Kunniakrouvariksi valitulle Rukakeskuksen Kari Jussi Aholle jokainen päivä on Pyhäpäivä

Kunniakrouvariksi valitulle Rukakeskuksen Kari Jussi Aholle jokainen päivä on Pyhäpäivä

  • Teksti: Jari F. Lampén
  • Kuvat: Jari F. Lampén

Perheen oma hiihtokeskus houkutteli lääkäriperheen esikoisen brändinrakennuksen pariin.

Kunniakrouvariksi valittu Kari Jussi Aho päätyi matkailualalle vanhempiensa Juhani ja Eila Ahon kautta. He olivat hankkineet Eilan isän kanssa kanssa autiotilan Kuusamon Kitkajärven rannalta. Vanhemmat kyllästyivät pian teltta- ja autiotupamajoitukseen ja hankkivat nimikkohuoneen hotelli Rukahovista. Kun Ruka sittemmin ajautui talousvaikeuksiin, halusivat Ahot pelastaa lomapaikkansa, ja ennen pitkää Juhani huomasi olevansa hiihtokeskuksen pääomistaja. KJ Aho oli tuolloin 13-vuotias.

Ahon perheen lapsista kaksi suuntautui vanhempien jalanjäljissä terveydenhuoltoalalle ja kolme valitsi matkailualan.

– Vaikka vanhempani olivat hyvätuloisia lääkäreitä, arkinen rahankäyttö oli meillä hyvin tarkkaa. Haaveilin silloin brändituotteista, kuten Leviksistä tai Coca-Colasta, joita todella harvoin sain. Kun kaverit lähtivät laskettelemaan, minä menin Ruovedelle harrastamaan murtomaahiihtoa. Ensimmäisen kerran pääsin rinteisiin vasta, kun isä osti hiihtokeskuksen. Aika pian päätin, että haluan oman auton ja asunnon, opiskella kauppakorkeakoulussa ja ruveta kehittämään Rukan tavaramerkkiä ja markkinointia. Tämä suunnitelma toteutuikin, ja tein itse asiassa kauppakorkeakoulussa ensimmäiset harjoitustyöni Rukan brändistä, Aho kertoo.

– 1980-luvun alussa hiihtokeskuksilla ei Suomessa ollut brändejä. Ainoa poikkeus oli Suomutunturi, jolle Martti Kinnunen ja Suomen kuvalehden toimittaja Jorma Komulainen olivat tehneet brändikirjaa ja graafista ilmettä, ja se oli minullekin esikuvana. Suomu oli profiloitunut edelläkävijöiden keskukseksi, jossa kävivät silmäätekevät ja mielipidejohtajat, kuten freestylehiihtäjä Roger Talermo.

 

Ruka lyö läpi

Aho pääsi rakentamaan Rukan brändiä neitseelliseen maaperään. Mainostoimistoksi löytyi sattumalta helsinkiläinen PVK, jonka omistaja Pekka Vainio kuului Rukan kanta-asiakkaisiin. PVK oli laadukas mainostoimisto, vaikka ei alan nimekkäimpiin kuulunutkaan eikä sillä ollut sen aikaisia tähtigraafikoita tai copywritereita palveluksessaan. Brändinrakennus onnistui hyvin, ja esimerkiksi Rukan jokasyksyisistä avajaisista muodostui valtava media- ja seurapiiritapahtuma, jonne kutsuttiin kaikki merkittävät julkkikset ja toimittajat.

Rukan logo on kestänyt hyvin aikaa, edes värejä ja fonttia ei ole tarvinnut ajanmukaistaa. Ainoastaan logon alaosassa olleet hissien ja rinteiden lukumäärätiedot muuttuivat epärelevanteiksi, kun muillakin keskuksilla alkoi olla yhtä paljon tai vielä enemmän hissejä ja rinteitä.

KJ:n tarkoitus oli lähteä valmistumisen jälkeen viideksi vuodeksi johonkin ulkopuoliseen yritykseen hankkimaan kokemusta brändinrakennuksesta mieluiten ulkomailta, mutta matkaan tuli mutkia. Pyhä tuli Ahon perheen omistukseen, kun keskuksen entinen omistaja Matkailuliitto oli ajautunut talousvaikeuksiin ja myynyt sen uudelle yrittäjälle, Datomi Oy:n Reijo Laaksolle. Hänellä ei kuitenkaan ollut resursseja Pyhän uudistukseen. Seuraavana vuonna Ahojen Rukakeskus Oy osti keskuksen ja aloitti ison investointiohjelman.

