Hotelli IsoValkeisen yrittäjäpari Kirsi ja Mika Moisander kunniakrouvareiksi

Hotelli IsoValkeisen yrittäjäpari Kirsi ja Mika Moisander kunniakrouvareiksi

  • Teksti: Jari F. Lampén
  • Kuvat: Jari F. Lampén

Hotelliala on uuden aikakauden kynnyksellä, mutta kohtaamisille on edelleenkin tarvetta. Kuopiolaishotelli tarjoaa puitteet muun muassa järjestöjen kokouksille.

Kuopiossa, noin viiden kilometrin päässä keskustasta sijaitseva hotelli IsoValkeinen tuntuu aikamatkalta 50 vuoden taakse. Vaikutelma ei ole täysin hatusta vedetty, sillä hotellin rakennutti vuonna 1972 Kuopion osuuskauppa. Esikuvana oli tyylipuhdas amerikkalainen motelli.

Hotellin sijainti mietittiin huolella, sillä 1970-luvun alussa valmistui Kuopion keskustan ohittava Viitostien uusi linjaus, ja koko kansakunta oli vauhdilla siirtymässä kumipyörille.

Sekä työkseen matkustavat että lomailijat tarttuivat innolla autoilun mahdollistamaan vapauteen ja tarvitsivat matkoillansa majoitusta. Kaupunkihotelleissa yövyttäessä pysäköinti tuotti joskus ongelmia, mutta uudessa moottorihotellissa auton sai oman huoneen oven eteen. Kaikki huoneet ovat maan tasolla neljässä rivitalossa. Autoiluhistoria näkyy yhä hotellin kokoustilojen nimissä, joita ovat muun muassa Kärry ja Kaara. Paikallisten puheissa hotelli IsoValkeinen on edelleen motelli.

– Osuuskauppa teki pohjatyöt todella hyvin, sillä hotellin sijainti on edelleen erinomainen. Siilinjärvellä sijaitsevalle Kuopion lentokentälle on vain kymmenen kilometriä, ja rakennukset ovat luonnonkauniin Iso-Valkeisen järven rannassa. Aluksi parkkipaikalla oli vain pieni koppi. Sieltä myytiin polttoainetta ja rahastettiin huoneet, joita oli kahdessa rivitalossa. Kahvila-ravintola oli puolta pienempi kuin nykyisin. Myöhemmin rakennettiin pari rivitaloa lisää ja rantasauna, jonka aulassa on nykyään myös kuntosalilaitteita, Mika Moisander kertoo.

Kun Kuopiossa järjestetään kokouksia tai muita tapahtumia, maaseudulta tulevat isännät ja emännät jäävät mielellään IsoValkeiseen sen sijaan, että lähtisivät keskustaan tuskailemaan parkkipaikkojen ja yksisuuntaisten katujen kanssa.

Osuuskaupan jälkeen paikassa oli ollut kaksi yrittäjää, kun Moisanderit ryhtyivät IsoValkeisen hotelliyrittäjiksi vuonna 2005. Yrittäjät ovat tiloissa vuokralaisina.

Kiinteistönomistaja saa Moisandereilta kehuja, sillä peruskorjaukset on tehty ajallaan ja talotekniikka on kunnossa. Eristykset ja vesikatto on uusittu, ja koko ravintolan pohjoispuoli remontoitiin kokonaan muutama vuosi sitten. Ainoastaan ulkokuori on alkuperäinen, oman aikansa edustaja.

Kirsi Moisander kertoo, että hotellihuoneita uusitaan koko ajan. Motellimaisessa talossa yhden huoneen remontti ei tuota muille asukkaille liikaa häiriötä, ja töitä voidaan tehdä, vaikka viereisessä rakennuksessa on asiakkaita. Keväällä 2016 tehtiin isompi remontti, jossa uusittiin kaikki standard- ja standard plus -huoneet.

 

 

Isojen kokousten areena

Hotelli IsoValkeinen on Kuopion suurimpia kokoushotelleja. Suurimmassa salissa voidaan järjestää jopa 420 hengen kokouksia. Kaikkiaan kokoustiloja on 12.

– Isojen organisaatioiden vuosi- ja yhtiökokouksia on erittäin vaikea järjestää Teamsin välityksellä, mutta täällä ne onnistuvat mainiosti. Lisäksi etäkokouksista puuttuu kokonaan vapaamuotoinen seurustelu tauoilla, mikä on erittäin tärkeä osa kokouksia.

Kuopioon on myös hyvät yhteydet eri puolilta maata, mikä helpottaa valtakunnallisten kokousten järjestämistä. Mika Moisander uskoo, että vaikka perinteinen liikematkustaminen vähenisi, tarve kohtaamisille säilyy edelleen.

 

Viikkoasiakkaat pelastivat

Korona-aika näkyi ja tuntui myös IsoValkeisessa, mutta Moisanderien mukaan he ovat selvisinneet pandemiasta suhteellisen vähin vaurioin.

