MaRan uusi puheenjohtaja Iris Mäkinen: Ala kaipaa lisää osaajia

MaRan uusi puheenjohtaja Iris Mäkinen: Ala kaipaa lisää osaajia

  • Teksti: Jussi Rasimus
  • Kuvat: Jari F. Lampén

– Työvoiman saatavuus on alan elinehto, ja ennen kaikkea tarvitsemme lisää ammattitaitoista henkilökuntaa. Työelämän murros vaatii myös uudenlaista ajattelua yrittäjiltä ja esimiehiltä, MaRan uusi puheenjohtaja Iris Mäkinen sanoo.

Mäntän Klubin ja hotelli Keurusselän yrittäjä Iris Mäkinen valittiin MaRan uudeksi puheenjohtajaksi marraskuussa pidetyssä liittokokouksessa. Hän nousi tehtävään pk-sektorilta, sillä edellinen puheenjohtaja, Scandicin toimitusjohtajana toiminut Aki Käyhkö oli valittu ketjuyritysten puolelta. Mäkinen on MaRan kolmas naispuolinen puheenjohtaja: ennen häntä tehtävää ovat hoitaneet Jaana Korhola vuosina 2010–12 ja Marja Rantanen 2006–09.

– Toivon, että pystyn omalla esimerkilläni kannustamaan naisyrittäjiä tulemaan mukaan alueyhdistyksiin ja sitä kautta hallitukseen. 13 pk-yhdistyksen puheenjohtajista naisia on vain muutama,  ja MaRan hallituksen 27 jäsenestä naisia on kuusi, Mäkinen toteaa.

Mäkisen valinta puheenjohtajaksi oli luonteva, sillä hän toimi MaRan varapuheenjohtajana kuuden vuoden ajan ja tuli hallitukseen yhdeksän vuotta sitten. Mäkinen kuuluu myös EK:n hallitukseen ja yrittäjävaltuuskuntaan. Lisäksi hän on toiminut MaRan koulutusvaliokunnassa sekä kaikkien alueyhdistysten ja Pirkanmaan MRY:n puheenjohtajana.

Kokemuksen tuoma näkemys antaa Mäkiselle hyvän pohjan MaRan puheenjohtajan tehtävään, sillä liitto tekee edunvalvontaa sangen monipuoliselle joukolle matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalveluelinkeinon yrityksiä. Ravintolat ovat suurin jäsenryhmä, mutta yhtä lailla liitto hoitaa esimerkiksi keilahallien, tapahtumajärjestäjien, liikenneasemien ja huvipuistojen asioita. MaRassa on noin 3 100 jäsentä, joilla on yhteensä 8 000 toimipaikkaa ja 70 000 työntekijää. Merkittävä osa jäsenistä on pk-yrityksiä.

– Liittoon kuuluu valtava porukka erilaisia ammattilaisia. Yhdeksän hallitusvuotta on ollut hyvä aika verkostoitua ja opetella ymmärtämään liiton toimintaa ja vaikuttamistapoja suhteessa EK:hon, poliitikkoihin ja mediaan. Kunnioitan sitä, kuinka paljon MaRassa tehdään töitä toimialan menestyksen eteen. Erityisen opettavainen jakso oli korona-aika, jolloin liiton puheenjohtajisto oli jatkuvassa valmiustilassa ja reagoi päätöksiin parhaimmillaan päivittäin. Koronavuodet olivat opettavaista aikaa myös siksi, että viimeistään silloin todella ymmärsin, kuinka valtavasti erilaisia asioita toimiston asiantuntijoiden käsiteltäväksi tulee.

 

Alan arvostusta nostettava

MaRa uudisti strategiansa Iris Mäkisen puheenjohtajakaudelle. Strategia esiteltiin Vitriinin numerossa 7/2023.