Kari Jussi Ahon oli tarkoitus tehdä Pyhällä vain markkinointia ja brändinrakennusta, mutta ensimmäisen vuoden jälkeen kävi ilmi, etteivät markkinointilupaukset toteutuneet paikan päällä, ja niinpä hänestä tehtiin konkurssikypsän hiihtokeskuksen toimitusjohtaja vain 28-vuotiaana.

– Emme halunneet missään nimessä tehdä Pyhästä kilpailijaa Rukalle vaan paremminkin toisiaan täydentävät keskukset. Pyhällä oli tuolloin vain yksi hotelli ja kolme hissiä, mutta mahdollisuuksia oli vaikka mihin. Se oli kuitenkin jäänyt kilpailijoidensa jalkoihin, koska Matkailuliitto ei ollut tehnyt sinne yli kymmeneen vuoteen minkäänlaisia investointeja. Maanomistustilanne oli vaikea, mikä hankaloitti kehitystyötä. Aloimme pikkuhiljaa hankkia maata, rakentaa infraa ja majoituspalveluita.

 

Valuuttalainat uhkasivat kaataa konsernin

Vaikeinta aikaa Aholle oli 1990-luvun lama. Jo ennen Pyhää oli Rukalla investoitu velkarahalla vähintään liikevaihdon verran muutaman vuoden välein 80-luvulla. Samaan aikaan kun valuuttariskit realisoituivat, kysynnän kasvu taittui. Hiihtokeskusbisneksessä on jatkuvasti investoitava hisseihin, majoitukseen ja oheispalveluihin. Kaikkien kolmen on oltava tasapainossa. Kriittisen massan saavuttamisen jälkeen kehitystyötä pitää jatkaa kilpailukyvyn ja vetovoiman säilyttämiseksi.

– Meillä meni pitkään niin, ettemme aamulla töihin lähtiessämme tienneet onko firmoja enää olemassa, kun työpäivä päättyy.

Pankit eivät kuitenkaan ryhtyneet ajamaan yritysrypästä konkurssiin, koska niille oli epäselvää, kuka oli päävelkoja ja mikä olisi ollut niiden asema konkurssipesän velkojen maksujärjestyksessä. Konserni selvisi lamasta, mutta sen seurauksena opittiin, että varsinkin matkailualalla tulee nousuja ja laskuja, ja huonoihin aikoihin on syytä varautua.

 

Kahden keskuksen väkeä

Ahon sisaruksilla on mökkejä sekä Rukalla että Pyhällä, ja jokaisella tuntuu olevan läheisempi suhde jompaankumpaan.

– Kukin viettää enemmän aikaa kotitunturissaan, vaikka kaikki vierailevat myös toisessa.

Ahon perhe on pysynyt sopuisana bisneksissään siksi, että jokaisella sisaruksella on ollut oma operatiivinen vastuualueensa, jota on saanut hoitaa parhaan näkemyksensä mukaan varsin itsenäisesti. Tehtäviä on myös kierrätetty ja esimerkiksi KJ Aho on siirtynyt Rukan markkinoinnista Pyhän toimitusjohtajaksi ja edelleen Aho Groupin hallituksen puheenjohtajaksi. Pyhän toimitusjohtana ovat toimineet myös nuoremmat sisarukset Miia Porkkala ja Ville Aho.

 

Kunniakrouvarin arvonimi myönnetään kerran vuodessa MaRan liittokokouksen yhteydessä matkailu- ja ravintola­-alalla erityisen ansioituneille henkilöille. Arvonimen saajalle luovutetaan pronssista valmistettu krouvarin avainriipus. Arvonimen saajat valitsee MaRan hallituksen työvaliokunta.

 

Perheyrityksen ajatuksena on ollut, että joko toimitusjohtaja tai hallituksen puheenjohtaja tulee perhepiiristä, mutta mielellään eivät molemmat.

– Palasin 2017 sivutoimisesti myyntihommiin, kun rakennutimme Pyhälle uusia Pyhälinna-loma-asuntoja, ja ne piti saada kaupaksi. Ensimmäinen vaihe meni niin hyvin, että jatkoimme samalla konseptilla myös Kultakero-hankkeessa: Veljeni Ville tykkää pyöritellä Exceliä ja rakennuttaa ja minä puolestaan myydä, joten teimme näitä hommia omien toimiemme ohella. Asiakkaat ovat tekemässä suurta henkilökohtaista investointia, joten he arvostavat, että pääsevät asioimaan suoraan omistajien kanssa.

