Maksutaseen osana oleva matkustustase kuvaa Suomen kansainvälisten matkailutulojen ja -menojen suhdetta. Matkustustase on negatiivinen eli alijäämäinen, jos ulkomaisten matkailijoiden Suomeen tuoma tulo ovat pienempi kuin suomalaisten kulutus ulkomaanmatkoilla.
Matkustustaseessa matkailutulojen eli matkailuviennin lähteenä on siirrytty käyttämään vuonna 2023 käynnistynyttä Visit Finlandin Matkailijamittari-tutkimusta, joka mittaa erityisesti ulkomaisten matkustajien rahankäyttöä Suomessa. Aiemmin matkailutulojen tiedot perustuivat Tilastokeskuksen tuottamaan rajahaastattelututkimukseen, majoitustilaston ulkomaisten yöpymisten muutokseen sekä muihin lähteisiin.
Näiden lähteiden välillä on selvä tasoero, ja matkustustaseen aikasarja on tarkistettu takautuvasti eron umpeen kuromiseksi. Siten matkustustaseen historiatiedoissa alijäämät korjaantuivat hieman aiempaa pienemmiksi.
Matkustustaseen mukaan vuonna 2024 Suomen matkailutulot nousivat edellisvuodesta 2,2 prosenttia 3,8 miljardiin euroon, kun vastaavasti matkailumenot lisääntyivät 6,4 prosenttia 5,7 miljardiin euroon. Kun verrataan vuoden 2024 lukuja koronapandemiaa edeltäneeseen aikaan, ollaan kuitenkin matkailutulojen osalta selvästi jäljessä. Vuoteen 2019 nähden viime vuoden matkailutulot olivat 15,7 prosenttia pienemmät ja vastaavasti matkailumenoihin kertyi 12,5 prosentin lisäys. Matkustustaseen alijäämä oli viime vuonna lähes 1,9 mrd. euroa. Matkustustaseen alijäämän kasvu on ollut raju, sillä vielä vuonna 2019 alijäämä oli noin 0,5 mrd. euroa.
Matkailuviennin arvo kasvoi edellisvuodesta
Kun matkustustaseen ilmoittamaan matkailutuloon lisätään kansainvälisen matkustajaliikenteen tuomat tulot, saadaan selville Suomen matkailuviennin arvo. Suomen matkailuviennin arvo oli 5,5 miljardia euroa vuonna 2024, ja sen osuus palveluviennistä ylsi ennakkotiedon mukaan yli 14 prosenttiin. Matkailuviennin arvo kasvoi hieman vuodesta 2023, jolloin se oli 5,4 miljardia.
Suomalaisten into ulkomaanmatkailuun on edelleen suuri. Osa tästä innokkuudesta pitäisi saada kanavoitua kotimaanmatkailuun. Matkailun tuottamat verotulot pienentäisivät matkustustaseen alijäämää, ja hyödyttäisivät Suomen matkailualan lisäksi koko kansantaloutta.
Alkoholin maahantuonnista mittavat verotulomenetykset
MaRa on mukana yhteistutkimuksessa, jossa Visitory Oy selvittää kuluttajien tekemistä alkoholin maahantuonnista ja verkko-ostoista koituvat valtion laskennalliset veromenetykset. Laskennassa huomioitu tuodun alkoholin määrä perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottamiin tietoihin.
Alkoholituonnin seurauksena myyntituloja menetettiin viime vuonna arviolta 376,9 miljoonaa euroa, ja valtion verotulojen laskennalliset menetykset olivat 271,2 miljoonaa euroa verrattuna siihen, että alkoholi olisi ostettu Suomessa. Veromenetyksistä noin 200 miljoonaa euroa tulivat alkoholiverosta ja loput olivat peräisin arvonlisäverosta.
Ulkomailta tehtyjen alkoholin verkko-ostojen määrä on myös huomattava. Verkko-ostoista aiheutuva veromenetys oli vuonna 2024 noin 45 miljoonaa euroa. Alkoholituonnin ja verkko-ostojen aiheuttama yhteenlaskettu veromenetys nousi noin 316 miljoonaan euroon. Verkko-ostojen laskelmassa ei ole huomioitu, että arvioiden mukaan muutama prosentti ostajista maksaa asianmukaiset verot tuonnistaan.
Suomessa on EU:n korkein alkoholijuomaverotaso niin oluessa, viinissä kuin väkevissäkin. Oluen alkoholijuomaverotaso on Suomessa noin 60 prosenttia kireämpikuin EU-maiden kakkospaikkaa pitävässä Irlannissa ja peräti kolminkertainen verrattuna Viroon. Se kannustaa kuluttajia alkoholijuomien maahantuontiin ja verkko-ostoihin, minkä vuoksi Suomelta jää verotuloja saamatta.