– Suhtaudun tähän alaan intohimoisesti ja samalla innolla lähden toteuttamaan strategiaa yhdessä MaRan toimiston, puheenjohtajiston ja hallituksen kanssa. Johdan liiton hallitusta ja tuen operatiivista johtoa,  jotta se menestyy työssään. Strategia on kuitenkin laaja kokonaisuus, ja on varmasti pohdittava, mitä asioita sieltä priorisoidaan. Toimialalla on paljon ongelmia.

Kärkitavoitteita on kolme: työvoiman saatavuuden turvaaminen, sääntelyn purkaminen ja kilpailukyvyn vahvistaminen sekä alan yhteiskunnallisen arvostuksen nostaminen.

Mäkinen nostaa ensimmäiseksi esiin yhteiskunnallisen arvostuksen. Läpi vuosikymmenten alaa on säädelty ankarasti ja alkoholi on ollut valtion verotusautomaatti. Hänen mukaansa toimialan merkitys kansantaloudelle on nykyisin merkittävä, mutta alan poliittinen painoarvo ei ole vastaavalla tasolla.

– Meitä arvostetaan juhlapuheissa, mutta tunnumme edelleen jäävän jalkoihin, kun poliittisia päätöksiä tehdään. Meidän on vain sitkeästi ja monipuolisesti viestittävä poliitikoille, virkamiehille ja medialle toimialan merkityksestä. Samalla on tärkeää, että pystymme auttamaan yrityksiä menestymään, jotta toimiala kehittyy entistä merkittävämmäksi osaksi yhteiskuntaa.

Vastuullinen liiketoiminta on osa yhteiskunnallisen arvostuksen kasvattamista. Yritysten vastuullisuus on monitahoinen kokonaisuus, joka tyypillisesti jaotellaan sekä ympäristöön liittyvään että sosiaaliseen ja taloudelliseen vastuuseen. MaRa ei voi sanella, miten ja milloin yritykset tekevät viherloikkansa. Mutta jo MaRan jäsenyys velvoittaa yrityksiä noudattamaan työlainsäädäntöä, työehtosopimuksia, palkkajärjestelmiä ja muita lakeja.

 

Kannattavuus koetuksella

Koronakriisi on takanapäin, mutta moni yritys on edelleen vaikeuksissa. Yritysten taloudelliset puskurit tyhjenivät korona-aikana, eikä kassoja ole saatu täytettyä sen jälkeen. Venäjän hyökkäyssodasta aiheutunut nopea kustannusten nousu on vaikuttanut niin yrityksiin kuin kuluttajiin pienentäen myyntiä ja kannattavuutta. Viime aikoina on nähty runsaasti varsinkin ravintoloiden sulkemisia.

– Moni olisi jo lopettanut ilman intohimoa tätä bisnestä kohtaan. Olen työskennellyt tällä toimialalla yli 30 vuotta, ja liiketoiminnan kannattavuus on vaatinut aina ponnisteluja. Silti uskon, että tästäkin tilanteesta selvitään. Positiivisiakin signaaleja näkyy, jos korkotaso laskee ja hallitus saa vietyä työmarkkinauudistukset maaliin asti, Mäkinen arvioi.

Erityisen hankalilta näyttävät vuoden kolme ensimmäistä kuukautta. MaRan jäsenkyselyn mukaan yli puolet yrityksistä uskoo liikevaihtonsa laskevan viime vuoden alkuun verrattuna. Monessa yrityksessä lasketaan, riittävätkö varat kesään asti.

– Alkuvuosi hirvittää, mutta jos siitä selvitään, kesäsesonki tuo piristysruiskeen. Silloin esiin nousee kysymys työvoiman saatavuudesta: jos henkilökuntaa ei saada riittävästi, toimintaa joudutaan sesongillakin supistamaan ja pitämään osaa paikoista kiinni. Se olisi taloudellinen katastrofi.

