Poliittinen ja taloudellinen epävarmuus heikentää näkymiä

Poliittinen ja taloudellinen epävarmuus heikentää näkymiä

  • Teksti: Ari Peltoniemi
  • Kuvat: Shutterstock

Erityisesti sähkön hinnannousu kurittaa yritysten kannattavuutta.

Talouden tulevaa kehitystä kuvaavat indikaattorit ovat huolestuttavalla tasolla. Valtiovarainministeriön (VM) syyskuussa julkaiseman ennusteen mukaan bruttokansantuote (bkt) kasvaa Suomessa 1,7 prosenttia kuluvana vuonna. Alkuvuoden suotuisa kehitys tuotannossa ja työllisyydessä pitää talouden kasvussa vuositasolla, vaikka loppuvuoden talouskasvun arvioidaan olevan ennakoitua hitaampaa. Vuonna 2023 talouskasvu hidastuu VM:n arviossa 0,5 prosenttiin, mutta osa ennustelaitoksista odottaa bkt:n muutoksen olevan jopa lievästi miinusmerkkinen.

Suomen julkinen talous vahvistuu vielä kuluvana vuonna verotulojen kasvun ja koronapandemian vuoksi tehtyjen tukitoimien vähentymisen ansiosta. Kuitenkin jo vuonna 2023 tilanne muuttuu, kun talouden kasvu hidastuu ja työllisyys heikkenee. Julkinen talous pysyy rakenteellisesti alijäämäisenä tulevat vuodet, ja julkisessa taloudessa on pidemmällä aikavälillä edessä kestävyysvaje. Vuonna 2023 alijäämä on noin 8,3 miljardia euroa, mikä on kolme prosenttia suhteessa bkt:hen (VM 9/2022).

Palveluyrityksiin suoraan vaikuttava kuluttajien luottamus on inflaation kiihtymisen myötä heikentynyt voimakkaasti. Tilastokeskuksen tuottaman kuluttajien luottamusindikaattorin eri osatekijöistä kuluttajien näkemykset oman talouden kehityksestä olivat vielä keväällä kohtuullisella tasolla.

Syyskuussa kuluttajien näkemykset omasta taloudestaan heikkenivät selvästi elokuuhun ja varsinkin viime vuoden syyskuuhun verrattuna. Odotukset sekä omasta että Suomen talou­desta vuoden kuluttua olivat synkemmät kuin kertaakaan aiemmin mittaushistorian 1995–2022 aikana. Arviot myös oman ja Suomen talouden nykytilasta olivat syyskuussa hyvin heikot.


 

 


Matkailu- ja ravintola-ala kärsii keskimääräistä enemmän

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on sysännyt energiamarkkinat rajuun häiriötilaan, kun Suomi ja muut länsimaat yrittävät irrottautua Venäjä-riippuvuudesta energian tuonnissa. Sähkön saatavuus on heikentynyt, ja samalla sen hinta on noussut räjähdysmäisesti. Suomessa sähkön kuluttajahinta oli kuluvan vuoden elokuussa 43 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin, kun viime vuoden elokuussa mentiin vielä maltillista kolmen prosentin vuosimuutosvauhtia.

EK:n syyskuun lopulla toteuttaman yrityskyselyn mukaan suomalainen elinkeinoelämä kärsii tällä hetkellä voimakkaasti Venäjän hyökkäyssodan seurauksista. 13 prosenttia yrityksistä arvioi kohonneiden energiahintojen vaarantavan liiketoiminnan kannattavuuden. Lähes joka neljäs työnantajayritys suunnittelee lomauttavansa henkilökuntaansa seuraavan puolen vuoden aikana.

Yrityskyselyn toimialakohtaista tuloksista selviää, että kohonneet energiahinnat merkitsevät matkailu- ja ravintola-alalle isompaa lovea kannattavuuteen kuin elinkeinoelämälle keskimäärin. 22 prosenttia matkailu- ja ravintola-alan yrityksistä näkee liiketoiminnan vaarantuneen energiahintojen nousun vuoksi. 

MaRan oman jäsenkyselyn mukaan reilulla puolella alan yrityksistä sähköön liittyvät kustannukset nousevat 50–300 prosenttia seuraavan kuuden kuukauden kuluessa verrattuna vuoteen 2021. Sähkön hinnannousu vaikuttaa kannattavuuteen noin 85 prosentilla yrityksistä. Ensi vuoden kevättalvella 16 prosenttia arvioi olevansa konkurssiuhan alla tai lopettaneensa toimintansa sähkön hinnannousun takia.