Scandicin toimitusjohtaja Aki Käyhkö tuli MaRan hallituksen puheenjohtajaksi Tomi Lanton jälkeen marraskuussa 2020, kesken koronapandemian. Hänellä oli jo kolmen vuoden kokemus varapuheenjohtajan pestistä, ja hallituksessa hän oli istunut vuodesta 2013. Vaikka hän ei ollutkaan odottanut leppoisaa järjestötoimintaa, kului puheenjohtajakauden alku suurelta osin kriisipalavereissa.
Kun koronaepidemia räjähti silmille maaliskuussa 2020, ei kukaan vielä uskonut, kuinka kauan se kestäisi, ja millaisia vaikutuksia sillä olisi varsinkin matkailu- ja ravintola-alalle.
– Olimme Suomen Scandicin johtoryhmässä pohtineet, että viruksella saattaa olla pieniä vaikutuksia liiketoimintaan, joten päätimme kerätä hiukan puskuria pahan päivän varalle. Saimme koottua puoli miljoonaa eri toimintoja järkeistämällä, mutta lopulta se ei pitkälle riittänyt. Liikevaihto putosi ensimmäisenä vuonna 260 miljoonaa euroa, Käyhkö kertoo.
Tunnit kuitenkin riittivät vuorokaudessa, vaikka puheenjohtajuus kuormittikin enemmän kuin vakaampina aikoina olisi tehnyt. Tilanne valvotti joka tapauksessa, ja tupakkalakko loppui siihen.
– Edunvalvonnallisesti sekä työnantajani että MaRan ja koko toimialan intressit olivat hyvin yhteneväiset. Välillä hämärtyi, ketä olinkaan edustamassa, koska päämäärä oli kaikilla sama.
Käyhkö sanookin odottavansa malttamattomana, että korona-ajan päätöksenteosta tehdään puolueeton selvitys, sillä sen verran absurdeja, suorastaan perusoikeuksiin kajoavia päätöksiä silloin tehtiin, esimerkkinä vaikkapa Uudenmaan sulku. Terveyden edistämisen nojalla toteutettiin vahvasti ideologialla maustetuilta tuntuvia rajoituksia.
– Tuntui, että meitä kyllä kuultiin, mutta ei todellakaan kuunneltu.
Käyhkön mukaan vaikeinta koronapandemiassa oli kohtuuttomuuden ja epäoikeudenmukaisuuden tunne.
– Jos jossain Harjavallan akkutehtaalla levisi epidemia, ratkaisu oli, että alueen ravintolat suljettiin.
MaRan hallitustyöskentelylle korona toi paineita, mutta Käyhkö sanoo, että vastoinkäymiset nimenomaan hitsasivat porukkaa yhteen.
– Hallituksen jäsenet ymmärsivät täysin, etteivät he voineet edustaa vain omaa yritystään tai toimialaansa, vaan oli katsottava koko elinkeinon toimintaedellytyksiä.
Venäjä aiheutti ongelmia
Korona ei jäänyt puheenjohtajakauden ainoaksi iskuksi, sillä Venäjän hyökkäys Ukrainaan teki uuden loven matkailu- ja ravintola-alan liikevaihtoon. Jo aiemmin venäläisturistien määrä oli ollut laskussa heikon ruplan kurssin takia, mutta viimeistään hyökkäyksen alettua se hiipui kokonaan. Vastatoimena pakotteille Venäjä sulki ilmatilansa länsimaisilta lentoyhtiöiltä, mikä osui suoraan Finnairin strategiaan Aasian matkailun välietappina. Aasialaisten matkailijoiden määrä Suomessa väheni murto-osaan.
Käyhkö on skeptinen Venäjän suhteen tulevaisuudessakin.
– En usko, että ylilentokielto loppuu lähivuosina tai että Venäjän-raja avautuisi muutenkaan. Kiinalaisten matkailu saattaa elpyä, sillä kiinalaisilta yhtiöiltä ei ylilentoa ole kielletty, joskin heidän ulkomaanmatkailunsa on ollut vielä melko vähäistä.
Hotellibisnes nojaa yhä vahvasti kotimaiseen kysyntään. Se ei ole pelkästään koronan seurausta, vaan esimerkiksi Tampereella yöpymisistä 85 prosenttia tuli kotimaasta.