Matkailukysyntä on maantieteellisesti jakautunutta. Kansainvälinen matkailu on palannut vähintään koronaa edeltäviin lukemiin Pohjois-Suomessa. Sen sijaan esimerkiksi pääkaupunkiseutu ja Itä-Suomi kärsivät edelleen turistien vähyydestä.

– Juuri siksi Visit Finlandin määrärahoja ei pitäisi leikata vaan lisätä. Lapin matkailu ei olisi nykyisellä tasolla ilman Visit Finlandin markkinointia. Matkailumarkkinoinnin kehittäminen ja laajentaminen on tärkeää, jotta saisimme ulkomaisia vieraita säännöllisesti myös muille hienoille alueillemme.

Hintakilpailukyky huolestuttaa

Yritysten ja kuluttajien kustannustason aleneminen toisi parempia mahdollisuuksia menestyä ja työllistää kokopäiväisesti. Tällä vaalikaudella välillinen verotus ei näytä alentuvan julkisen talouden sopeutustarpeen takia. Petteri Orpon hallitusohjelmaan kirjattu 10 prosentin arvonlisäverokantojen nostaminen 14 prosenttiin tulee iskemään toimialaan laajasti. Korotus kohdistuu muun muassa hotellien, hiihtokeskusten, huvipuistojen, festivaalien, safarien, messujen ja kongressien hintoihin. Myös kotimaan joukkoliikenteellä matkustaminen kallistuu.

– Kymmenen prosentin alv-kantojen nostamisella tulee olemaan negatiivinen vaikutus kulutukseen, koska se heikentää entisestään hintakilpailukykyämme. Meidän täytyy lisätä päättäjien ymmärrystä siitä, mitä lisäarvoa elämysten ostaminen tuottaa pelkän tavaran ostamiseen verrattuna, Mäkinen sanoo.

Joulukuussa valtiovarainministeri Riikka Purra hätkähdytti kommentillaan, että tulevaisuudessa on harkittava myös 14 prosentin alv-kantojen korottamista. Se merkitsisi myös ravintolaruoan alv:n nousua, vaikka Suomessa ravintolaillallisen verotus on jo nykyisin noin 30 prosenttia eli EU:n kireimpien joukossa. Ehdotus tyrmättiin poliittisesti tuoreeltaan.

– Alvien korottamisen mahdollisuuden esiintuominen on jälleen yksi esimerkki siitä, että toimialan vaikeaa tilannetta ei joko ymmärretä tai oteta tosissaan tietyissä puolueissa. Kaikkien hallituspuolueiden ymmärrystä toimialamme tilanteesta ja kansantaloudellisesta merkityksestä on nyt pystyttävä lisäämään.

 

Lisää osaajia tarvitaan

Erityisen lähellä Mäkisen sydäntä ovat vetovoimaan, vastuullisuuteen ja vaikuttamisviestintään liittyvät asiat.

Puheenjohtajan suurin huolenaihe on työvoiman saatavuuden turvaaminen. Kysyntähuippuihin tarvitaan riittävästi osa-aikaisia työntekijöitä, mutta ennen kaikkea alalle kaivataan lisää ammattitaitoista henkilökuntaa.

– Osaavan työvoiman saatavuus on alan elinehto.

Kouluttautumisen osalta tärkeimpiä keinoja ovat alan koulutukseen hakeutumisen edistäminen sekä oppilaitosten ja yritysten yhteistyön parantaminen.

– Meidän on hyvä kasvattaa tietoisuutta siitä, millä eri tavoilla yritykset voivat tehdä yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Koulutusreformin myötä on tullut uusia joustavia oppimispolkuja,  joiden avulla henkilöstöä saadaan koulutettua nopeutetusti. Tarjolla on sekä lyhytaikaisia kursseja että erilaisia koulutus- ja oppisopimusmalleja.