– Säästyimme suuremmilta vaikeuksilta sillä, että ajoimme kaikki mahdolliset toiminnot heti alas, kun ensimmäinen sulku tuli. Hotelli oli auki, mutta ravintolat pysyivät suljettuina. Yksi majoitusrakennus suljettiin kokonaan. Meillä on paljon liinavaatteita, joten esimerkiksi pesulapalveluita ei tarvinnut tuolloin käyttää lainkaan, Kirsi Moisander kertoo.

IsoValkeinen on juuri sopivassa kokoluokassa eli yritys sai sekä Business Finlandin tukea että sulkemiskorvausta.

– Niiden ansiosta meillä pysyi pää pinnalla, vaikka parin viime vuoden aikana olemme jääneet nollatulokseen. Taisimme kuulua juuri sen kokoisiin yrityksiin, joille tuet oli tarkoitettukin. Isoille toimijoille tuollaiset määrät olisivat olleet pikkurahoja. Meillä on kaiken aikaa ollut pitkäaikaisia majoittujia, ja osa heistä yöpyi meillä korona-aikaankin. Kuopiossa on kolme isoa teollisuuslaitosta, joissa on vähän väliä jonkinlaisia huoltotöitä meneillään, ja niiden tekijät ovat meidän asiakkaitamme. Viime kesänä Kuopion seudulla tehtiin paljon tietöitä, ja parhaimmillaan meillä taisi olla peräti neljän asfalttifirman työntekijöitä samaan aikaan. Kun messujen kaltaisia tapahtumia aletaan taas järjestää, palaavat toivottavasti myös messuosastojen rakentajat. Pitkäaikaiset asukkaat tulevat yleensä sunnuntai-iltana ja lähtevät torstaina, ja heidän huonehintansa on luonnollisesti matalampi. Kulujakin tulee vähemmän, kun siivousta ei tarvitse tehdä päivittäin.

Suurimpia menetyksiä oli se, että kaikkiaan viisi työntekijää lähti lomautusten aikana, osa muihin ravintoloihin ja osa kokonaan pois alalta. Uutta henkilökuntaa palkattaisiin heti, jos työnhakijoita olisi.

– Työvoimapula ei ole aiemmin täällä vielä varsinaisesti tuntunut, mutta koronan jälkeen se on todella iskenyt Kuopion seudulle. Henkilökuntapula tulee jatkumaan vielä vuosia, ja se on todella surkea juttu tälle alalle. Aiemmin pula tuntui olevan lähinnä pääkaupunkiseudun ongelma, mutta nyt se on todellisuutta täälläkin, Mika Moisander sanoo.

 

Kaupunki hyötyy yliopistosta

Matkailualan tulevaisuus näyttää kuopiolaissilmin lupaavalta. Iso ansio siitä kuuluu Itä-Suomen yliopistolle, joka tuo seutukunnalle paitsi opiskelijoita myös monenlaista liiketoimintaa. Myös kaupankäynti on Kuopiossa vilkasta. Pohjois-Savo on suosittua matkailuseutua, joka houkuttelee turisteja niin koti- kuin ulkomailtakin varsinkin kesäaikaan.  Talvikaudella matkailu suuntautuu etenkin Tahkolle.

Keskieurooppalaiset ryhmämatkailijat olivat ennen koronaa tärkeä asiakasryhmä, ja he näyttävät olevan vähitellen palaamassa. Tänäkin syksynä IsoValkeisessa majoittui viisi saksalaisryhmää. Venäläisturistit puuttuvat vielä kokonaan, mutta Suomessa töissä olevia venäläisasiakkaita yhä riittää.

 

Tanssien jatko auki

Perinteiset paritanssit ovat olleet keskeinen osa Hotelli IsoValkeisen liikeideaa. Iskelmäravintola IsoVaalee on toiminut osana hotellia siten, että levytanssit on järjestetty ruokaravintola Torin takaosassa ja bänditanssit Lampisalissa. Tanssit ovat olleet tauolla nyt koronan takia, ja jatko on vielä epävarmaa, sillä Kuopion alueella on peräti kolme tanssiravintolaa ja kilpailu on kovaa.

– Tarjontaa on varsinkin verrattuna pääkaupunkiseutuun, jossa ei ole enää ainuttakaan tanssiravintolaa, ja väkeä on siellä kuitenkin moninkertaisesti. Vaikka me olemme nyt olleet poissa kuvioista, ei kahdessa muussakaan tanssipaikassa liene ruuhkaan hukuttu. Vanhempi väki on yhä varovaista koronan suhteen, eli niukkuutta jaettaisiin, Mika Moisander kertoo.

– Tanssikansa matkustaa pitkienkin matkojen päästä suosikkiensa, kuten Souvarien perässä. Jos viikonloppuna on kahdet tanssit, saatetaan jäädä yöksi ja syödä ravintolassa, mutta jotkut ajelevat heti tanssien jälkeen kotiin. Osasyynä taukoon tanssijärjestämisessä on koronan lisäksi henkilökuntapula, sillä isot tapahtumat vaativat tarpeeksi väkeä myös tiskin toiselle puolelle, Kirsi Moisander sanoo.

