Tilastokeskuksen matkailutilinpidon ennakkotietojen mukaan vuonna 2017 matkailun kokonaiskysynnän arvo Suomessa oli 15 miljardia euroa, jossa oli miljardi euroa kasvua edellisvuodesta. Kasvu oli pääosin peräisin matkailuviennistä, joka nousi 4,6 miljardiin euroon.
Kansainvälinen matkailu on kehittynyt vauhdikkaasti, sillä viimeisen kymmenen vuoden aikana matkailijamäärät ovat kasvaneet puolella miljardilla. Vuonna 2018 kansainvälinen matkailu kasvoi Maailman matkailujärjestö UNWTOn ennakkotietojen mukaan kuusi prosenttia, kun kansainväliset matkailijamäärät ylittivät 1,4 miljardin rajapyykin. Ennusteen mukaan vuonna 2030 matkailijamäärät nousevat noin 1,8 miljardiin. Euroopan osuus kansainvälisestä matkailusta on noin puolet.
Suomen osuus maailman matkailusta yltää 0,23 prosenttiin, mutta kasvupotentiaalia isompaankin osuuteen on olemassa. Tämän osoittaa ulkomaisten matkailijoiden yöpymismäärien kehitys Pohjoismaissa. Vuonna 2018 ulkomaiset matkailijat yöpyivät suomalaisissa hotelleissa 5,7 miljoonaa kertaa, mikä oli noin prosentin enemmän kuin vuotta aiemmin ja 18 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013.
Vuodesta 1995 lähtien kasainvälisten matkailijoiden määrä on noussut 167 prosenttia. Lähde: UNWTO international tourist arrvials 2019, 2018*= ennakkotieto.
Suomen kasvuluvut kuitenkin kalpenevat, kun otetaan vertailukohteeksi vaikkapa naapurimaa Ruotsi. Siellä ulkomaiset matkailijat yöpyivät hotelleissa viime vuonna lähes 10 miljoonaa kertaa, mikä oli 6,8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017 ja peräti 45 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013.
Tiedot vuodelta 2019 kertovat, että Suomen matkailun noste on jatkunut myös kuluvana vuonna hyvällä tasolla. Tammi-helmikuussa kirjattiin kaikissa majoitusliikkeissä yhteensä 2,2 prosenttia enemmän yöpymisvuorokausia kuin vuotta aiemmin. Ulkomaisten yöpymiset lisääntyivät prosentilla viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
Lentojen varaustilannetiedot ulkomailta Suomeen osoittavat, että lähikuukausina lentovaraukset erityisesti Saksasta, USA:sta, Japanista ja Venäjältä ovat kasvussa. Sen sijaan varsinkin Kiinasta mutta myös Isosta-Britanniasta tulevat varaukset ovat laskussa.
Matkailuviennin osuus Suomen vientituloista oli 5,3 prosenttia vuonna 2017. Matkailu on kolmanneksi suurin palveluviennin ala, ja se on kasvanut enemmän kuin muu palveluvienti. Lähde: Tilastokeskus 2019.
Ulkomaisten matkailijoiden määrän kasvun lisäksi yhteistyö toimialan sisällä ja panostukset matkailuvientiin poikivat vuodelle 2017 poikkeuksellisen suuren euromääräisen kasvun. Tilastokeskuksen matkailutilinpidon ennakkotiedon mukaan ulkomainen matkailukysyntä eli matkailuvienti kasvoi noin miljardilla eurolla edellisvuodesta ja oli 4,6 miljardia euroa vuonna 2017.
Matkailun osuus bruttokansantuotteesta nousi ensimmäisen kerran 2,6 prosenttiin. Matkailuvienti kasvoi enemmän kuin useimmat muut vientialat. Esimerkiksi sekä kemianteollisuuden että sähköteollisuuden tuotteiden vienti kasvoi 12 prosenttia. Elintarviketeollisuuden tuotteiden vienti lisääntyi 5 prosenttia, mutta sen arvo jäi reiluun neljännekseen matkailuviennin arvosta.