Työvoimapula näyttää helpottaneen
Koronan aikana majoitus- ja ravintola-alalta lähti kymmeniä tuhansia ammattitaitoisia työntekijöitä muille aloille varmempien tulojen perässä. Työvoimapula oli hetken aikaa valtava, mutta jo viime kesänä tilanne näytti paremmalta.
– Paluumuuttajia on tullut takaisin jopa enemmän kuin uskalsimme edes toivoa. Varsinkin pääkaupunkiseudulla työntekijöitä tuntuu olevan tarjolla, mutta tulevaisuudessa ala on suurissa vaikeuksissa, jos työperäinen maahanmuutto halutaan estää tai rajoittaa pelkästään yli viiden tonnin kuukausipalkkaisiin koodareihin.
Pahimmillaan työvoimapula ulottui jopa hotellien vastaanottovirkailijoihin saakka, mutta viime aikoina respan avoimet työpaikat on saatu täytettyä kivuttomasti.
– Respaan on perinteisesti hakeuduttu koulun kautta, ja sitä on pidetty polkuna hotellipuolen johtotehtäviin. Me olemme halunneet, että hotellinjohtajilla on kokemusta myös ravintolapuolelta, koska näin heillä on parempi ymmärrys liiketoiminnan kokonaisuudesta.
Kotimaanmatkailu kärsii inflaatiosta
Kun kuluttajien ostovoima pienenee, säästetään nimenomaan muista kuin välttämättömyyksistä, kuten matkailu- ja ravintolapalveluista.
– Tampereen edellinen pormestari kritisoi viime keväänä hotellioperaattoreita liian kalliista hinnoista ja vaati edullisempia vaihtoehtoja. Aika kummallista, jos julkishallinto alkaisi puuttua majoituksen hinnoitteluun, sillä kukaan ei ole alalla tekemässä hyväntekeväisyyttä.
Hotellien vuokrataso on yleensä sidottu elinkustannusindeksiin, johon vaikuttaa muun muassa polttoaineiden, energian ja ruoan hinta. Alan yritykset kohtaavat samat inflaatiovaikutukset kuin kuluttajatkin, mutta suuremmassa mittakaavassa. Välillisesti se tuntuu myös palkoissa, koska palkkakehitys seuraa inflaatiopaineita.
Hotelliala on ollut lentoliikenteen ohella dynaamisen hinnoittelun edelläkävijä. Kun kysyntä on kovinta, ovat hinnatkin korkeimpia.
– Kaikki alalla pidempään toimineet tietävät, että alennusmyynti ei tuo lisää asiakkaita, mutta se pienentää sen sijaan omaa katetta. Ei kukaan lähde toiselle paikkakunnalle sen takia, että siellä on halpaa yöpyä hotellissa, vaan matkustamiselle pitää olla tarve.
Hotellibisnes murroksessa
Käyhköllä on 12 vuoden Scandic-kokemuksella kanttia sanoa varoituksen sanoja hotellibisnekselle. Tilanne on hänen mukaansa ylikuumentunut pahasti. Investointipäätöksiä on tehty hyvien aikojen perusteella, ja varsinkin Helsingissä käyttöaste laahaa perässä. Operaattorit ovat toki heränneet tilanteeseen, ja jo pitkälle edenneitä suunnitelmia on pantu jäihin.
– Helsingissä iso merkitys on kongressitoiminnan tauolla, kun Finlandiatalo on remontissa ja Helsinki-areena kiinni. Konsertit ja tapahtumat valuvat Tampereelle, jossa Nokia-areena vetää väkeä.
Kun Venäjä on suljettu, eivät maailmantähdet ulota kiertueitaan Pietariin tai Moskovaan, ja samalla Suomi jää ohjelmasta.
Varsinkin maakunnissa hotelleille on kertynyt korjausvelkaa.
– Korona sai aikaan sen, että alalla ollaan investoinneissa jopa neljä vuotta perässä. Koronan aikaan ei tehty kahteen vuoteen mitään, ja seuraavina kahtena vuotena ei ollut varaa investointeihin.
Uudelle uralle
Käyhkö jätti kesällä pestinsä Scandicin toimitusjohtajana. Viimeinen virallinen työpäivä oli heti lokakuun lopussa pidetyn MaRan liittokokouksen jälkeen, minkä vuoksi hän myös jätti järjestön hallituksen puheenjohtajan tehtävät.