Pyhä on profiloitunut taitavien laskettelijoiden ja vapaalaskijoiden keskukseksi, jonka rinteissä ja takamaastoissa on haastavuutta. Pyhällä on peräti seitsemän vapaalaskualuetta ja Suomen jyrkin virallinen rinne, Huttu-Ukko.

– Tavoittelemme Pyhälle asiakkaita, jotka aikaisemmin ovat laskeneet myös Ruotsissa, Norjassa tai Alpeilla. Vapaalaskijat tykkäävät edelleen liikkua luonnossa ja laskea hoidettujen rinteiden ulkopuolella, mutta kun he ovat keski-ikäistyneet ja vaurastuneet, heitä on alkanut kiinnostaa myös laadukas majoitus. Varsinkin uusi, vuoden 2017 jälkeen rakennettu majoituskanta on tuonut tällaista väkeä Pyhälle.

Anne Viitanen kukitti KJ Ahon MaRan liittokokouksessa Helsingissä marraskuun alussa.

Vapaalaskija löysi maastohiihdon

Korona pakotti sulkemaan hiihtohissit keväällä 2020. Ahon vaimo Mari oli innostunut maastohiihdosta, joten KJ lähti mukaan ladulle ensimmäistä kertaa sitten varusmiespalveluksen.

– Maastohiihto on pysynyt harrastuksenani sen jälkeenkin, se on hyvää vastapainoa alppihiihdolle ja erittäin hyvä kuntoilumuoto tämän ikäiselle.

Vaikka hiihtokeskuksen pyörittäminen ei enää olekaan Ahon päätyö, tulee hiihtopäiviä silti enemmän kuin usealla muulla aktiiviharrastajalla.

– En kehtaa sanoakaan. Viitisenkymmentä, mutta lasken niihin mukaan myös ne kerrat, kun olen vetänyt monot jalkaan ja lähtenyt mäkeen, oli kyseessä sitten yksi lasku perherinteessä tai täysi hiihtopäivä.

 

Perhe varautuu sukupolvenvaihdokseen

Perheyrityksessä osakassopimukset on tehtävä jos mahdollista vieläkin tarkemmin kuin muissa yrityksissä. Parikymmensivuisessa hallintotapaohjeessa määritellään muun muassa millä ehdoilla suvun jäseniä palkataan yritykseen töihin.

– Ei ole mitään etuoikeuksia, mutta paljon velvollisuuksia, koska suvun jäsenenä edustat aina omistajia. Jos johonkin positioon on kaksi tasavahvaa hakijaa, silloin suvun jäsen on etusijalla.

– Osakassopimuksessa on sovittu osakkeiden luovutuksista ja siirtämisestä seuraavalle sukupolvelle sekä osakkaiden kilpailukiellosta ja ikäpykälistä yhtiöiden tehtävissä. Mietimme näitä asioita jo isäni jäädessä pois, ja nyt se koskee meitä viittä sisarusta sekä meidän 13:a lastamme. Kolmannessa sukupolvessa vanhimmat ovat jo yli 30-vuotiaita, kun minun kuopukseni on vasta kahdeksanvuotias.  Kaikista näistä asioista pitää sopia jo silloin, kun asiat eivät ole vielä kriisiytyneet ja kaikki asianosaiset ovat vielä oikeustoimikelpoisia. Jokaisella pitää olla myös testamentti ja hoitotahto tehtynä.

Aho Group pyrkii osaltaan kasvattamaan kolmannesta polvesta hyviä omistajia ja altistamaan heitä perheen yritystoiminnalle niin terveydenhuollossa kuin matkailussakin, mutta jokainen saa itse päättää, ryhtyykö kokemusta hankittuaan jommankumman haaran yritysten palvelukseen vai kiinnostaako jokin muu ala tai pelkkä omistaminen enemmän. Omistajanakin tarvitaan ymmärrystä liiketoiminnasta ja toimialasta, ja kun omistajia tulee sukupolvi sukupolvelta enemmän, eivät kaikki voi kuitenkaan olla yrityksen palkkalistoilla. Myös perintöveroihin pitää varautua.

Nyt kun entistä useampi sisaruksista on jättäytynyt pois operatiivisesta toiminnasta, on heillä enemmän aikaa seurata kokonaisuutta. Aina ei luonnollisestikaan olla yhtä mieltä kehityslinjoista, mutta toistaiseksi yhteinen näkemys on saatu muodostettua. Tänä syksynä Rukakeskukselle haetaan ulkopuolista toimitusjohtajaa, kun Ville Aho siirtyy päätoimiseksi hallituksen puheenjohtajaksi.

