Maksutaseen osana oleva matkustustase kuvaa Suomen kansainvälisten matkailutulojen ja -menojen suhdetta. Matkustustase on negatiivinen eli alijäämäinen, sillä Suomessa käyneiden ulkomaisten matkailijoiden tuomat tulot ovat pienemmät kuin suomalaisten kulutus ulkomaanmatkoilla.
Tilastokeskuksen tuottaman matkustustaseen mukaan Suomen matkailutulot (2,45 mrd. euroa) nousivat 16 prosenttia edellisvuodesta vuonna 2023, kun vastaavasti matkailumenot (5,3 mrd. euroa) lisääntyivät 28 prosenttia. Tilanne on kuitenkin varsin toinen, kun verrataan vuoden 2023 lukuja koronapandemiaa edeltäneeseen aikaan. Vuoteen 2019 nähden viime vuoden matkailutulot olivat peräti 26 prosenttia pienemmät ja vastaavasti matkailumenoihin kertyi viiden prosentin lisäys.
Matkustustaseen alijäämä kasvoi viime vuonna ennätysmäisesti 2,85 miljardiin euroon. Alijäämän kasvu on ollut raju, sillä vuoteen 2022 nähden kasvu oli 0,8 miljardia euroa, ja vuodesta 2013 alijäämä on lisääntynyt yli kahdella miljardilla eurolla.
Matkustustaseen alijäämän kasvu kertoo toisaalta siitä, että venäläisten ja aasialaisten matkailijoiden puuttumista markkinoilta ei olla pystytty ainakaan vielä paikkaamaan muualta tulevilla matkailijoilla. Lisäksi suomalaiset ovat innokkaita ulkomaanmatkailijoita. Osa tästä innokkuudesta pitäisi saada kanavoitua kotimaanmatkailuun. Matkustustaseen alijäämä pienenisi ja Suomen matkailualan lisäksi koko kansantalous hyötyisi matkailun tuottamien verotulojen lisääntymisestä.
Alkoholin matkustajatuonnista huomattavat verotulomenetykset
MaRa oli mukana yhteistutkimuksessa, jossa Visitory Oy selvitti valtiolle alkoholin maahantuonnista ja verkko-ostoista koituvat laskennalliset veromenetykset. Laskennassa huomioitu tuodun alkoholin määrä perustui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottamiin tietoihin.
Suomalaisten ulkomaanmatkailu on kasvanut koronapandemian jälkeisenä aikana. Siten myös alkoholin matkustajatuonti ulkomailta on nousemassa samalle tasolle kuin aiemmin.
Alkoholituonnin seurauksena myyntituloja menetettiin viime vuonna arviolta 475,5 miljoonaa euroa. Suomen valtion verotulojen laskennalliset menetykset nousivat 300,5 miljoonaan euroon verrattuna siihen, että alkoholi olisi ostettu Suomessa. Veromenetyksistä 221,5 euroa tulee alkoholiverosta ja 79 miljoonaa euroa arvonlisäverosta.
Ulkomailta tehtyjen alkoholin verkko-ostojen määrä on myös huomattava. Verkko-ostoista aiheutuvat veromenetykset olivat vuonna 2023 noin 44 miljoonaa euroa, joten yhteenlasketut veromenetykset alkoholituonnista ja verkko-ostoista nousivat noin 345 miljoonaan euroon. Verkko-ostojen laskelmassa ei ole huomioitu, että arvioiden mukaan vain muutama prosentti ostajista maksaa asianmukaiset verot tuonnistaan.
Suomi on jo nykyisin kärkisijoilla kansainvälisessä verotasovertailussa: Maassamme on OECD-maiden neljänneksi kirein kokonaisveroaste. Hallituksen kehysriihipäätös nostaa yleisen arvonlisäverokannan EU-maiden toiseksi korkeimmaksi.
Ravintolaruoan arvonlisäverokanta on EU-maiden kuudenneksi korkein. Lisäksi Suomi on EU:n ankarin verottaja kaikissa alkoholijuomakategorioissa: oluen alkoholijuomaverotaso on noin 60 prosenttia kireämpi kuin EU-maiden kakkospaikkaa pitävässä Irlannissa ja peräti kolminkertainen verrattuna Viroon.
Naapurimaiden väliset suuret erot verotasoissa kannustaa alkoholijuomien maahantuontiin, jolloin Suomi menettää verotuloja.
Alkoholijuomavero kiristyi
30.01.2024
