Pohjois-Karjalan veturi

Pohjois-Karjalan veturi

  • Teksti: Jari F. Lampén
  • Kuvat: Jari F. Lampén ja PKO

Pohjois-Karjalan osuuskauppa PKO on voimakas alueellinen vaikuttaja, mutta yksin sekään ei maakunnan asioita voi hoitaa. Konserni onkin lähtenyt ajamaan Pielisen altaan asiaa mittavalla investointiohjelmalla, joka luo mahdollisuuksia myös pienyrittäjille.

Noin 82 miljoonaa euroa. Sen verran aikoo PKO investoida Pohjois-Karjalaan vuosina 2017–24. Hitaampaa moinen ralli saattaisi jo hirvittää, mutta osuuskaupalla on positiivinen ongelma – sen ei tarvitse käyttää investointeihinsa velkarahaa. Kassa on vahva, sillä sen jäsenistöön kuuluu peräti 91 prosenttia alueen kotitalouksista, ja kaikkiaan jäsentalouksia on 106000. Omavaraisuusaste on yli 80 prosenttia.

Pohjois-Karjalan osuuskaupan toimitusjohtaja, kauppaneuvos Juha Kivelä on tehnyt koko työuransa S-ryhmän palkkalistoilla. PKO:n toimitusjohtajan pallilla hän on istunut jo 16 vuotta. Aikanaan Haaga-instituutista valmistuneena ja myöhemmin KTM-tutkinnon suorittaneena hänellä on vahva mara-tausta, joka on vähittäiskauppavetoisessa osuuskaupassa varsin poikkeuksellista. Se on osaltaan syynä sille, että Pohjois-Karjalassa mara-puolen hankkeet ovat olleet myötätuulessa. Hyvin kannattavan päivittäistavarakaupan markkinaosuus on saatu kohtuullisen korkealle, eli kasvun mahdollisuuksia ei taantuvalla talousalueella sillä puolella suuremmin ole. Sitä vastoin matkailu- ja ravintolasektoriin kannattaa sijoittaa, sillä se tuo maakuntaan lisää matkailutuloa.

– Jos mara-toimialalla halutaan kasvaa, vaaditaan investointeja. Varsinkin hotelliliiketoiminta on hyvin pääomavaltaista, Kivelä muistuttaa.

Tahti on ollut vauhdikasta: Joensuussa remontoitiin Original Sokos Hotel Kimmel alusta loppuun, uudistettiin Original Sokos Hotel Vaakunan aamiaishuone ja tehtiin kaksi kokoustilaa lisää, rakennettiin tori- ja asemaparkki ja Joensuun kauppahalli. Nurmeksessa valmistuivat Break Sokos Hotel Bomban uudet perhehuoneet, Lieksassa liikuntahalli ja täksi juhannukseksi avautuu Kolin kylä -hotelli. Vuonna 2024 Bomballe Pielisen rantaan on lisäksi valmistumassa uusi maisemahuoneilla varustettu hotellisiipi, kokoustilat ja kaksi ravintolaa.

Bomban kylpylän täyssaneeraus ja hotellin laajennus poikivat liiketoimintaa myös muille alueen yrittäjille. Ylä-Karjalan kävijämäärä moninkertaistui.

– Paikalliset kertoivat ennen koronaa, että koskaan ei ole ovipumppu laulanut yhtä iloisesti, Kivelä sanoo.

Kylpylä on tärkeä lisäpalvelu, jos matkailijoiden viipymisaikaa kohteessa halutaan pidentää, ja varsinkin luontomatkailun lisänä se toimii mainiosti.

– Haluamme käyttää voittomme maakunnan sisällä ja sen hyväksi. Vaikka sitä ei erikseen säännöissä kielletä, emme silti halua lähteä kilpailemaan muualle. Olemme vahvasti turpeeseen sidottuja ja toimimme alueella, jossa omistajamme ovat. Kun investoimme tänne, pilkomme urakat sopivan kokoisiksi paloiksi, jotta voimme käyttää paikallisia urakoitsijoita. Jos tarjoaisimme kokonaisurakointia, kilpailuun voisivat osallistua vain isot valtakunnalliset toimijat. Kun käytämme paikallisia urakoitsijoita, rahat jäävät maakuntaan ja lisäävät sen elinvoimaa.

PKO ei halua puristaa urakoitsijoiltaan halvinta mahdollista hintaa, vaan Kivelä katsoo asiaa pitkäjänteisemmin:

– Meillä ei ole tarjota kaikkein leveintä leipää, mutta jos jälki on hyvää, on töitä luvassa pitkäksi aikaa monissa kohteissa.

