

Naisilla on ollut merkittävä rooli samppanjan historiassa. Naiset, kuten Nicole Barbe Clicquot-Ponsardin, Louise Pommard tai Lily Bollinger ryhtyivät johtamaan samppanjataloaan jäätyään leskeksi tai perittyään sen. Yksi ja näkyvä samppanjatalojen tehtävä on ollut kuitenkin iät ajat miesten hallussa, nimittäin kellarimestarin ammatti.
Kellarimestari vastaa samppanjatalon kellaritoiminnoista. Isoissa taloissa on usein eri ihmisiä huolehtimassa tarhoista ja yhteydenpidosta sopimusviljelijöihin. Kellarimestari on enologitiimin esihenkilö, joka vastaa saman vuoden perusviinien sekä vanhempien reserviviinien sekoittamisesta talon tyyliin sopivaksi blendiksi. Sekoittajan on osattava ennustaa, millaiseksi kuplaton perusviini muuttuu pullokäymisen ja hiivasakan kanssa ikääntymisen vaikutuksesta.
Huhtikuussa Vanhalla ylioppilastalolla pidetyssä Grand Champagne -tapahtumassa oli vieraina enemmän samppanja-alalla toimivia naisia kuin kertaakaan aiemmin kymmeneen vuoteen.
Kellarimestari on paljon vartijana – hänen vastuullaan on talon vakiosamppanjan jatkuvuus. Siksi talot huolehtivat perinpohjaisesti kellarimestarin tehtävien jatkuvuudesta. Tuleva kellarimestari työskentelee useita vuosia vanhan rinnalla ja opettelee talon tyyliä. Joskus kuitenkin käy niin, että kellarimestari menehtyy yllättäen, eikä omassa talossa ole vielä valmista seuraajaa. Silloin saatetaan palkata uusi toisesta samppanjatalosta.
Vakiosamppanja päästetään myyntiin aikaisintaan kahden vuoden mutta useimmiten vasta kolmen neljän vuoden kuluttua sadonkorjuusta. Tämän vuoksi uusi kellarimestari ei pääse välittömästi nauttimaan työnsä hedelmistä.

Henriotin Alice Tétienne, Deutzin Caroline Latrive ja Charles Heidsieckin Elise Losfelt vierailivat Grand Champagne -tapahtumassa huhtikuussa.
Alise Tétienne, Henriot
Henriotin kellarimestari Alice Tétienne on kotoisin Champagnesta. Hänellä on useampia yliopistotutkintoja viinialalta. Valmistuttuaan hän työskenteli Nicolas Feuillatte -osuuskunnassa ja sen jälkeen Krugilla, jossa hän vastasi tarhoista ja viljelijäsuhteista ja kuului maistajaryhmään. Helmikuussa 2020 hänet nimitettiin Henriotin kellarimestariksi ja viinitarhajohtajaksi sekä koko talon varatoimitusjohtajaksi 2023.
Henriotin erikoisuus on solera-tyylinen, jatkuvasti täytettävä reserviviinivarasto, jossa hyvien vuosikertojen viinejä lisätään vuosittain isoon säiliöön, ja josta otetaan uusien vuosikertojen tarvitsema reserviviiniosuus.
– Samppanjataloilla tuntuu olevan pakkomielle jatkuvuuteen, ja uusia ihmisiä ajetaan sisään talon tyyliin huolella. Seuraajavaihtoehtoja on yleensä useampia.
Tétienne myöntää, että vaikka viime vuosien perusteella näyttää, että naiset ovat nousemassa näkyvimmille paikoille, on viininviljely ja tarhatyö yhä miesten dominoimaa. Muutoksen jatkuvuudestakaan ei ole takeita:
– Minunkin enologitiimissäni on tällä hetkellä enemmän nuoria miehiä kuin naisia.
Caroline Latrive, Deutz
Deutzin kellarimestari Caroline Latrive on todellinen samppanjaspesialisti, sillä hän on syntynyt Champagnen Reimsissä, konsultoivan enologin tyttäreksi. Ennen nykyistä pestiään hän työskenteli Ayalalla 15 vuotta, joista kymmenen kellarimestarina. Sitä ennen hän opetteli alaa Bollingerin kellaritiimissä. Deutzilla hän aloitti 2022, eli hänkään ole vielä päässyt maistamaan itse Deutzille tekemäänsä samppanjaa.
Enologi voidaan palkata toisesta talosta, jos hänen uskotaan olevan urallaan jo siinä vaiheessa, että hän olisi valmis suurempiin saappaisiin, mutta senhetkisessä työpaikassa ei niitä juuri sillä hetkellä ole tarjolla.
– Pienissä taloissa, kuten Deutzilla, työntekijät ovat osa perhettä, ja siksi siirtymät talosta toiseen ovat harvinaisempia.
Elise Losfelt, Charles Heidsieck
Kuudennen polven viininviljelijä Elise Losfelt tulee Languedocista, jossa hänen vanhempansa pyörittävät Château de L’Engarrania. Opiskelujensa jälkeen hän työskenteli tarhoilla Mallorcalla sekä Bordeaux’ssa että Australiassa, kunnes liittyi samppanjatalo Moët & Chandonin tiimiin. Vuodesta 2023 hän on vastannut Charles Heidsieckin portfoliosta maineikkaan Cyril Brunin jälkeen.
– Naisia on työskennellyt jo pitkään samppanjataloissa, mutta he ovat olleet osana laboratoriotiimiä, eikä heitä ole ollut näkyvissä rooleissa. Samppanjanvalmistus on ryhmätyötä, ja maistamiseenkin osallistuu aina isompi joukko ihmisiä, Losfelt sanoo.
Champagnen kellarimestarit kokoontuvat säännöllisesti pari kertaa vuodessa. Losfelt sanoo, että naisia on näissä tapaamisissa kymmenisen prosenttia.
– Enologiopinnoissani 15 vuotta sitten miehiä ja naisia oli suunnillleen yhtä paljon, ja osa on jäänyt alalle, osa jatkanut muualle.
Losfelt myöntää, että astuminen edeltäjänsä suuriin saappaisiin mietitytti, mutta hetken harkittuaan hän päättii tarttua haasteeseen.
– Loppujen lopuksi kyse ei ole minusta tai maustani, vaan me kaikki sekoitumme pidempään jatkumoon.

Viinipalsta: Lasikaton murtajat
09.06.2025
Lue lisää

Viinipalsta: Cabernet Franc
25.04.2025
Lue lisää

Viinipalsta: Ravintolan lasisto
17.03.2025