Suomen talous pysyi kasvun puolella kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon. Kasvua pitivät yllä lähinnä palveluiden kulutus ja nettoviennin parantuminen, sillä tuonti supistui vientiä enemmän. Suomen talouskasvu kuitenkin hyytyy loppuvuoden aikana. Syitä ovat muun muassa kohonneet elinkustannukset, korkeat korot sekä asuntorakentamisen ja teollisuuden tilauskantojen supistuminen.
Lisäksi työllisyyden jo pidempään jatkunut hyvä kehitys on pysähtymässä. Viimeisimpien talousennusteiden mukaan bruttokansantuote pysyy vuonna 2023 viime vuoden tasolla. Inflaatio jää loppuvuoden hidastuvasta tahdista huolimatta noin kuuteen prosenttiin.
Korkojen nousu on koetellut Suomen asuntovelallisia muuta euroaluetta enemmän, sillä meillä lähes kaikki asuntolainat on sidottu lyhyeen, vuoden tai sitä lyhyempään, viitekorkoon. Euroalueella vaihtuvakorkoisten lainojen osuus on keskimäärin alle viidennes uusista lainoista.
Bkt kasvu-uralle 2024?
Viime kuukausina tapahtunut inflaation hidastuminen ja ennusteet keskuspankin ohjauskorkojen nostosarjan päättymisestä antavat viitteitä siitä, että Suomen bruttokansantuote palaisi maltilliselle noin prosentin kasvu-uralle ensi vuonna. Euriborien huipputasojen odotetaan olevan nyt saavutettu ja loppuvuoden aikana korkotason ennakoidaan kääntyvän jo lievään laskuun. Hintojen nousun hidastumisen odotetaan jatkuvan ja vuonna 2024 inflaation arvioidaan jäävän noin kahteen prosenttiin.
Yksityinen kulutus on tärkeässä roolissa ensi vuoden talouskasvun kannalta. Inflaation hidastuminen yhdessä ansiotason nousun ja korkotason laskun kanssa vähentäisi säästämisen tarvetta ja samalla parantaisi kotitalouksien ostovoimaa.
Toki talouskasvu ei voi olla yksistään yksityisen kulutuksen varassa. Tarvitaan myös työllisyysasteen paranemista, viennin elpymistä ja geopoliittisen vastakkainasettelun pysymistä hallinnassa.
Huolena kustannusten nousun jatkuminen
MaRan syyskuussa toteuttaman jäsenkyselyn mukaan noin puolella alan yrityksistä liikevaihto kasvoi kesäkuukausina. Suurimman osan liikevaihdon kasvusta selittää hintojen nousu. Kustannusten kasvu rasittaa alan yrityksiä myös syksyllä samalla kun erityisesti korkeat korot syövät asiakkaiden ostovoimaa.
Jäsenkyselyssä yrityksiltä kysyttiin oman liiketoiminnan pahinta uhkaa tulevaisuudessa. Peräti 44 prosenttia yrityksistä katsoi kustannusten nousun jatkumisen olevan pahin uhka. Kysynnän vähäisyyttä piti pahimpana uhkana 20 prosenttia vastaajista ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta 15 prosenttia. Kesän jäsenkyselyn tuloksiin verrattuna työvoimapulan uhka on hieman talttunut, mutta huoli kysynnän vähäisyydestä on lisääntynyt.
Yrityksillä kohtalaiset odotukset syksylle
Verrattuna moneen muuhun alaan matkailu- ja ravintola-alan yritysten odotukset syksyn sesongille olivat kohtalaisella tasolla, sillä noin 40 prosenttia yrityksistä odotti kuluvan vuoden syksyn olevan edellisvuotista parempi.
Valtaosa kyselyyn vastanneita yrityksistä odottaa kuitenkin liikevaihdon kasvun jäävän alle kymmenen prosentin, joten kustannustason pysyminen korkealla ei juurikaan merkitse volyymin kasvua.
Alkoholijuomavero kiristyi
30.01.2024