Suomen vientituloista (86,2 mrd. €) matkailuviennillä on 5,3 prosentin osuus. Palveluiden vientituloista (26,5 mrd. €) matkailuvienti yltää jo 17,2 prosenttiin, mikä tarkoittaa matkailun olevan kolmanneksi suurin palveluviennin ala vuonna 2017. Edellä olivat vain televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut ja muut liike-elämän palvelut.
Matkailuviennin kasvu (+27 %) oli selvästi muuta palveluvientiä ripeämpää, sillä ilman matkailuvientiä palveluvienti kasvoi noin 6 prosenttia.
Matkailutilinpito tilastoi matkailun suoria taloudellisia vaikutuksia, jotka syntyvät matkailijoiden kuluttaessa tuotteita ja palveluita. World Travel & Tourism Council WTTC on kehittänyt matkailun kokonaisvaikutuksen laskemiseksi menetelmän, johon sisältyvät myös matkailun epäsuorat ja välilliset vaikutukset. Matkailun kokonaisvaikutus Suomen bkt:hen oli WTTC:n tuoreiden laskelmien mukaan noin 20,2 miljardia euroa (noin 8,7 % bkt:stä) vuonna 2018.
Suomen matkustustaseen kehitys 2001–18 (ennakkotieto). Alijäämän kasvu on ollut viime vuosina rajua: vuodesta 2013 se on kasvanut 1,3 miljardilla eurolla. Lähde: Tilastokeskus 2019.
Matkustustaseen ennakkotietojen mukaan vuonna 2018 Suomen matkailutulot (3 041 milj. euroa) kasvoivat 1,7 prosenttia, kun vastaavasti matkailumenot (5 129 milj. euroa) lisääntyivät 4,2 prosenttia. Matkustustaseen alijäämän arvo oli siten noin 2,1 miljardia euroa. Matkustustaseen alijäämän kasvu on ollut viime vuosina rajua, sillä vuodesta 2013 se on kasvanut 1,3 miljardilla eurolla.
Alijäämän kasvu kertoo siitä, että suomalaiset ovat aiempaakin innokkaampia ulkomaanmatkailijoita. Osa tästä innokkuudesta pitäisi saada kanavoitua kotimaanmatkailuun. Tällöin matkustustaseen alijäämä pienenisi ja samalla Suomen matkailualan lisäksi myös koko kansantalous hyötyisi, kun matkailun tuottamat verotulot lisääntyisivät.
Matkailutilinpidon käsitteet
Maksutaseen osana oleva matkustustase kuvaa Suomen kansainvälisten matkailutulojen ja -menojen suhdetta.
Matkustustase on positiivinen eli ylijäämäinen, jos Suomessa käyneiden ulkomaisten matkailijoiden tuomat tulot ovat suuremmat kuin suomalaisten kulutus ulkomaanmatkoilla. Vastaavasti matkustustase on negatiivinen eli alijäämäinen, jos Suomessa käyneiden ulkomaisten matkailijoiden tuomat tulot ovat pienemmät kuin suomalaisten kulutus ulkomaanmatkoilla. Ulkomaisten matkailijoiden kulutus Suomessa jaetaan vapaa-ajan matkoihin sekä työmatkoihin.
Henkilöliikennetase kuvaa Suomen ja ulkomaiden välisten kansainvälisten henkilökuljetusten tuloja ja menoja. Henkilöliikennetaseen tulot muodostuvat suomalaisten lento- ja laivayhtiöiden ulkomaisilta matkustajilta saamista tuloista. Menot taas muodostuvat ulkomaisten lento- ja laivayhtiöiden suomalaisilta matkustajilta saamista tuloista. Henkilöliikennetase sisältää matkalippujen lisäksi matkatavarat sekä kaiken kulutuksen näissä kulkuvälineissä.
Matkustustaseen matkailutulot ja henkilöliikennetaseen tulot muodostavat matkailutilinpidon ulkomaisen matkailukysynnän, jota kutsutaan myös matkailuvienniksi. Vuonna 2017 matkailuvientiin (4,6 milj. euroa) sisältyi matkustustaseen matkailutuloja noin 3 miljoonaa euroa ja henkilöliikennetaseen tuloja noin 1,6 miljoonaa euroa.
