Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Metro-tukku ja MaRa tekivät yhteistyössä kyselyn 807 ravintola-alan päättäjälle, yrittäjälle, työntekijälle ja opiskelijalle. Tulokset olivat myönteisiä. Alan ammattilaiset ovat ylpeitä työstään. Asiakkailta saatu myönteinen palaute on erittäin arvokasta. Henkilöstö kuvaa työyhteisöä usein toiseksi perheekseen.

Kyselytutkimus antaa toisenlaisen kuvan ravintola-alan ammattilaisten tuntemuksista alaa ja sen työolosuhteita kohtaan kuin median kirjoitukset. Median kirjoitusten ideana on kaivaa epäkohtia ja yleistää koskemaan ne koko alaa. Toki alalla on yrityksiä, jotka eivät noudata työehtosopimuksia, maksa veroja tai kohtele henkilöstöään asianmukaisesti. Nämä yritykset ovat kuitenkin poikkeuksia, joten mediakirjoitukset antavat vääränlaisen kuvan ravintola-alasta ja sillä työskentelystä. Tämä oli pontimena Ravintolabarometri-nimisen kyselytutkimuksen tekemiselle.

Kyselyssä peräti neljä viidestä arvioi työpaikkansa työnantajana erittäin tai melko myönteiseksi. Alan suurin vahvuus liittyy työn merkityksellisyyteen, asiakaskohtaamisiin ja työyhteisön voimaan. Ravintola-ala on osalle henkilöstöä intohimoala, eivätkä he voisi kuvitella tekevänsä työtä jollakin muulla alalla.

Työhyvinvoinnin kannalta tärkein voimavara ovat työkaverit ja työyhteisö. Työn fyysisestä ja henkisestä raskaudesta huolimatta työkaverit ja hyvä tiimihenki auttavat kiireenkin keskellä. Jopa 96 prosenttia vastaajista kokee työkaverien ja kollegoiden tukevan omaa jaksamistaan. Työntekijät kuitenkin kaipaavat enemmän tukea esihenkilöiltä sekä työ- ja vapaa-ajan parempaa tasapainottamista.

Yli 90 prosenttia työntekijöistä ja yrittäjistä kokee ylpeyttä ammattitaidostaan ja asiakkaiden antamasta palautteesta. He katsovat myös, että ravintola-alan todellisuus on huomattavasti monipuolisempi kuin julkinen keskustelu antaa ymmärtää.

Ravintola-alaa pidetään edelleen vetovoimaisena, koska se tarjoaa vaihtelevuutta, luovuutta ja mahdollisuuksia tuottaa elämyksiä asiakkaille. Asiakkaat ja asiakaspalvelun merkityksellisyys lisäävät alan pito- ja vetovoimaa. Toimenpiteitä tarvitaan alan arvostuksen, työolojen ja esihenkilötyön vahvistamiseksi. Nuorten ja maahanmuuttajien sitouttamista pidetään tärkeänä alan tulevaisuuden kannalta.

Kuluttajien epävarmuus ja kitsaus palvelujen käytössä näkyy toisaalta epävarmuutena. Ravintolaruokailun trenditutkimuksen mukaan suomalaiset kuitenkin haluavat nauttia ruokaa ravintoloissa. Kun vahvan talouden aikana vuonna 2000 peräti 57 prosenttia suomalaisista ei ollut käynyt nauttimassa ruokaa ravintoloissa, syksyllä 2024 tällaisten ihmisten osuus oli pienentynyt 19 prosenttiin.

Kun talouskehitys vauhdittuu ja työttömyys vähenee, työvoimapula iskee niin matkailu- ja ravintola-alalle kuin myös muille toimialoille. Alan vetovoima nuorten keskuudessa ja pitovoima jo alalla työskentelevien keskuudessa nousee arvoon arvaamattomaan. Ravintolabarometrin tulokset luovat hyvän pohjan yritysten toiminnan kehittämiseksi. Alan lähtötaso on jo valmiiksi hyvä, mutta parannettavaakin vielä on.