Suomi on tapahtumien ja kongressien suurmaa

Suomi on tapahtumien ja kongressien suurmaa

  • Teksti: Ari Peltoniemi
  • Kuvat: Timo Niemi

Tapahtuma- ja kokousmyynti kasvoi viime vuonna voimakkaasti. Kasvun arvioidaan jatkuvan tänä vuonna.

MaRan kongressi- ja tapahtumatoimialan jäsenilleen tekemän kyselyn mukaan vuonna 2018 järjestettiin noin 166 000 tapahtumaa ja kokousta. Se on 12 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tilaisuuksiin osallistui 6,6 miljoonaa henkeä, mikä on vajaat 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017.

Toimialalle tehtävän kyselyn kautta kokous- ja tapahtumatoimialan myynnin tunnusluvuista ja kehityssuunnista saadaan entistä yksityiskohtaisempaa tietoa. Vuonna 2018 tapahtumien ja kokousten liikevaihto eli myynti ilman arvonlisäveroa oli noin 271 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua edellisvuodesta 5 prosenttia. Tilaisuutta kohti liikevaihtoa kertyi 1 635 euroa.


 

Tapahtumiin ja kokouksiin osallistuneiden lukumäärä nousi edellisestä vuodesta runsaalla 300 000 hengellä eli vajaalla kuudella prosentilla.


Alan yritysten odotukset kuluvan vuoden kehityksestä ovat hyvin myönteiset. Yli 86 prosenttia vastanneista yrityksistä arvioi, että tapahtuma- ja kokousmyynti tulee kasvamaan vähintään jonkin verran vuonna 2019 verrattuna viime vuoteen. Yli kolmannes arvioi myynnin kasvun yltävän 4 ja 6 prosentin väliin.

Suomen maine erinomaisena kongressien järjestäjämaana näkyy kansainvälisten tapahtumien ja kokousten suurena osuutena. Vuonna 2018 kansainvälisten tapahtumien ja kokousten osuus oli arvion mukaan noin 15 prosenttia, mikä oli hieman suurempi kuin vuotta aiemmin.

Tapahtumilla ja kokouksilla on huomattavien suorien tulo- ja työllisyysvaikutusten lisäksi myös suuria välillisiä vaikutuksia. Kokous- ja tapahtumavieraat käyttävät paljon tapahtumakaupunkien palveluita, tekevät ostoksia ja hyödyntävät alueen kulttuuritarjontaa.


 

Yli 86 prosenttia tapahtuma- ja kokousalan kyselyyn vastanneista arvioi liikevaihdon kasvavan vuonna 2019 edellisvuoteen verrattuna. Laskuun uskoi vain 4,3 prosenttia.



Finlandia-talo on EU-kokousten keskus

Tänä vuonna kansainvälisessä mediakuvassa ja kongressitilastoissa näkyy Suomen EU-puheenjohtajuuskausi, joka alkoi heinäkuussa näyttävästi kolmella ministerikokouksella ja sarjalla virkamieskokouksia.

Yksistään Finlandia-talossa järjestetään puolen vuoden aikana noin 70 ministerikokousta ja kuusi epävirallista ministerikokousta.

Kokouspaikka on saanut kiitosta tilojen valoisuudesta ja toimivuudesta, henkilökunnan joustavuudesta sekä kestävän kehityksen periaatteista.

Kokousvieraille on tarjolla helsinkiläistä hanavettä, ja tarjoiluissa kasvisruoka on ensimmäisenä ruokalistoilla ja buffetpöydissä. Finlandia-ravintola hankkii raaka-aineet lähituottajilta.

– Myös viime vuonna ennätysajassa järjestetty Trumpin ja Putinin kokous lisäsi Helsingin ja Finlandia-talon kansainvälistä näkyvyyttä. Onnistuimmekin saamaan EU-kokousten lisäksi 39 kansainvälistä kongressia tälle vuodelle, Finlandia-talo Oy:n toimitusjohtaja Johanna Tolonen kertoo.  

Helsinkiä pidetään kansainvälisesti toimivana kongressi- ja kokouskaupunkina. Se näkyy muun muassa siinä, että Union of International Associations UIA:n mukaan Helsinki oli vuonna 2018 kongressikaupunkien kansainvälisessä vertailussa sijalla 14. Helsinki oli siten suositumpi kongressikaupunki kuin muut pohjoismaiset kaupungit. 

Helsingissä järjestettiin viime vuonna 329 kansainvälistä järjestökongressia.

Tapahtuma- ja kokousalan kysely

 

MaRa toteutti vuoden 2018 keväällä ensimmäistä kertaa tapahtuma- ja kokousalan kyselyn, jolle kuluvan vuoden tiedustelu on jatkoa. Kevään 2019 kyselyn kohdejoukkona olivat lähinnä hotellit ja kongressitalot sekä messutalot.

Tapahtuma- ja kokousmyynnillä tarkoitetaan kokous- ja juhlatiloissa tapahtuvaa tilavuokraa ja ravintolatoimintaa. Siihen ei sisälly majoitustoiminta tai muualla järjestetty ohjelmatoiminta.

Kyselyn ulkopuolelle jää kuitenkin tapahtumia ja kokouksia järjestäviä tahoja, joten esimerkiksi toimialan liikevaihto- ja kävijämääräluvut ovat todellisuudessa suurempia.