 

Uutta tekniikkaa käyttöön

Vaikka mara-ala perustuu suurelta osin palveluun, on uusi teknologia tuonut jo muutoksia.

– Meille tulee joka sunnuntai kymmenestä viiteentoista yritysasiakasta, joita palvellaan etänä, sillä vastaanotto on sunnuntaisin suljettuna. Asiakkaat noutavat avaimet hotellin ulkopuolella olevasta avainkaapista, ja Kirsillä on kotoa yhteys varausjärjestelmään, Mika Moisander sanoo.

Palvelu on kuitenkin se, mikä tuottaa asiakkaalle lisäarvoa. Ei asiakas maksa ruoasta, vaan siihen liittyvästä kokonaiselämyksestä, miljööstä ja tunnelmasta.

– Yksi ilmiö, joka on tullut viime aikoina entistä yleisemmäksi, on varausten viivästyminen. Sekä yksityiset että yritykset tekevät varauksensa ihan viime tipassa. Kirsi katsoi yhtenä maanantaina aamulla kotona, että 20 huonetta on varattuna. Illalla asukkaita olikin 50 huoneessa. Se tuottaa meille ongelmia muun muassa työvuorosuunnittelussa, siivouksessa ja keittiössä. Huoneiden siivoukseen kuluu tietty aika, jota ei voi juuri nopeuttaa. Vanhassa hotellissa siivoukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä vanhakin huone kelpaa, jos se on siisti, mutta epäsiisteys näyttää vielä pahemmalta kuin uudessa huoneessa.

 

Exit-suunnitelma saa odottaa

Työvoimapula vaikuttaa yrittäjien jaksamiseen, sillä jos tuuraajia tai työntekijöitä ei saa, ovat yrittäjät ne, jotka venyvät ja paikkaavat vajetta. Moisanderit ovat jaksaneet tähän asti sen verran hyvin, että exit-suunnitelmaa ei ole vielä ryhdytty sen vakavammin pohtimaan.

– Jatkaahan pitää, se on ihan selvä. Kun tätä on koko ikänsä tehnyt, ei oikein muutakaan osaa ajatella, Mika Moisander sanoo.

Välillä ajatusta on pyöritelty, että tällähän voisi eläkepäivänsä rahoittaa. Mutta eläkkeelle jäämiseen pitää olla myös henkisesti valmis.

– Mitähän sitä sitten tekisi? Voisimme vaikka perustaa baarin jonnekin, sillä taidamme olla liian vanhoja koulun penkille.

Sinällään he eivät ole luopumisesta huolissaan, sillä hotellille varmasti löytyy ostaja.

– Hotellibisneksessä kaikkein tärkeintä on sijainti, ja IsoValkeisella se on kunnossa. En epäile hetkeäkään, etteikö tätä joku haluaisi, sillä perusedellytykset ovat kunnossa. Teemme kohtuullista tulosta ja asiakasrakenne on vahva. Paikatkin ovat kohtalaisessa kunnossa varsinkin sisältä.  Ainoastaan luopumisen ajankohta on avoin.

Mika ja Kirsi Moisander

tapasivat toisensa 1980-luvun lopussa, kun molemmat työskentelivät Sally Albatross -aluksella. Yhteinen taival jatkui alan opintojen parissa Haaga Instituutissa.

Kirsi Moisander on tehnyt pitkän ja monipuolisen uran eri puolella Suomea sijaitsevissa hotelleissa. Hän on toiminut muun muassa Rantasipi Sveitsissä ja Lapualla hotelli Kantarelliksessa. Ennen yrittäjänuraansa hän toimi ohjaajana ja ravintola­esimiehenä opetusravintola Savoniassa Kuopiossa.

Hänen aviomiehensä Mika on toiminut useiden eri puolella Suomea sijaitsevien hotelliravintoloiden esimies- ja johtotehtävissä. Hän on toiminut muun muassa Riihimäen teatterihotellissa, Sokos Hotel Lakeudessa Seinäjoella ja Scandic Hotels Oy:ssä Lahden ja Tampereen alueilla. Ennen yrittäjäksi ryhtymistään hän toimi Siilinjärvellä kylpylähotelli Kunnonpaikassa.

Yhteisen yrittäjäuransa he aloittivat vuoden 2005 elokuussa ryhtymällä hotelli IsoValkeisen yrittäjiksi. Yrittäjäuralla on ollut sekä nousuja että laskuja, mutta Moisanderit ovat investoineet yritykseensä ja kehittäneet sitä. IsoValkeinen on tullut tutuksi tuhansille matkailijoille, keikkatyötä tekeville, myyntialan ammattilaisille ja tanssikansalle.

Kunniakrouvarin arvonimi myönnetään kerran vuodessa MaRan liittokokouksen yhteydessä matkailu- ja ravintola­-alalla erityisen ansioituneille henkilöille. Arvonimen saajalle luovutetaan pronssista valmistettu krouvarin avainriipus. Arvonimen saajat valitsee MaRan hallituksen työvaliokunta.