Joka kolmannen yrittäjän työkyky on alentunut. Yrittäjistä 40 prosenttia kokee pitkittynyttä ja haitallista stressiä melko tai erittäin paljon. Tämä näyttää hälyttävältä, työeläkeyhtiö Elon asiantuntija Katja Ekman sanoo.

Elo on seurannut yrittäjien työkyvyn kehitystä vuodesta 2014, ja jokaisella mittauskerralla lukemat ovat heikentyneet. Vuonna 2014 yrittäjien työkyky oli asteikolla 0–10 keskimäärin 8,4, mutta tällä mittauskerralla se oli enää 7,6.

Stressi ja työkyky kulkevat käsi kädessä. Tutkimustuloksissa koetun stressin määrä oli vahvasti yhteydessä sekä työkykyarvioon että työn imuun. Työn imu tarkoittaa työstä innostumista ja siihen uppoutumista, ja se ilmenee myös sinnikkyytenä, muutosketteryytenä sekä kykynä selvitä haasteellisista ajoista. Jos ihminen kokee työn imua, se suojaa haitalliselta stressiltä ja auttaa suojaamaan työkykyä.

– Erinomaista työkykyä raportoineista vain 20 prosenttia kertoi kokevansa melko tai erittäin paljon stressiä. Sitä vastoin heikosta työkyvystä kärsivistä 77 prosenttia raportoi kokevansa melko tai erittäin paljon stressiä, sanoo Ekman.

Sitoutuneiden yrittäjien ja omistajien kohdalla työn imu voi auttaa kestämään koviakin paineita.

– Yrittäjän on tärkeää huolehtia työkyvystään tekemällä niitä asioita, joista saa virtaa ja voimaa, sekä muistaa levon ja vapaa-ajan merkitys. Näin hän jaksaa panostaa henkilöstönsä hyvinvointiin, mistä syntyy positiivinen kierre. Toisaalta yrittäjä on usein persoonana sellainen, joka saa työstä voimaa ja jonka jaksaminen linkittyy siihen, miten vahva työn imu on.
 

Tunnettuus, maine ja luottamuskulttuuri tukipilareita

Tutkimuksen mukaan pitkällä aikavälillä jo ennen koronaa rakennetut asiat ovat olleet ratkaisevassa asemassa: tunnettuus ja maine voivat pelastaa paljon, ja muutoskyvykkyys sekä sisäisen kulttuurin avoimuus ovat tärkeitä tukipilareita, joihin yritys voi nojata vaikeina aikoina.

– Lähes 80 prosenttia vastaajista kertoi yrityksensä tunnettuuden ja maineen olleen erittäin tai melko merkittäviä tekijöitä koronasta selviämisessä, sanoo Ekman.

Lisäksi 65 prosenttia yrittäjistä piti yrityksen yhteistoiminnallista ja avointa luottamuskulttuuria erittäin tai melko merkittävänä tekijänä.

– Hyvä maine tarkoittaa, että yritystä arvostetaan ja se koetaan luotettavana kumppanina. Silloin mahdollisuudet menestykseen ovat keskimääräistä paremmat. Maine vakiinnuttaa asiakaskuntaa sekä markkina-asemaa, ja vahvat verkostot ja yhteistyökumppanit pitävät pinnalla. Tunnettuutta, mainetta ja yhteistoiminnallista yrityskulttuuria ei voi tehdä kvartaalissa. Ne rakennetaan pitkän ajan kuluessa.

Tutkimuksen mukaan 73 prosenttia kertoo nopean ja joustavan reagoinnin koronatilanteeseen olleen ratkaiseva tekijä. Ekmanin mukaan kriiseissä johdon pitää pystyä pitämään fokus perusasioissa.