Mäkinen huomauttaa, että yhteiskunnan ja työmarkkinan murros aiheuttaa hämmennystä monissa yrityksissä. Nuorten asenne työtä kohtaan on erilainen kuin edellisillä sukupolvilla. Lisäksi monikulttuurisuus ja -muotoisuus lisääntyvät työpaikoilla. Se, kuinka hyvin alan yritykset pysyvät muutoksen mukana, on ratkaisevaa vetovoimaisuuden kannalta.

– Yhteiskunnan ja työelämän muutos vaatii uudenlaista ajattelua yrittäjiltä ja esimiehiltä, sillä alan työkulttuuri voi joko kasvattaa tai heikentää vetovoimaa. Vaikuttajaviestinnällä olisi hyvä tuoda hyviä käytänteitä esille ja nuorten tietoisuuteen. Vastuullisuus on koko ajan tärkeämpi asia meidän toimialallamme, koska se ohjaa ihmisten valintoja. Mielestäni yritysten ymmärrystä vastuullisuuskysymyksistä on hyvä pyrkiä lisäämään.

 

Kansainvälistyminen kiihtyy

Väestökehitystilastojen mukaan työpaikkoja saadaan tulevaisuudessa täytettyä yhä heikommin pelkästään kotimaisin voimin. Iris Mäkinen pitää selviönä, että ulkomaisen työvoiman osuus tulee kasvamaan entisestään ja englanti tulee yleistymään työkielenä pk-yrityksissäkin.

– Varsinkin suurten kaupunkien ulkopuolella esiintyy vielä turhan paljon asennetta, että työntekijöiden on osattava suomea. Mielestäni työyhteisöjen on oltava avoimempia ottamaan vastaan suomea osaamattomia työntekijöitä.

Hallitusohjelmaan on kuitenkin kirjattu merkittävä uhkakuva ulkomaisen työvoiman saatavuudelle: ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden kuukausitulorajan nostaminen 1 600 euroon. Muutos on toteutuessaan merkittävä ongelma mara-alalle, jonka työntekijöistä noin puolet on osa-aikaisia kysynnän vaihteluiden takia. Lisäksi palvelualojen rekrytointipulmiin on etsitty apua juuri ETA-alueen ulkopuolelta.

– Ristiriita on siinä, että ETA-alueen ulkopuolisille työntekijöille pitäisi pystyä tarjoamaan heti työsuhteen alussa kokoaikaista työtä, mutta se söisi kannattavan liiketoiminnan. Koska voimme tarjota vain osa-aikatyötä, menetämme myös opintonsa päättäviä henkilöitä, jotka haluaisivat jäädä Suomeen töihin.

 

Yhteen hiileen puhaltamista

Taloudellisista ja poliittisista näkymistä huolimatta Mäkinen uskoo, että toimialalla on edellytyksiä valoisaan tulevaisuuteen. Hänen mielestään korona-ajan harvoihin positiivisiin puoliin kuului se, että yhteinen ongelma lisäsi yhteen hiileen puhaltamista. Sen hän toivoo jatkuvan.

– Korona-aika muutti myös toimialan dynamiikkaa. Meidän oli pakko opetella uusia tekemisen malleja ja lisätä digitaalisuutta. Digitaalinen kehitys on edelleen nopeaa. Robotiikan käyttö tulee kasvamaan ammattikeittiöissä ja tekoälyn hyödyntäminen back officessa. Mitä enemmän nopeutamme tekoälyn avulla esimerkiksi markkinointia ja taloushallintoa, sitä enemmän aikaamme vapautuu asiakasrajapintaan, joka on kuitenkin se tärkein osa-alue. 

Fakta: Iris Mäkinen

  • MaRan hallituksen puheenjohtaja 1.1.2024 alkaen.
  • Mäntän Klubi Oy:n ja Keurusselkä Hotels Oy:n yrittäjä.
  • MaRan hallituksen jäsen vuodesta 2015 ja MaRan varapuheenjohtaja vuodesta 2018 alkaen.
  • EK:n hallituksen ja yrittäjävaltuuskunnan jäsen.