KJ Ahoa haastateltiin Vitriinissä keväällä 2015.

Jostakin on myös luovuttava

Omistaminen ja kasvaminen ei ole itsetarkoitus, ja liiketoiminnasta, joka ei enää sovi kokonaisuuteen, on voitava luopua. Vaikka Juhani Aho pitikin yrityksensä myyviä yrittäjiä luopujina, on Aho Group myynyt joitakin osia kokonaisuudesta pois.

– Meille on tullut jonkin verran ostotarjouksia, mutta Aho Groupin nettisivuilla kerromme suoraan, että yhtiöt eivät periaatteessa ole myynnissä, ainakaan niin kauan, kun jollakin meistä viidestä on kiinnostusta yhtiön asioihin ja toimintaympäristö on sellainen, että tämänkokoinen ja tällä arvopohjalla toimiva perheyhtiö pystyy niitä pyörittämään.

– Luovuimme ravintoloiden operoinnista kymmenisen vuotta sitten, koska katsoimme, että toiminta on kasvanut liian suureksi, jotta me pystyisimme sitä itse tekemään. Ravintolatoiminta toi siinä vaiheessa jo lähes puolet liikevaihdostamme. Nyt ravintoloita operoivat Tunturimax, joka on NoHoParnersin ja meidän yhteisyritys, sekä monet yksityiset yrittäjät. Pidimme kuitenkin kiinteistöt kokonaan itsellämme, jotta meillä olisi hiukan sananvaltaa alueen palvelutarjontaan.

Pyhältä myytiin varauspalvelu Pyhä Booking Lomarenkaalle.

Terveydenhuoltopuolella Aho Group omistaa kokonaan Aava Terveyspalvelut ja Lääkärikeskus Aavan, on enemmistöosakkaana Pikkujätissä ja Aisti Healthissa ja vähemmistöosakkaana Docratesissa. Yhtyneet Medix Laboratoriot olivat keskeinen osa yhtiön kasvutarinaa, mutta se myytiin vuonna 2018 Synlabille. Hoivapuolelta myytiin Uudenmaan Seniorikodit, koska kuntien ankara kilpailutus teki toiminnasta hyvin hankalaa. 

 

Aikaa myös luottamustehtäville

Omistajayrittäjän rooli on tuonut Kari Jussi Aholle vastuuta yrittäjäjärjestöissä. Luonnollinen viiteryhmä oli Suomen hiihtokeskusyhdistys SHKY ry. Hän oli merkittävässä roolissa, kun Suomen hotelli- ja ravintolaliitto SHR muuttui laajasti koko matkailu- ja ravintola-alaa edustavaksi MaRa ry:ksi. Sittemmin hän on toiminut myös MaRan hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana. MaRan hallituksesta Aho eteni Elinkeinoelämän keskusliittoon EK:n yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtajaksi, mikä toi hänelle myös EK:n toisen varapuheenjohtajan paikan. EK:n yrittäjävaltuuskunta on sadasta yritysjohtajasta koostuva neuvoa-antava elin, joka seuraa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä. Aho oli puheenjohtajana vuodet 2017–20 ja jatkaa edelleen valtuuskunnan jäsenenä.

Vuodesta 2020 hän on toiminut myös Orion Oyj:n hallituksen jäsenenä. 

Kari Jussi Aho

on tehnyt pitkän uran perheyrityksen palveluksessa. Ura alkoi jo kauppatieteiden opintojen aikana markkinointipäällikkönä Ruka-tuotemerkin sekä Rukan ja Kuusamon yhteismarkkinoinnissa. Sittemmin Aho on toiminut Pyhätunturi Oy:n toimitusjohtajana, Rukakeskus Oy:n ja Pyhätunturi Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja Aho Groupin hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana sekä Aava Terveyspalvelut Oy:n hallituksen jäsenenä.

Aho on tehnyt liiketoimintauransa ohella merkittävän uran myös edunvalvontajärjestöissä Suomen Hiihtokeskusyhdistys SHKY ry:ssä, MaRassa ja Elinkeinoelämän keskusliitossa. EK:ssa Aho toimi Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtajana ja EK:n hallituksen varapuheenjohtajana 2017–2020.

Aho tunnetaan periksiantamattomana brändi-ihmisenä. Hän luottaa liiketoiminnan perusasioihin ja tuloksenteko on hänelle kunnia-asia. Aho on intohimoinen suomalaisen omistajayrittäjyyden puolestapuhuja. Hänet on palkittu ansioistaan Hyvä Omistaja -palkinnolla vuonna 2018.