– Täytyy pitää katse tulevaisuudessa ja hyödyntää olemassa olevaa dataa – myös organisaation sisältä – sekä tehdä laaja-alaista markkinoiden analysointia. Niiden pohjalta tulee uskaltaa tehdä rohkeita linjauksia, esimerkiksi ottaa strategia uudelleen tarkasteluun ja luopua taloudellisesti tuottamattomista toiminnoista. Erittäin tärkeää on myös panostaa avoimeen vuorovaikutukseen ja ottaa henkilöstö mukaan yhteiseen innovointiin.

Nopeaa reagointia ja innovatiivisuutta liiketoiminnassa nähtiin esimerkiksi viime keväänä ravintola-alan yrityksissä, kun toiminta muutettiin lennossa nouto- ja kotiinkuljetuspalveluiksi.
 

Inhimilliset resurssit menestyksen tekijänä

Kokeneena työkyky- ja muutosjohtajana sekä perheyrittäjänä Ekman korostaa, että liiketoiminnan johtamisen keskiössä tulisi olla yrityksen inhimilliset resurssit eli se potentiaali, jolla menestys luodaan.

– Luovuus ja kehittäminen edellyttävät sellaista yrityskulttuuria, jossa uskalletaan kokeilla ja myös epäonnistua. Tähän päästään johtamisella, joka suosii avointa keskustelua, kuuntelee mielipiteitä ja sallii kyseenalaistamisen.

Toimintaympäristön nopea muutos edellyttää johtamiselta uskallusta ja rohkeutta osallistaa työntekijöitä yhteisiin kokeiluihin. Osaamista tulee myös johtaa ja kehittää määrätietoisesti yrityksen kaikilla tasoilla.

– Työntekijät tuntevat parhaiten työnsä, asiakkaat ja toimialan. ”Kentältä” tulevat yleensä briljanteimmat oivallukset ja kehittämis­ideat, ja yhdessä tekemällä saadaan perusteellista uudistumista aikaan.

Yrittäjän resilienssi koostuu useista eri tekijöistä. Keskeisintä siinä on vahva usko tulevaisuuteen sekä kyky nähdä mahdollisuuksia. Yritystoiminnassa on paljon epävarmuustekijöitä, ja usein myös ennakoimattomat, ympäristöstä tulevat tilanteet yllättävät.

– Olennaista yrittäjyydessä onkin kyky sietää paineita ja ennakoimattomia tilanteita, olla jatkuvasti valppaana, analysoida ympäristön muutoksia ja varautua niin mahdollisuuksiin kuin uhkiin.

Uudistuvassa työelämässä korostuvat myös olennaisina yhteistyötaidot sekä osaamisen jakaminen.

– Ketteryyttä on kyky oivaltaa, että kaikkea ei tarvitse osata tai tehdä itse. Verkostoituminen ja kumppaneiden kanssa yhteistyössä toimiminen laajentavat omaa osaamista sekä mahdollistavat ajankäytön kohdentamisen olennaiseen. Ongelmanratkaisukyky on kriittisen tärkeä taito yrittäjälle.

Ketterä toimijuus näkyy myös kansainväliseen turismiin panostaneissa matkailualan yrityksissä, joissa palvelutarjontaa on kohdennettu enemmän myös kotimaisille matkailijoille sekä laajennettu yhteistyöverkostoja kattavampien palvelukokonaisuuksien mahdollistamiseksi.

Katja Ekman on johtamisen ja työkyvyn asiantuntija. Hän on toiminut yrittäjänä ja perehtynyt muutosjohtamiseen. Ekman uskoo, että motivoitunut ja osaava sekä työkyvyltään vankka henkilöstö on yrityksen kestävän kasvun ja menestyksen ehto.

Menesty yrittäjänä -tutkimuksella selvitettiin yrittäjien muutoskyvykkyyttä, menestystekijöitä, jaksamista ja työkykyä sekä korona-ajan selviytymiskeinoja. Tulokset julkistettiin tammikuussa 2021. 

Artikkelin teksti on MaRan yhteistyökumppanin työeläkeyhtiö Elon tuottama.