinsairauksia. Yli 60-vuotiaiden osuus hakijoista kasvaa, ja jo 36 prosenttia uusista yrittäjien työkyvyttömyyseläkehakemuksista tulee tästä ikäryhmästä.

Yrittäjät hakevat työkyvyttömyyseläkkeitä 54-vuotiaina eli keskimäärin noin viisi vuotta myöhemmin kuin työntekijät. Elon palvelujohtaja Heini Pellinen toivoo, että yrittäjät tuntisivat nykyistä paremmin ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet tilanteessa, jossa oma työkyky on heikentynyt. Lisäksi hän vaatii yrittäjille nykyistä laajempia ennaltaehkäiseviä palveluita.

– Kyllä yrittäjän pitäisi saada aikaisemmin apua työkykynsä heikentymiseen. Toivon, että nykyjärjestelmää muutettaisiin niin, että eläkeyhtiöt voisivat olla tarjoamassa apua ennaltaehkäisevästi jokaiselle yrittäjäasiakkaalleen, toteaa Pellinen.