Vuosien 2008–09 taantumassa rakentaminen oli hiljenemässä koko maassa. PKO:n työlistalla oli tuolloin Sokos-Vaakuna-korttelin laajennus.

– Osa hallituksen jäsenistä oli vetämässä jarrua ja sopeuttamassa toimintaa nopeasti, mutta sain läpi ajatuksen, että kiihdytetään suunnitelmaa eikä vauhditeta taantumaa yhtään enempää. Rakensimme noina vuosina 8000 kerrosneliömetriä, ja saimme urakat tehtyä 20 prosenttia suunniteltua edullisemmin. Kun kauppa alkoi taas käydä, olimme valmiina. Se on mielestäni hyvä esimerkki siitä, mihin vahva kassa ja taloudellinen riippumattomuus antavat mahdollisuuksia.

Investoinnit eivät ole loppumassa. PKO:lla on Joensuussa tontti ja rakennusoikeutta 15-kerroksiselle Kimmelin laajennukselle, kylpylälle ja kolmelle pienkerrostalolle aivan kaupungin keskustassa. Ne eivät Kivelän mukaan ole kuitenkaan ajankohtaisia hankkeita vaan aihioita tuleviin tarpeisiin.

– Sulatellaan näitä meneillään olevia hankkeita ensin. Tällä hetkellä Joensuun majoituskapasiteetti on terveellä pohjalla kysyntään nähden. Muutamina huippuviikonloppuina, kuten ampumahiihdon maailmancupin osakilpailun tai Ilosaarirockin aikaan, hotellit ovat täynnä, mutta keskimäärin jäädään vuositasolla alle 65 prosentin käyttöasteen.

 

Julkisen sektorin tontilla

PKO:lla on Pohjois-Karjalassa niin vahva asema, että se on ottanut hoitaakseen hankkeita, jotka muualla olisivat menneet julkisen sektorin piikkiin.

Joensuun maanalainen toriparkki on yksi näistä: torin lähettyvillä liikerakentaminen edellyttää tiettyä määrää velvoitepysäköintipaikkoja, ja niitä voidaan osoittaa muillekin kuin PKO:lle. Toki sillä on torin laidalla kiinteistömassaa itselläkin, mutta toriparkista tehtiin samalla vaivalla omaa tarvetta suurempi.

Yksi PKO:n osa-alueista on kiinteistökehitys. Osuuskauppa hankkii ja kehittää jatkuvasti potentiaalisia tontteja ja kiinteistöjä, vaikka se ei välttämättä niitä itse käyttäisikään. Tontteja ja kiinteistöjä voidaan vaihtaa tai myydä tarpeen mukaan. Alueellisen yrityksen potentiaalisesta liikepaikkavarannosta on syytä pitää huolta.

– Kauppahallissa rakennamme itse asiassa liikepaikkoja kilpailijoillemme. Ajatuksena on, että haluamme tehdä torin seudusta ympärivuotisesti sellaisen kaupunkilaisten ja matkailijoiden olohuoneen ja vilkkaan kauppapaikan, jollainen se on kesäisin parhaimmillaan ollut.

Kivelä kehuu Pohjois-Karjalan vahvaa yhteisöllisyyttä. Seudulla on totuttu tekemään asioita yhdessä, ja kynnys siihen on matala.

– Hyvä esimerkki on Joensuun Kataja. Kun Kataja Basketille tarvittiin uusi euroliigan kriteerit täyttävä koripalloareena, yritykset, kaupunki ja alueen oppilaitokset löivät hynttyyt yhteen, ja uusi halli saatiin käyttöön viime vuonna. Kun ollaan kaukana kaikesta, on yhdessä tekeminen ainoa keino saada asioita eteenpäin.

PKO:n painoarvo on seudulla niin vahva, että se tuntuu toisinaan passivoivan pienempiä yrittäjiä.

– Helposti toivotaan, että osuuskauppa voisi hoitaa, kun jotakin pitäisi käynnistää. Tällä seudulta tulee Suomen kovimpia kauppiaita, mutta muuten yritteliäisyys voisi olla innokkaampaakin.

Esimerkiksi Kolin kehittäminen oli pitkään pysähdyksissä, mutta nyt eräs toinenkin toimija on havainnut poten­tiaalin ja suunnittelee sinne hotellia. Mökkiyrittäjiä on useampiakin, mutta hotellitoiminta on ollut osuuskaupan varassa.