– Olisin varmaankin katsellut muita hommia jo muutamaa vuotta aiemmin, mutta korona muutti niitäkin suunnitelmia. Joukkuetta ei jätetä kriisin keskellä. Ehdin kuitenkin toimia hommassa lähes 12 vuotta.
Käyhköllä ei ole hotellipuolelle tyypillistä restonomitaustaa, vaan hän on opiskellut ulkomailla kauppatieteiden tutkinnon ja tehnyt pitkän uran päivittäistavarakaupan tavarantoimittajapuolella ja sen jälkeen Hartwallin kaupallisena johtajana. Ensi kosketus majoitus- ja ravintolabisneksen johtotehtäviin oli lyhyt pesti Palace-Kämpin toimitusjohtajana, josta hänet löydettiin Scandicin toimitusjohtajaksi.
– En tiedä vielä lainkaan, mihin olen tästä suuntaamassa. Olen 55-vuotias, ja minulla on vielä runsaat kymmenen vuotta aktiivista työaikaa. Olen nauttinut työstäni mara-alalla, koska tämä on feelgood-bisnestä, jolla toimii valloittavia ihmisiä. Alun perin tulin vain pistäytymään, mutta olen viihtynyt erinomaisesti. En pidä kuitenkaan itseäni hospitality-ihmisenä vaan enemmänkin kuluttajaliiketoiminnan ja johtamisen ammattilaisena.
Käyhkö ei havittele kokoaikaiseksi hallitusammattilaiseksi, jollaisiksi monet entiset johtajat ovat päätyneet, vaikka hänellä yksi hallituspesti onkin. Hänet valittiin alkukesästä suurkeittiölaitteita suunnittelevan, valmistavan ja myyvän Dieta Groupin hallituksen puheenjohtajaksi.
– En usko, että viihtyisin puhtaasti hallitusammattilaisena vaan haluan pikemminkin päästä itse tekemään oikeita asioita sen sijaan, että vaikuttaisin vain taustalla. En tiedä onko tämä joku mielenvinouma, mutta viihdyn etulinjassa tekijöiden kanssa.
Johtamisessa on etua kokemuksesta, eikä yritysten ylimpään johtoon kovin usein junioreita valita.
– Kyse on sekä ihmis- että itsetuntemuksesta ja ennen kaikkea oman epätäydellisyytensä hyväksymisestä – siitä, ettei kuvittele osaavansa ja ehtivänsä kaikkea vaan ymmärtää täydentää tiimiänsä oikeanlaisilla ihmisillä. Jos olisin päätynyt Scandicin toimitusjohtajaksi 15–20 vuotta sitten, emme missään tapauksessa olisi tulleet valituksi kahdesti Suomen parhaaksi työpaikaksi. Olin silloin vielä liian epäkypsä. Johtajan tehtävänä on antaa osaavien ihmisten tehdä päätöksiä ja silti kantaa niistä vastuuta. Ylin johto on aina lopulta vastuussa, mutta se ei voi tehdä kaikkia oikeita päätöksiä. Voi toki tehdä kaikki päätökset, mutta lupaan, että ne eivät ole aina oikeita.
Aki Käyhkö
on paljasjalkainen munkkiniemeläinen, joka on ajautunut asumaan Espooseen. Hän on tehnyt monipuolisen uran markkinoinnin ja myynnin johtotehtävissä. Vuodesta 2012 lähtien hän on toiminut Scandic Hotels Oy:n toimitusjohtajana.
Käyhkö on ollut MaRan hallituksen jäsen vuodesta 2013 lähtien, varapuheenjohtaja 2018–2020 ja puheenjohtaja vuodesta 2021 lähtien vuoden 2023 liittokokoukseen asti.
Käyhkö luotsasi MaRan ulos koronakriisistä maltillisesti ja tasapuolisesti. Hän loi vaikeina aikoina hallitustyöskentelyyn luottavaisen ilmapiirin. Kollegojensa mukaan hän onkin parhaimmillaan, kun paineet ovat kovat.
Käyhköä on kehuttu hänen johtamistaidoistaan. Hän antaa tilaa alaisilleen, mutta on aina käytettävissä, kun on tarvetta.
Käyhkö harrasti nuoruudessaan koripalloa. Nykyisin rakkain harrastus on hyvän ruoan ja juoman lisäksi moottoriveneily.
Taukojen tarve ei katoa
22.04.2024
Lue lisää
Pitkän linjan panimoravintoloitsija
30.11.2023