Luonnonvarakeskus ja REINU econ selvittivät MaRan toimeksiannosta matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yritysten korona-ajan tappioita ja valtiontukia yrityksille.
Tutkimuksen mukaan nopeat ja ennakoimattomat rajoitustoimet tekivät majoitus- ja ravitsemistoiminnan yritysten toimintaympäristöstä haastavan. Toisaalta rajoitusten poistuessa tai lieventyessä kysynnän palautuminen oli nopeaa.
Merkittävää on se, että kuluttajien omaehtoisen käyttäytymismuutoksen takia yritykset olisivat kohdanneet kysynnän laskun ilman rajoituksiakin. Nopeasti asetettujen ja voimaan tulleiden rajoitusten ennakoimattomuus teki liiketoiminnan harjoittamisesta kuitenkin poikkeuksellisen vaikeaa.
Rajoitusten vaikutukset näkyivät vuosina 2020 ja 2021 suoraan toimialan liiketoiminnan kehityksessä. Majoitus- ja ravitsemisalan liikevaihto laski lähes kolmanneksen noina vuosina. Rajoitusten asettaminen, kiristyminen ja muuttuminen näkyvät kaikissa mittareissa, joilla taloudellisia vaikutuksia on selvityksessä tarkasteltu.
Vaikutukset erilaisia toimialan sisällä
Koronapandemian alkuvaiheessa keväällä 2020 koko matkailu- ja ravitsemisalan liiketoiminta reagoi samansuuntaisesti. Rajoitusten löysentäminen sekä sairastavuustilanteen tasoittuminen näkyivät kesällä etenkin ravintola-alan palautumisena.
Kesän 2020 jälkeen erot matkailu- ja ravitsemistoimialan sisällä kasvoivat. Esimerkiksi majoituksessa ja lounasravintoloissa elpyminen jäi vaisuksi. Kummankin liiketoiminnan taso oli selvityksessä tarkastelluilla taloudellisilla mittareilla vuonna 2021 edelleen vuoden 2019 alapuolella.
Lounas- ja opiskelijaravintolatoimintaan ei kohdistunut suoria rajoituksia. Liiketoimintavaikutukset muodostuivat etätyöhön ja etäopiskeluun liittyneistä suosituksista. Samaan aikaan päivittäistavarakaupan valmisruokamyynti ja ravintoloiden ulosmyynti toimivat osaltaan lounasravintoloiden korvaajina.
Majoitustoiminnassa merkittävimmät vaikutukset kohdistuivat hotelleihin. Ulkomaisten yöpymisten määrä pysyi matalana, ja samaan aikaan myös kotimaan työmatkustus oli selvästi pandemiaa edeltäneen tason alapuolella.
Selvityksessä majoitustoiminnan osalta tehty kansainvälinen vertailu osoittaa, että pandemian taloudelliset vaikutukset olivat Suomessa samansuuntaiset Norjan, Ruotsin ja Tanskan kanssa. Matkustaminen ja liikkuminen vähenivät sekä rajoitusten ja suositusten vaikutuksesta että ihmisten käyttäytymismuutosten seurauksena kaikissa vertailumaissa. Näin siitä huolimatta, että erilaisten rajoitusten toteuttamisessa, annetuissa suosituksissa ja niiden ajoituksessa oli eroja vertailumaiden välillä.
Rajoitusten ennakoimattomuus haastoi yrityksiä
Rajoitusten negatiivisia taloudellisia vaikutuksia vahvistivat niiden heikko ennakoitavuus ja nopea aikataulu. Liiketoimintaa vaikeuttaneet ja paikoin liiketoiminnan sulkemiseen johtaneet rajoitukset toimenpantiin erittäin lyhyellä varoajalla. Rajoitusten parempi ennakoitavuus ja pidempi toimeenpanoaika olisivat helpottaneet yritysten sopeutumista etenkin työvoimatarpeen ja varastonhallinnan näkökulmasta.
Suomessa rajoitusten ja suositusten merkittävimmät suorat vaikutukset kohdistuivat ravintoloihin. Ravintolat kohtasivat suoria vaikutuksia aukioloon, anniskeluun, asiakaspaikkojen lukumäärään sekä liikkumiseen ja kokoontumiseen liittyneiden rajoitusten kautta. Velvoittavat rajoitukset kohdistuivat ennen kaikkea alkoholin myyntiin.
Rajoitusten kohdentumisen takia suorat vaikutukset olivat verraten erilaisia eri toimijoiden kesken. Esimerkiksi ruokaravintoloiden liiketoiminnan palautuminen oli nopeampaa kuin olut- ja drinkkibaareissa sekä yökerhoissa.