– Matkailun kehittäminen ei voi olla yksissä käsissä, vaan hankkeessa pitää olla mukana sekä yrittäjiä että julkinen sektori. Keskinäisestä kateudesta pitää päästä eroon, jotta voidaan yhdessä ajaa asioita. Jokaisen kannattaa keskittyä omiin vahvuuksiinsa ja parantaa nimenomaan omaa toimintaansa. Esimerkiksi ravintolapuolella me keskitymme mid price -puoleen, ja sen ulkopuolella tilaa olisi varsinkin laadukkaammalle ravintolatuotteelle. Ravintolatoiminta ei ole voimalaji vaan taito- ja intohimolaji, ja tunnustamme suoraan, että me emme valkoliinaravintolabisneksessä yksityisille pärjää. Vahvasta taseesta on toki apua, jotta yritys kestää hetkellisiä vastoinkäymisiä, mutta emme mekään tappiollisia yksiköitä pitkään katsele, saati rahoita niitä makkarakaupan tuloilla.

 

Kapasiteetti rajoitti kv-matkailua

Alueen kansainvälinen matkailu oli ennen Krimin miehitystä, koronapandemiaa ja etenkin Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan käytännössä venäläisten varassa. Venäläisten paluuseen Kivelä ei usko, ja aasialaisten lentäminen on vastatuulessa Venäjän lentokieltoalueen takia, joten uusia asiakkaita etsitään muualta. Keski-Euroopasta matkustetaan yhä useammin Suomeen, ja hän uskoo sen suunnan potentiaaliin.

 – Pohjois-Karjala on puolta lähempänä kuin Lappi – Helsingistä ajelee Joensuuhun viidessä tunnissa. Keskieurooppalaiset turistit liikkuvat usein omalla autollaan, joten etäisyydellä on merkitystä.

Ilmaston lämpeneminen on jo tehnyt monista Etelä- ja Keski-Euroopan maista tuskallisen kuumia kesäisin, joten viileä, runsasvetinen ja puhdas suomalainen luonto on vetovoimainen. Myös harva asutus on suurkaupunkien asukkaille elämys.

Suurempaa markkinointia Keski-Eurooppaan ei ole vielä tehty, sillä majoituskapasiteettia ei ole ollut tarpeeksi.

– Kolilla hotellin käyttöaste on ollut vuositasolla yli 80 prosenttia, vaikka kyseessä on sesonkipaikka. Uuden hotellin kannattavuuslaskelmissa ei tarvinnut edes käyttää taskulaskinta, kapasiteettipula oli niin selvä.

Sesonkien väliset erot eivät kuitenkaan ole yhtä suuria kuin esimerkiksi Lapissa, ja Kolilla vilkkain matkailukuukausi on heinäkuu.

 

Korona toi paluumuuttajia

Pohjois-Karjalan muuttoliike kääntyi kasvuun pandemian aikaan, kun etätyö yleistyi. Varsinkin sellaiset, jotka olivat joskus lähteneet suuriin kaupunkeihin, hankkivat maakunnasta kakkoskoteja tai muuttivat pysyvästi ja alkoivat työskennellä etänä.

Kivelä uskoo, että kun pääkaupunkiseutu ruuhkautuu ja kaikki siihen liittyvät lieveilmiöt lisääntyvät, nousee luonnonläheinen ja turvallinen asuminen houkuttelevaksi.

Joensuun seutu on Suomen harvoja muuttovoittohyötyjiä. Väestön ennustetaan kasvavan aina vuoteen 2033 asti ja laskevan sen jälkeen ainoastaan hienoisesti. Tilastokeskuksen ennuste ulottuu vuoteen 2040 asti. 

 

Työvoimapula huolettaa

PKO on saanut hyvin kesä- ja kausityöntekijöitä Joensuussa, mikä johtuu lähinnä siitä, että kaupungissa on paljon opiskelijoita kaikilla asteilla.

– Meidän ja opiskelijoiden intressit ovat yhteisiä, koska me emme pysty tarjoamaan täysiä tunteja, mutta opiskelijat eivät myöskään pysty työskentelemään paljon, sillä he menettävät opintotukensa, jos tuloja on liikaa. Olenkin joskus vitsaillut, että osuuskaupan koulutetuin väki löytyy Prisman kassoilta.

Vakituisten työntekijöiden suhteen tilanne on huonompi varsinkin Lieksassa ja Nurmeksessa, sillä nuoriso lähtee muualle opiskelemaan ja työntekijöitä on haettava kauempaa. Asuntopula saattaa tulla esteeksi, sillä kovin kaukaa ei kannata töihin ajella.

– Ostimme juuri Kolin kylästä yhden rivitaloyhtiön työntekijöiden asunnoiksi, ja kaupungin kanssa on käyty keskusteluja myös uusien talojen rakennuttamisesta.

Kivelä sanookin, että moni kollegaosuuskauppa on joutunut rajoittamaan ravintoloidensa aukioloaukoja työvoimapulan vuoksi.

– Henkilökuntapulaan pyritään vastaamaan älykkäämmällä työvuorosuunnittelulla.

