Elinkeinoelämän keskusliiton heinäkuussa julkaiseman suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten suhdannenousu jatkui ja vahvistui alkukesän aikana, vaikka tämänhetkistä tilannetta kuvataan vielä keskimääräistä heikommaksi. Teollisuuden tuotanto kasvoi laajalti, ja myös rakentamisen tuotanto kääntyi nousuun matalalta lähtötasolta. Palvelualoilla myynnin kasvu oli maltillista.
Elinkeinoelämän näkymät lähikuukausille ovat kirkastuneet kaikilla päätoimialoilla. Tuotannon kasvun arvioidaan jatkuvan melko ripeänä koko loppuvuoden ja myös henkilöstön pitkään jatkuneen laskun kääntyvän loivaan nousuun.
Vahvistuvan kasvun rinnalla suhdannekuvassa on myös epävarmuuksia. Kustannusten nousupaine jatkuu edelleen voimakkaana, tosin kannattavuuden ennustetaan silti aavistuksen paranevan lähikuukausina. Vaikka suhdanteet ovat jo jonkin verran elpyneet, heikko kysyntä on yhä selvästi suurin kasvun este suomalaisyrityksissä – siitä kärsi 53 prosenttia vastaajista. Teollisuudessa kuitenkin myös työvoima- ja kapasiteettipula alkoivat yleistyä suhdannekäänteen myötä.
EK:n mukaan Persianlahden tilanne on edelleen suuri riski globaalille talouskehitykselle, sillä selkeää näkymää kestävästä rauhasta tai energiamarkkinoiden palautumisesta ei ole. Inflaatiopaineet eivät hellitä, ja korkonäkymä lähikuukausille on nouseva. Lisäksi kauppapolitiikan epävakaus ja Ukrainan sodan jatkuminen vaikuttavat yrityksiin.
Suomen talouskasvu on jatkunut odotettua vahvempana keväällä ja kesän alussa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote kasvoi huhti-kesäkuussa 0,9 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Viime vuoden huhti-kesäkuuhun nähden työpäiväkorjattu bruttokansantuote nousi 2,5 prosenttia.
Arvioiden mukaan alkuvuoden tietojen perusteella on mahdollista, että talouden kasvu yltäisi jopa kahteen prosenttiin tänä vuonna. Talouskasvua ovat vauhdittaneet investointien, viennin sekä yksityisen ja julkisen kulutuksen kasvu. Työttömyyden kääntymistä laskuun sitä vastoin odotellaan edelleen, sillä työttömyysaste kohosi huhti-kesäkuussa 11,4 prosenttiin.
Mara-alan tilanne elinkeinoelämän keskiarvoa heikompi
EK:n suhdannebarometrin mukaan matkailu- ja ravintola-alan suhdannetilanne oli edelleen normaalia heikompi heinäkuussa. Vaikka koko elinkeinoelämän suhdanneodotukset ovat kirkastuneet, mara-alan suhdanneodotukset ovat vielä niukasti miinuksella. Näkymien harmaansävy on kuitenkin haalentunut, sillä saldoluku oli −2 (2026 huhtikuussa −14).
Tiedustelun mukaan kysynnän riittämättömyys nähdään edelleen suurimpana myynnin kasvun esteenä. Myyntiodotukset lähikuukausille ovat varovaisia, mutta kuitenkin hieman aiempaa positiivisempia. Ammattityövoiman puute on edelleen olemassa, mutta esimerkiksi vuoden 2026 alkuun verrattuna se näyttäytyy nyt pienempänä ongelmana. Henkilökunnan määrä oli laskussa.
MaRan toukokuun lopussa toteuttamassa jäsenkyselyssä nousivat esiin samat huolet kuin suhdannebarometrissa. Kysynnän vähäisyys ja kustannusten nousu arvioidaan matkailu- ja ravintola-alan pahimmiksi uhiksi tulevaisuudessa. Myös heikko kannattavuus ja yleismaailmalliset epävarmuudet nousevat aiempaa voimakkaammin esiin uhkakuvissa. Kesäsesongilta liikevaihdon kasvua odotti noin kolmannes kaikista yrityksistä. Isompien yritysten odotukset olivat hieman paremmat, sillä 55 prosenttia odotti kesäsesongin olevan edellisvuotta parempi.
Yksityisellä kulutuksella iso merkitys talouskasvulle
Yksityisen kulutuksen pysyminen kasvu-uralla on erittäin tärkeää talouskasvun kannalta, sillä kotitalouksien kulutus muodostaa noin puolet Suomen bruttokansantuotteesta. Yksityistä kulutusta puolestaan ruokkii kuluttajien luottamus omaan ja Suomen talouteen.
Tilastokeskuksen luottamusindikaattorin mukaan kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli heinäkuussa vielä selvästi pitkän ajan keskiarvon alapuolella, mutta kuitenkin korkeimmalla tasolla sitten vuoden 2022 alun.
Positiivisen puolelle menee myös se, että kesällä kuluttajien odotukset sekä omaa että Suomen taloutta kohtaan paranivat. Odotukset ovat nyt pitkän ajan keskimääräisellä tasolla. Kuluttajien epävarmuus kohdistuu eniten työttömyyteen tai sen uhkaan. Näkemykset Suomen yleisestä työllisyyskehityksestä ovat pessimistisiä, ja työttömäksi joutumista pidetään edelleen suurena uhkana.