Työperäisen maahanmuuton helpottaminen on elämän ja kuoleman kysymys myös Pohjois-Karjalalle, johon kokkeja on jo tuotu Filippiineiltä sekä Thaimaasta. Kerrossiivoojina on muun muassa ukrainalaisia, joihin on oltu erittäin tyytyväisiä. Puutteellinen kielitaitokaan ei ole haitannut, sillä asiat saadaan selvitettyä muun muassa Google-kääntäjän avulla.

 

Fakta: Pohjois-Karjalan Osuuskauppa  

  • Toiminta-alue: Pohjois-Karjala
  • Jäsentalouksia: 106000
  • Henkilöstöä: 2023: 1600
  • Toimitusjohtaja: Juha Kivelä
  • Liikevaihto 2022: 525 Meur
  • Operatiivinen tulos 2022: 21,3 Meur
  • Viisi hotellia
  • Kaksi kylpylää 
  • Yksi hiihtokeskus
  • 42 ravintolaa
  • Lisäksi päivittäistavarakauppoja, käyttötavarakauppoja, liikenneasemia sekä palveluliiketoimintaa
  • pko.fi

Kolin uusi hotelli vastaa kysyntään

Suomalaisen turismin katsotaan alkaneen juuri Kolilta, jonne karelianistit, muun muassa Eero Järnefelt, Pekka Halonen, Jean Sibelius, Eino Leino ja I.K. Inha, tekivät pyhiinvellusmatkojaan 1800-luvun lopulla. Aluksi turistit yöpyivät paikallisten taloissa, mutta jo 1896 huipulle rakennettiin ensimmäinen matkailumaja.

Ukko-Kolin huipulla sijaitseva hotelli toimii nykyisin nimellä Break Sokos Hotel Koli. Hotellia on laajennettu useampaan otteeseen, ja siinä on 82 huonetta. Kansallispuistostatuksen Koli sai vasta 1991. Hotelli jäi tuolloin keskelle Kolin kansallispuistoa, eikä sitä voida tämän takia laajentaa, vaikka tarve lisäkapasiteetille on ollut ilmiselvä.

Uusi hotelli päädyttiin rakentamaan Kolin kylään tontille, jonka PKO sai Lieksan kaupungilta. Vaihdossa annettiin maa-alueita Loma-Kolilta. Nelikerroksisessa kylähotellissa on kaikkiaan 130 huonetta.

Hotellit ovat myös konseptiltaan erilaisia. Ylähotellissa on panostettu näköaloihin ja huoneet ovat paremmin varusteltuja. Kylähotellin huoneet ovat valtaosin standard-tasoa, ja niissä on kiinteitä lisävuoteita. Ajatuksena on, että matkustajat ovat enimmäkseen ulkoilemassa ja käyttävät huonetta lähinnä nukkumiseen.

Kylähotellissa on kolme liiketilaa, joihin tulee ulkopuolisia yrittäjiä. Polar Adventures vastaa ohjelmapalveluista ja retkeilyvälinevuokraamosta. Helsinki Distilling Company perustaa Kolille tislaamon, jossa se alkaa tehdä pontikkaa sekä giniä.

Kylähotelli parantaa myös alueen ravintolatarjontaa kahdella uudella ravintolallaan.

– Kulkuyhteydet ovat parantuneet Kolin suuntaan, ja nykyään tänne pääsee helposti myös ilman omaa autoa. Joensuusta on bussiyhteys Nurmekseen ja Kolinportin pysäkiltä shuttle-bussiyhteys kylään ja ylähotelliin, kertoo Break Sokos Hotel Kolin hotellinjohtaja Pasi Ripatti.

Kylähotelliin palkattiin 50–60 uutta työntekijää, mikä oli iso ponnistus, sillä asuntoja alueella oli niukasti tarjolla. Rakennusvaiheessa urakoitsijat vuokrasivat työporukoilleen mökkejä, mutta henkilökunta tarvitsee ympärivuotisia asuntoja.

Koli on Suomen vanhimpia laskettelukeskuksia, sillä sinne rakennettiin ensimmäinen pujottelumäki jo 1937 ja heti seuraavana vuonna tehtiin syöksyrinne. Harrastaminen helpottui vasta 1952, kun Kolille tehtiin ensimmäinen hiihtohissi. Nykyisin rinteitä on seitsemän, ja joukossa on Suomen jyrkimpiin kuuluva Ukko-Koli-niminen musta rinne. Kansallispuistossa laskettelukeskus ei voi laajentua, mutta se houkuttelee nykyisenlaisenakin alppihiihtoseuroja harjoittelemaan sekä Suomesta että ulkomailta.